Huumeidenkäyttäjien läheiset

Vierailija kirjoitti:

Kaikkien kannabistuotteiden käyttö tuhoaa mielenterveyttä ja on myös selvästi yhteydessä skitsofrenian puhkeamiseen.

Jos tuo pitäisi paikkansa, Hollannissa olisi skitsofreniaa todella paljon, mutta oikeasti siellä esiintyy skitsofreniaa paljon vähemmän kuin vaikkapa Suomessa.

http://www.tusky.fi/uutiset/583-kannabis-ei-aiheuta-skitsofreniaa

Kannattaa myös muistaa, että jokainen huumekokeilu tehdään humalassa, ja mitä enemmän nuoriso käyttää alkoholia, sen enemmän on myös huumeiden kokeilua ja käyttöä. Alkoholi on se ainoa todellinen porttihuume.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu myös paljon mitä käyttää, esim. Pelkkä subu ei välttämättä näy ulospäin :/ 

Kyllä sen Subutexin vaikutukset näkyy ulospäin jos tiedät mitä etsiä. Esimerkiksi pikkuruiset pupillit, voi tulla "nuokkuja" eli vaipuu valveuneen ja säpsähtää siitä hereille, ylimielinen ja röyhkeä käytös, ja joillakin, varsinkin miespuolisilla narkomaaneilla, ääni menee sellaiseksi tympeäksi narinaksi. Tiedän nämä merkit siitä, kun seurustelin ja asuin yli vuoden päihdeongelmaisen naisen kanssa. Itseä ei nuo pirulliset kemikaalit kiinnosta, hamppua poltan silloin tällöin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija

29.06.2015 klo 22:20

Googlen kautta löysin tän ketjun ja ajattelin itsekin kirjottaa...

Oma veljeni käyttää myös huumeita ja se ahdistaa itseäni todella paljon :( Haluaisin auttaa häntä, mutta en tiedä miten. Emme ole kovin läheisiä olleet enää aikoihin :( Hän ei halua lähteä vierotukseen.. :(

Pelkään koko ajan pahinta, että hänelle tapahtuu jotain :( Pelkään myös sitä huumeporukkaa, missä hän pyörii.. Se on täynnä epämäärästä porukkaa. Osa istunut vankilassakin. 

Ja kyllä, on todella raskasta :( 

Ahdistavinta on että veljesi elää valtiossa joka rankaisee käyttäjiä ja myyjiä sakoin ja vankeustuomioin. 

Eivät ne auta ketään ne lisäävät vain pelkoa, ahdistusta ja lisäävät käyttöä. Moni myös pelkää vankilaan joutuneita ihmisiä, vaikka he ovat vain lainsäädännön uhreja. 

Ei sairaita ihmisiä pidä laittaa vankilaan. 

Iso osa narkomaaneista rahoittaa huumeiden käyttöään törkeillä rikoksilla ja väkivalta on noissa piireissä hyvin yleistä. Tiedän monia narkomaaneja jotka ovat olleet vankilassa, ja syinä on ollut mm. törkeät pahoinpitelyt (mm. velanperintää), omaisuusrikokset (murtautuneet ihmisten asuntoihin ja liikkeisiin). Ei minua haittaa jos ihminen käyttää huumeita, MUTTA rahoittaa sen touhun omalla rehellisellä työnteolla ja ei häiritse muiden ihmisten elämää. Tiedän vain yhden tällaisen tapauksen, ja tässä pienessä kaupungissa on hämmästyttävän paljon varsinkin Subutexin käyttäjiä.

