Mies löysi sielunkumppanin

[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 15:34"]Mies löysi sielunkumppanin toisesta naisesta. Ei kuulemma mitään seksuaalista latausta, vain ihminen, jolle on helppo puhua. Mä luulin olevani se ihminen. Nyt musta tuntuu tosi pahalta. 

[/quote]

hyvä miehelle.

Mies yrittää hienovaraisesti valmistella sinua eroon, ap. Sitten hän voi sanoa että " Mähän kerroin sulle". 

Kuka mies kutsuu sielunkumppaniksi sellaista henkilöä, johon ei ole ihastunut? Niin, ei kukaan.

Up

[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 21:37"]Oivoi, takakireät riivinraudat täällä raivoavat kun kukaan mies ei ole koskaan - jostain kumman syystä - kokeneet helpoksi puhua heille ja siksi syyttävät kaikkien olevan vain pillun perässä.

Joidenkin ihmisten kanssa vaan tulee luonnostaan toimeen ja tuntuu siltä, että voi jakaa kaiken. Se tuntuu ihmeelliseltä. Aivan kuin lapsena saattoi olla täysin oma itsensä läheisen vanhemman kanssa. Sitä tunnetta ei aikuisiällä kovin usein koe. Etenkään miehenä.

Älä siis hyvänen aika kiellä mieheltäsi tuollaista tilaisuutta. Se osuu kohdalle onnekkaimmillakin ehkä vain kerran elämässä. Monelle ei ikinä.

Itse löysin tällaisen 'sielunkummpanin' muutama vuosi sitten. Nainen sattui olemaan. En ole ikinä tuntenut mitään niin vapauttavaa. Se oli elämäni keveintä aikaa. Ikävä kyllä vaihdoin sitten työpaikkaa ja muutin toiselle paikkakunnalle emmekä ole enää juuri tavanneet. Pelkään pahoin etten enää koskaan löydä vastaavaa. 

[/quote]

Kaksi kysymystä sinulle: 1) oletko heteroseksuaali? 2) käsi sydämellä: miettikö koskaan ko. sielunkumppania seksuaalisessa mielessä?

Rakkauttahan se on. Se nainen on sielunkumppani, sä olet pillu.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 21:44"]

Kaksi kysymystä sinulle: 1) oletko heteroseksuaali? 2) käsi sydämellä: miettikö koskaan ko. sielunkumppania seksuaalisessa mielessä?

[/quote]

1) Kyllä

2) En. Hän ei ollut mielestäni lainkaan viehättävä ulkonäöllisesti. 

Mulla on parikin miespuolista ystävää, joita voisi kai nimittää sielunkumppaneiksi. Mutta ei ikimaailmassa tulisi mieleenkään loukata miestä tällä asialla ja esim. viettää heidän kanssaan enempää aikaa kuin mieheni. Ap:n mieheltä joko puuttuu käytöstavat, tai sitten jutussa on jotain muutakin.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 21:37"]

Oivoi, takakireät riivinraudat täällä raivoavat kun kukaan mies ei ole koskaan - jostain kumman syystä - kokeneet helpoksi puhua heille ja siksi syyttävät kaikkien olevan vain pillun perässä.

Joidenkin ihmisten kanssa vaan tulee luonnostaan toimeen ja tuntuu siltä, että voi jakaa kaiken. Se tuntuu ihmeelliseltä. Aivan kuin lapsena saattoi olla täysin oma itsensä läheisen vanhemman kanssa. Sitä tunnetta ei aikuisiällä kovin usein koe. Etenkään miehenä.

Älä siis hyvänen aika kiellä mieheltäsi tuollaista tilaisuutta. Se osuu kohdalle onnekkaimmillakin ehkä vain kerran elämässä. Monelle ei ikinä.

Itse löysin tällaisen 'sielunkummpanin' muutama vuosi sitten. Nainen sattui olemaan. En ole ikinä tuntenut mitään niin vapauttavaa. Se oli elämäni keveintä aikaa. Ikävä kyllä vaihdoin sitten työpaikkaa ja muutin toiselle paikkakunnalle emmekä ole enää juuri tavanneet. Pelkään pahoin etten enää koskaan löydä vastaavaa. 

[/quote]

Oliko vaimosi yhtä onnellinen tapaamastasi sielunkumppanista?

Onpa paskamaista. Ja miehesi kertoi tuon ihan itse? Kuulostaa rehentelyltä ja halulta loukata.

Voihan niitä olla useita. Eikö sinulla ole kuin yksi sielunkumppani?

[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 15:35"]

Voihan niitä olla useita. Eikö sinulla ole kuin yksi sielunkumppani?

