Mitä voi tehdä, jos äo on 120?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Näköjään tiedät äo-lukemista niin vähän, ettet tajua sitäkään, että tuo on jo tosi korkea äo, olkoonkin, että omasta kirjoitustavastasi ei äly loista. Et myöskään tiedä sitä, että kertomasi luvun arvo  riippuu siitä, onko kyseessä joku mikä lie terkan tekemä tai  nettitesti vai oikea Mensa-testi. Jos oikea, ainakin ennen vanhaan äo peilattiin ikäkohortiin ja tuloksen yhteydessä kerrottiin sekin, miten monella prosentilla kyeistä ikäluokkaa on sama lukema. Se on olennaista, jotta ymmärtää, miten yleinen äo on. Kun mitään näitä asioita et kerro, on oletettavaa, että olet tehnyt jonkin höpötestin.

Tein tämän https://test.mensa.no/

Norja, Tanska, Suomi ja jokunen muukin mahdollisesti. Pidetään melko pätevinä (jokunen verrannut mm. Mensan tulokseensa - en tiedä saako sieltä Suomessa numeroa enää vai onko turha keikka), ja niitä on netissä enemmänkin, jotka antaa vastaavia lukemia, jotka ilmaisia tai melkein ilmaisia, siis kulttuurivapaita, ja muita, ja jotain jenkkien sotilaaksi pyrkimiseen tarkoitettuja, että saa ainakin 83 pistettä, tai upseeriksi ehkä 110.

Kun tekee riittävästi testejä, saa osviittaa. Huomaa kuitenkin, että on myös sanalliset ja matemaattiset; ei vain visuaaliset (voi kokeilla kielitaitotestejä, esim. enkun, kun ne mittaa vahvasti älyä, nopeutta).

Jos vertaa erilaisiin ihmisiin ja ammattiryhmiin, ja lukee kaikenlaista haastavampaa tekstiä, kirjoja, niin pääsee jyvälle minne kuuluu. Ei saa olla liian helppo, liian haastava, ominaisuuksilleen sopimaton. Katsoo, miten mielekästä se itsellensä on.

Ei AMK ole mikään junttila, vaan sopii hyvin 110-120 tasolle (ja allekin), varsinkin jos ajattelee myöhempää YAMK/maisterin mahiksia, tai muuta, ja ei välttämättä vain Suomessa opiskellen. Ja nykyään on tärkeää saada duunia, jota ei irtoa ilman 2v työkokemusta ja/tai harrastuneisuutta (kuten projekteja ohjelmointialalla).

AMK antaa ammatin; esim. luonnotieteet ei, ellei suuntaudu opettajaksi, tai omaa 140 ÄO:n, sen tason tutkijaksi, tohtoriksi/professoriksi. Insinööriksikin valmistuu AMK:sta, ja jenkkilän lukemien mukaan insinööriksi valmistuneen äo on keskimäärin noin 125.

Voi olla himppu hankalaa 120:n kieppeillä, mutta se voi koskea lähinnä opintoja, jos suuntautuu esim. esimiestehtäviin tai muuten kentälle, ja alalle, jossa itsellä on vähemmän pullonkauloja. En ole huomannut valmistuneista mitään niin erikoista, ettei 120:lla pärjäisi. Soveltuu myös hyvin opettajaksi.

Sairaanhoitajan äo-luokka on luultavasti 110-tasoa, kuten poliisien ja upseerien, ja ns. merikapteenien. Maistereina se/ne olisi mun arvion mukaan yliopistotasolla 120-130 - hoitotieteitä on vaikeampi päästä opiskelemaan, ja niiden kirjoitustaito ja akateemisuus on selvästi tasokasta, ainakin kirjojen kirjoittajilla (opettajilla) vaikkei välttämättä niin selkeää; joka on yleinen ongelma myös insinööörikirjallisuudessa, kun siis vääntää luonnontieteitä ja tekniikkaa, joka voi olla kuin vääntäisi älytestiä, mutta pieni hitaus ei haittaa.

Tehdä väärän tason hommia, on erityisen huono valinta, ellei itsellä sitten ole siihen erityisiä syitä - yleensä alaspäin. Esim. 120 voi hyvin opiskella sairaanhoitajaksi, ja tietää mikä siinä siten mättää, mutta opiskelee kuitenkin, ja työllistyy varmasti, oppii lääketiedettä, pääsee ulkomaille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lääkärikaveri sanoi, että lääkäreiden keskimääräinen äo on juuri tuo 120.

Joidenkin tilastojen mukaan olisi 130.

Tais olla lääketieteen tohtoritasoisten tai tutkijoiden. Ei todellakaan perusopiskelijoiden, niillä oli 115-120.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko harjoittelemalla saada hyvän tuloksen Mensan testissä?

Voisiko joku olla sellainen, joka ei jostain syystä osaa tehdä Mensan testiä hyvillä pisteillä, koska alkaa liikaa miettiä vastauksia? Ja hän olisi siitä huolimatta älykäs?

Voi parantaa. Itselläni on hyllyssä kirja, jonka nimenäkin on joku tyyliin näin parannat testitulostasi Mensa-testissä. Kun tajuaa niin tähti-pyörylä-neliö-testien logiikkaa ja sitä ajatusmaailmaa, millä testin tekijät ajattelavat, tulos paranee roimasti. Joten mitä pitäisi ajatella testin luotettavuudesta? Mitä pitäisi ajatella siitä, kun väitetään, ettei kulttuurinen tausta tai koulutustausta (esim. matemaattis-luonnontieteellinen vahvuus) vaikuta tuloksiin? Jos nuo kirjat ja niiden parantama tulos kertovat muuta.