Oma veljeni alkoi käyttää yläasteella. Hän muutti kotoa pois 17 vuotiaana ja sen jälkeen emme nähneet juuri koskaan moniin vuosiin. Perheessämme on paljon lapsia. Hän on vanhin. Perheemme on todella rikkonainen- vanhemmat erosivat kun nuorimmainen oli 1vuotias. Isä on alkoholisti, äiti mielenterveyspotilas ja aina ollut väkivaltainen. Kaikki lapset ovat muuttaneet alaikäisinä pois kotoa. Kaksi on asunut jonkun aikaa turvakodissa, koska kotoa ei huolehtijaa löytynyt. Kun veljeni huumeiden käyttöön havahduttiin, hän oli käyttänyt siinä vaiheessa jo pitkään kovia huumeita. Kannabiksesta ja lääkkeiden väärinkäytöstä tiedettiin ajoissa. Vanhemmat eivät vain välittäneet. Veljeni sairastui huumeiden takia skitsofreniaan. Hän on todella arvaamaton ja pelottava, toisaalta vain säälin häntä. Hän käytti n. 10vuotta kunnes pääsi irti. Kuivilla oloa oli 5vuotta. Hän pystyi olemaan kuivilla asuessaan mielisairaalaassa. Aina kun tuli lähtö "omaan" kotiin. Hän jatkoi. Otti pikavippejä. Teki ryöstöjä. Yritti itsemurhaa. Lopulta rahat oli loppu, velkojat perässä. Hän pakeni aina maalle meidän mummulaan. Mummu ja vaari jaksoi aina ymmärtää. Veljeni uhkasi murhata mummun kirveellä ja mummu pakoili vessassa. Hän myös puukotti heidän koiransa, hänen mukaansa se oli ilmestyskirjan peto, 666. Usko jumaliin ja muuhun kiinnosti häntä suuresti. Mutta raamattua hän luki kuin piru. Veljeni ei ole koskaan käynyt oikeissa töissä. Saa hyvää eläkettä mutta silti kokoajan korviaan myöten veloissa. Häntä on todella helppo hyväksikäyttää. Hän haluaa ystäviä ja rakkautta joten ostelee kaiken mitä kukakin pyytää, televisioita, tabletteja, puhelimia yms. Hinnalla ei ole väliä. Hän ratkesi nyt uudestaan käyttämään huumeita. Oli kyllä kokoajan käyttänyt lääkkeitä väärin. Syyllisyys painaa niin suuresti. Tiedän, että veljeni päätyy joko itsemurhaan, tulee tapetuksi tai kuolee huumeisiin muuten. Hän on yrittänyt itsemurhaa skitsofrenian takia 10kertoja. Nyt vain istun ja odotan milloin se tapahtuu. Tuntuu niin pahalta. Miksi en tee mitään, koska tiedän että veljeni ei välitä. Hän haluaa vain rahaa ja jos sitä en anna, olen hänen mukaansa pettänyt hänet.

Hei,

Opiskelen journalismia Haaga- Helia Ammattikorkeakoulussa, ja kirjoitan artikkelia huumeiden käyttäjässä tapahtuvista muutoksista läheisen näkökulmasta. Etsin haastateltavaksi huumeiden käyttäjän läheistä,  joka olisi halukas kertomaan siitä muutoksesta, mikä huumeiden käyttäjässä tapahtuu ihmisenä: Kuka/ millainen hän oli ennen ja miten hän on käytön myötä ja kuluessa muuttunut.

Artikkelille ei ole määriteltyä julkaisua, vaan kyse on koulutyöstä. Olisi kuitenkin suotavaa, että haastateltava olisi myönteinen myös jutun mahdolliselle julkaisemiselle. Mahdollisesta julkaisemisesta keskustelen ja sovin kuitenkin aina ensin haastateltavan kanssa.

Arkaluontoisen aiheen vuoksi jutussa on mahdollista esiintyä muulla kuin omalla nimellä.

Mikäli saattaisit olla etsimäni henkilö, otathan yhteyttä:

jonnaluostari@gmail.com

Ystävällisin terveisin,

Jonna Luostari

Vierailija kirjoitti:

Oon samaa mieltä, ei vankilaan, vaan johonkin hoitokotiin!

Pakkohoitoon.