[/quote]

En ole ap, mutta vastaan silti. Minulla on ollut useampikin sielunkumppani, miehiä kaikki. Näin jälkikäteen ajatellen sielunkumppanuus tuntui yllättäin löytyvän aina siinä vaiheessa elämääni, kun oman miehen kanssa meni huonosti. Sielunkumppanin kanssa jaoimme elämän ilot ja surut ja olimme aika lailla kiinni toisissamme. En voi sanoa olleeni rakastunut tai ehkä en edes ihastunutkaan, mutta side oli vahva ja vietin enemmän aikaa työkaverini eli tämän sielunkumppanini kanssa kuin oman mieheni. Miehelleni vakuutin käsi sydämellä, että kyse oli vain ystävyydestä ja sielunkumppanuudesta. Enimmäkseen kai olikin, mutta  silti kaikissa firman bileissä (joita oli usein) päädyimme suutelemaan ja hiplaamaan toisiamme jonnekin nurkkaan. Se oli omatunnolle helppoa, koska olimmehan lopulta vain sielunkumppaneita.

Näistä tapahtumista on aikaa 5-7 vuotta. Minä olen eronnut, samoin sielunkumppanini. Meidän sielunkumppanuus lopahti siinä vaiheessa kun me kummatkin rakastuimme tahoillamme uusiin.

Että voimia sulle ap. Miehelläsi on joko tunteita tuota naista kohtaan tai sitten hänellä ei enää ole tunteita sinua kohtaan. Tai sekä että.  Voimia.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 21:25"]Mä en ikävä kyllä usko että on vain platoninen suhde... Tutkimuksissa miehet himoitsevat jopa ns. parasta naispuolista kaveriaan, vaikka nainen luulee ystävyyssuhteeksi... Heteromiehille on lähes mahdotonta olla platonisessa suhteessa naisen kanssa.

[/quote]

Eikö miehet nyt ylipäätään himoitse kaikkea, missä on reikä? Varmasti himoitsee ystäväänsäkin, mutta harva mies kai silti kaikkea reiällistä panee.

Mieheni on sielunkumppanini. Hänelle voin kertoa kaiken. On minulla toki ystäviäkin, mutta sielunkumppani... Niitä ei minulla ole muita.

Mies vietti eilen useamman tunnin tämän naisen luona ja tänäänkin jonkun aikaa. Eivät ole tunteneet kovin kauaa ja minä en ole tavannut ko. naista lainkaan.

Uskon miestäni, kun sanoo, ettei ole sen kummempaa peliä menossa, mutta en mahda tälle mustasukkaisuudelle mitään.

[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 21:22"]

Mieheni on sielunkumppanini. Hänelle voin kertoa kaiken. On minulla toki ystäviäkin, mutta sielunkumppani... Niitä ei minulla ole muita.

Mies vietti eilen useamman tunnin tämän naisen luona ja tänäänkin jonkun aikaa. Eivät ole tunteneet kovin kauaa ja minä en ole tavannut ko. naista lainkaan.

Uskon miestäni, kun sanoo, ettei ole sen kummempaa peliä menossa, mutta en mahda tälle mustasukkaisuudelle mitään.

[/quote]

Älä usko miestä.

Mä en ikävä kyllä usko että on vain platoninen suhde... Tutkimuksissa miehet himoitsevat jopa ns. parasta naispuolista kaveriaan, vaikka nainen luulee ystävyyssuhteeksi... Heteromiehille on lähes mahdotonta olla platonisessa suhteessa naisen kanssa.

Sä olet kuitenkin kumppani, joten vaadi huomiota. Sulla on oikeus miehesi huomioon ainakin tuplasti tuo aika mitä hän "sielunkumppaninsa" viettää.

Ota selvää onko miehes ihastunut, jos on niin sitten se kumppanuus saa hetkeksi viilentyä, ellei kokonaan. Siitä on lyhyt matka rakastumiseen ja se on sitten hyvästi ja soronoot sulle.

Itse vastaavassa tilanteessa ehdotin/vaadin tavata tämä naisen. Nainen ei suostunut. Riitahan siitä tuli ja myöhemmin tähän luottamuspulaan kaatui koko liitto. Meidän tapauksessa tätä sielunkumppanuutta oli kestänyt toista vuotta. Voimia sinulle ap ja mielenrauhaa.

Minulla on minua huomattavasti vanhempi miespuolinen ystävä, jonka kanssa koen sielunkumppanuutta. Voimme puhua kaikesta ja jakaa asioita. Minulla on myös mies, jonka kanssa tunnen sielunkumppanuutta ja sen lisäksi myös kaiken muun, kuten seksuaalisen vetovoiman ja halun jakaa yhteinen elämä ja arki. Tätä en koe tuon miespuolisen ystäväni kanssa, hänen kanssaan kyse on pelkästä syvästä ystävyydestä. Hänen vaimonsa myös ihmetteli ystävyyttämme aluksi, mutta ymmärtää että kyse on ystävyydestä.

Tää ehdottoman platoninen sielunkumppaniystävyys onkin ihan uus juttu mulle. Mä oon törmännyt vaan pettäjiin. Kortsut on lennelleet ja luuri on piipannut, kun kännykkää on juoksutettu veskiin piiloon. Olispa mullakin tällainen rehti ja reilu kumppani, oikee sielunkumppani :)

Miehesi saattaa sanoa noin pitääkseen sinut rauhallisena ja voidakseen itse rauhassa tutustua naiseen, johon on kenties hyvää vauhtia ihastumassa.