Ei parane roimasti, tutkimusten mukaan korkeintaan 10 pinnaa. Ja jos joutuu harjoitella, ei lähtötasokaan ole kovin korkea. :D

Oikeasti älykäs vetää kylmiltään hyvät pisteet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisiko harjoittelemalla saada hyvän tuloksen Mensan testissä?

Voisiko joku olla sellainen, joka ei jostain syystä osaa tehdä Mensan testiä hyvillä pisteillä, koska alkaa liikaa miettiä vastauksia? Ja hän olisi siitä huolimatta älykäs?

Voi parantaa. Itselläni on hyllyssä kirja, jonka nimenäkin on joku tyyliin näin parannat testitulostasi Mensa-testissä. Kun tajuaa niin tähti-pyörylä-neliö-testien logiikkaa ja sitä ajatusmaailmaa, millä testin tekijät ajattelavat, tulos paranee roimasti. Joten mitä pitäisi ajatella testin luotettavuudesta? Mitä pitäisi ajatella siitä, kun väitetään, ettei kulttuurinen tausta tai koulutustausta (esim. matemaattis-luonnontieteellinen vahvuus) vaikuta tuloksiin? Jos nuo kirjat ja niiden parantama tulos kertovat muuta.

Niissä testeissä, kuvioissa, voi missata ratkaisun; sen miten sen voi ratkaista, ja se liittyy lähinnä siihen, että kaksi esim. eriväristä esim. palloa luo kolmanteen kuvioon esim. tietyn värisen pallon, ja sitä ideaa toteutetaan erilailla eri tehtävissä, ja se koskee myös viivoja, jotka eliminoidaan, kun ne on päällekkäin (kaksi kuviota yhdistämällä), joka on samaten yksi sellainen, minkä voi kokemattomana missata, jos niitä ei ole oppinut, ja ainakaan ei kuluta enää yhtä paljon aikaa sen jälkeen. Luulisin lähes jokaisen treenaavan Mensan viralliseen testiin.

Olen tehnyt alussa ilman treeniä joitain hyviä kuviotestejä, enkä missannut mitään, kun taas joissain missaa ja se voi toistua usein (ei silti mikään totaalinen katastrofi, ja joskus ei juurikaan, joitain pojoja), ja jos ne sen sijaan tietää, niin tulos on parhaimmillaan paljon korkeampi (jos niitä oli useita ja ehkä muutenkin on jo parempi) - tosin riippuen myös aikarajasta.

Mensasta jokin aika sitten 134. Lähihoitajana tällä hetkellä työssä. Ajoittain ottaa päähän tämä hoitajien mollaus. Todella erilaisia taustoja on hoitajilla nykyään, koska meitä alanvaihtajia on niin paljon.

Itselläni on nettitiestien mukaan ÄO jotain 120-130 pinnassa muistaakseni. Tuo muisti (huono) tässä onkin se juttu. Olen IT-alan maisteri enkä ole onnistunut työllistymään huonon osaamiseni vuoksi. Opiskelut veivät huonon opiskelukykyni vuoksi vuosia normaalia kauemmin. Matematiikka oli lapsena aina 10 mutta ylioppilaskirjoituksissa vain B. Eli jossain lukiovaiheessa vaatimustaso ylitti kykyni. 

Suorastaan en tajua, miten jotkut saavat työkkärin puuhastelemia palkkatukitöitä pysyvämpää työtä ja työuraa. Aika ajaa kohta ohitse.

Kyllä 120 on aika hyvä; se riittää kyllä yliopisto-opiskeluun. Toki 130 olisi parempi. Mutta siinä on vähän taviksen ja neron välissä.

Mutta juu, kyllä tutkijaksi on mahdollisuuksia. Se selviää kokeilemalla.

Kannattaa hinkata niitä M:nsan testejä yhä uudestaan, että oppii ne paremmin, ja saa paremman äo:n.

Sain Mensan nettitestistä 131. Olen käynyt vain ammattikoulun. Mutta ei koulutus vielä älykkyydestä kerro, vaikka kyllähän älykkäät usein kouluttautuu. Minulla oli kuitenkin useita syitä alan valintaan aikoinaan. Nyt tuo ala ei minua enää työllistä ja itsekin haluan muualle. Hain yliopistoon ja AMK:hon. Pääsykokeet on piakkoin. Tiedän kyllä että älykkyys riittää vaikka tuonne yliopistoon, mutta silti tulee ajateltua että tuskin pääsen. Jäänyt jotenkin noihin kokeisiin lukeminen lähes kokonaan. Tekniikan alaa, joten hyvä olisi varmaan kerrata.

Ei mitään🗯

Jos lekuilla vain 130, ei ihme että ovat mitä ovat? Itse reippaasti yli, niiin ei sitä keskenkasvuisten diipadaapa jaksa kuunnella. Medisiinarit on pelkkiä medikquppiaita.

Itselläni on 131 tuon testin mukaan, mutta minulla on todella huono muisti. Varsinkin kirjoista luettu ei jää millään päähän. En ole koskaan saanut koulujutuista loistavia arvosanoja tämän takia. Että ei se ÄO ole kaikki kaikessa.