Olen  mummo ja todella huolestunut pojan tyttären käytöstä,luulin että muutama vuosi sitten se oli vaan kokeilu sanoi et "tää ei oo mun juttu"Olin varma et hän on lopettanut ei ollut silloi koulussa enään.Mut nyt kun oon ajatellut ja kelannut yksin näitä asioita normaali käytös alkoi pikkuhiljaa muutua niin hiljaa etten sitä huomannut se tapahtui kun täytti 12v. siinä ehkä ennen,isänsä kuoltua hän oli 10v.silloin tuli hänestä eritäin totinen ei heleää naurua iloisuuta vaikka olisin mitä tehnyt,hän on ollut luonani paljon pienestä asti.Nyt kirjoitelen vähän sieltä täältä koska tämä repii ajatuksiani,koska tässä on niin paljon sattunut ikävää näin jälkeen kun huumetta on käyttänyt hienovaraisesti et sitä ei oo huomattu meni koulutukseen sai töitä autoin kodin laitossa ostin myös kirjat koulutukseen minulla oli hyvä mieli et kaikki menee hyvin.Kunnes noin vuosi sitten totuus paljastui hienosti käytetty joka johti todelliseen huumekoukuun,meni hyvä työpaikka oli ollut monta kertaa jo pidätetttynä aikasemmin sain kuula et käyttänyt  vahvoja huumeita ja käyttää edelleen oli pidätettynäkin niistä sai pienen tuomion en olis ikinä uskonut hänestä.Hänen käytös on ollut sitä monta vuotta et hän ei vastaa puhelimeen eikä viesteihin rahaa en ole juuri antanut ja ihmetys alkoi minulla kun on välit niin rakkaat,et silloin tällöin sain kiini ja kävin hänen luonaan mut en huomannut mitään nyt ne on hiipuneet entisestään hänelle on tullut harhaluuloja et pidän häntä pikkutyttönä aikoo vastata puheluun mut ei vastaa eritäin vaikea kommunikoida mistään,oon miettinyt et olen niin tarkka et kuulen äänestä milloin hän on ottanut huumeita ja tässä kun oon miettinyt aikasempia vuosia milloin hän on vastannut joskuss puheluuni hänen juttelu on väliin tullut niin lapsenomaisella äänellä et oon jäänyt miettimään et miten se tuolta kuulosti,mut nyt ymmärrän.Tää oli hyvä juttu et tänne voi kirjoittaa tämä todella ahistaa mieltä kun tuntuu et toivoa ei enään oo normaaliin elämään koska huumeet pilaa aivot

Ei noita narkkareita edes kannata yrittää auttaa, miksi? Niillä on jo selvänä asia, että vaikka ympärillä tapahtuu ihan mitä vaan, niin huumeet kuuluvat, joka päiväiseen helvettiin, koska narkkareilla ole mitään muuta elämässä. (paitsi rikoksien tekemiset, rahoittaakseen huume ostot).

Turhaan siihen on yrittää edes väliin mennä, hyvät äidit, isät, sisaret ja muut. Miksi pilaatte oman elämänne, yrittäessänne muka auttaa. Narkkareille ei auta mikään ja he ovat valinneet ihan itse tuon helvetin. Näin tulee narkkareille luonnollinen poistuma ja mitä pikimmin sen parempi. Ei narkkarien elämä ole, edes elämisen arvoista. He luopuvat elämästä, juuri sillä hetkellä, kun ottavat ensimmäisen annoksen. Helvettiin joutavat mennä, nuo narkkarin paskat. Kalliiksi muuten tulee yhteiskunnalle elättää noita sikoja.

Ainoa hyvä puoli on asiassa, että ei narkkari elämä ei pitkä ole, mutta aina tilalle astuu uusi vit.... narkkari.

Isosiskoni vetää päivittäin bentsoja ja polttaa kannabista sekä viikonloppuisin käyttää myös amfea tai ekstaasia, välillä jopa molempia saman illan aikana.

Mun isosisko oli nuorempana tosi kiltti ja ujo, eikä hänellä ollut paljoa kavereita kun asuttiin pienellä paikkakunnalla. Hän oli myös koulukiusattu, mikä teki hänestä hyvin herkän ja haavoittuvaisen ja monesti hän loukkaantui siitäkin kun joku huomautti jostain mitä ei saa tehdä. Olin itsekin lapsena samanlainen kiltti ujo tyttö ja isosisko oli mulle semmonen turvahenkilö ja esikuva. Muistan ajatelleeni joskus että oisimpa isona samanlainen kuin hän.

Kaikki kuitenki muuttu yläasteen jälkeen ku sisko muutti kaupunkiin opiskelujen perässä ja sai uusia vähän epämääräsen olosia kavereita. Tuolloin viestittelin vielä siskoni kanssa päivittäin ja myös äitimme viestitteli ja soitteli usein siskolle.

Noin vuosi muuton jälkeen siskoni alkoi seurustella jonkun nistin kanssa ja yhteydenpito väheni ensin äitiimme ja lopulta myös minuun :(

Siskoni lähetteli minulle välillä myös snäpissä todella sekavan oloisia snäppejä enkä edes aina saanut hänen kirjoittamistaan teksteistä mitään selvää. Luulin ensiksi että hän vaan kännissä jotain sekoilee.

Eräänä jouluna sitten siskoni oli kotona käymässä. Joka aamu häntä piti mennä herättämään ja kun hänet vihdoin saatiin hereille oli hän jokakerta ihan tokkurassa.

Tässä vaiheessa meidän epäilykset heräs ja äiti löysikin vierashuoneen (siskoni nukkui siellä) yöpöydältä tyhjän bentso levyn.

Kysyttäessä asiaa häneltä, hän ensin kiisti jyrkästi asian, mutta ku häneltä kysyttiin uudestaan että mistä ne tyhjät lääkelevyt sitten sinne pöydälle on ilmestyneet, hän tunnusti. Mutta agressiiviseen sävyyn ja vastaukseksi tuli vaan: ”oon täysikänen ja saan tehä mitä mua huvittaa!”

En viitsi enempää asiasta kertoa täällä, mutta surullista miten tuollaisesta kiltistä, ihanasta, luotettavasta ja turvallisesta isosiskosta joka oli vielä nuorempana ujo koulukiusattu tuleekin huumeriippuvainen. Ehkä kiusaaminen johon ei koskaan puututtu jätti jäljet ja myöhemmin hän alkoikin lievittää pahaa oloaan huumeilla? Tai ehkä rakas sisko ois vaan tarvinnu jonku kelle puhua? Ei voi tietää.

Sisko on edelleen koukussa ainakin noihin rauhoittaviin lääkkeisiin ja pelkään joka päivä sitä, että kuulen hänen olevan kuollut :(

Isosisko on mulle kaikesta huolimatta todella tärkeä ja rakas enkä haluaisi menettää häntä.

Miten saan hänet tajuamaan että huumeet voi tappaa hänet? enkä kestäisi sitä että menettäisin toisenkin sisaruksen sillä myös isoveljeni on kuollut 😭

Veljeni käyttänyt huumeita pitkään, päälle 10 vuotta.

Tekemisessä emme hirveästi ole. Huumeet tms vaikuttaneet niin paljon käytökseen yms. Ei tietenkään itse myönnä, että on ongelmaa tai tarvitsisi apua. Rahaa en ole lainannut vuosiin ja olen kertonut, että turha olla yhteydessä jos tarkoitus vinkua rahaa.

Tuntuu, että huumet ovat "pehmittänyt" pään, suurimmaksi osaksi jutut on ihan omista sfääreistään. On myös arvaamaton, väkivaltainen jopa, yrittää myös manipuloida jatkuvasti jokaista ympärillään olevaa. Mikään tietenkään ei ole oma vika (ajokortti lähti, töitä ei ole, lapset huostaanotettu, koska lasten äiti myös narkkari jne).

Hyvin harvoin saattaa olla ns. selkeitä kausia, jolloin näkyy vilkahduksia siitä veljestä minkä mä tunnen ja jolloin myöntää, että on ongelma jne, mutta kestää hyvin pienen hetken, eikä apua ehdi siinä vaiheessa saada.

On kokemusta ja paras apu oli olla antamatta rahaa ja muuta tukea.

Kun on tarpeeksi pohjalla eikä läheiset auta niin oppivat itse ymmärtämään ettei läheiset mahdollista käyttöä.

Alkoholi on kiellettävä! Se on kauhea porttihuume ja väkivallan polttoaine!

Katsoin eilen Ben is back -leffan, oli kiinnostava ja tajusin, että yhtä hyvin minä voisin olla Benin asemassa. Huumeiden käyttäjät ovat yleensä pahoin kärsineitä ihmisiä, jotka eivät kestä tätä maailmaa selvinpäin. Meidän tulisi keskittyä juurisyiden hoitamiseen, suuri ongelma Suomessa on ainakin HÄPEÄLLÄ kasvattaminen. Opettelen itsekin pois itseni häpeämisestä.

Meidän vanhemmat oli normi töissäkäyviä ihmisiä, lapsia neljä. Vanhin oli jo pienestä erittäin hankala tyyppi eikä uskonut mitään. Koulunkäynti ei huvittanut, alko ja kannabis kyllä. Pian tuli mukaan kovemmat huumeet. Ympäristö hänen luonaan erittäin epäterveellinen, väkivaltaa ja kaikkea rikollista. Järkyttävää katseltavaa aina hyötymässä muista. Käyttää hyväkseen sukulaisia ja lapsiaan. Erittäin itsekeskeinen ja törkeä tyyppi nykyään. Emme ole tekemisissä niin pääsemme vähemmällä. Ja auttaa on yritetty miljoona kertaa. Enää ei jaksa.

Ylös