Mikä ero on arkkitehdillä ja rakennusinsinöörillä?
Kommentit (100)
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti piirtää viinilasi toisessa kädessään kolme viivaa läpinäkyvälle muoville ja sanoo insinöörille, että muunna tämä suttu toimivaksi taloksi. Eli suomennettuna arkkitehti ei ymmärrä mitään rakentamisesta.
Olet katsonut jonkin tekotaiteellisen dokumentin viime vuosituhantisesta sankariarkkitehdista?
Jos nyt puhutaan todellisista rakennusprojekteista, niin arkkitehdit työstävät visionsa tietomalliksi (sisältävät seinät, katot, välipohjat, alapohjat, ikkunat, ovet, kiintokalusteet, portaat ym. rakennusosat) johon sitten muut suunnittelijat (lvi, sähkö) omat suunnitelmansa sovittavat. Yhteistyössä tsekataan, että kaikki sopii yhteen ja toimii. Rakennesuunnittelija nimensä mukaisesti suunnittelee rakenteet. Eli laskee, minkälaiset kantavat rakenteet, eristeet, vesieristeet jne. tarvitaan. Usein kokenut arkkari on jo malliin valinnut jonkun hyväksi todetun rakenteen, mutta jos arkkarin suunnitelmissa esim. seinä on liian ohut, kasvatetaan paksuutta. Tai mietitään muu kantava rakenne. Yhteistyötä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti piirtää viinilasi toisessa kädessään kolme viivaa läpinäkyvälle muoville ja sanoo insinöörille, että muunna tämä suttu toimivaksi taloksi. Eli suomennettuna arkkitehti ei ymmärrä mitään rakentamisesta.
Eräässä projektissa näi;. Rakennusmestari piirsi, mutta koska hän ei ollut tilaajalle tarpeeksi pätevä, arkkitehti piirsi sinne muutaman viivan, valitsi värit ja kalusteet ja laittoi oman otsikkotaulunsa suunnittelijaksi. Mutta kaikki rakenteelliset kohdat piirsi rakennusmestari, joka tunsi kohteen hyvin. Kyseessä iso saneerauskohde julkisella sektorilla.
T. sivu-urakan suunnittelija.
Tilaajalle olisi voinut kelvatakin, mutta rakennusvalvonta vaatii pääsuunnittelijalta suunnittelun vaativuusluokkaa vastaavan kelpoisuuden. Kelpoisuusvaatimukset on myös rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijoille.
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdille kipataan kaikki ongelmat (käyttäjä haluaa neonpinkit seinät, kunta naputtaa kourujen korkeudesta rakennuskaavassa, rakennusinsinööri tööttää jumalattoman ison pylvään keskelle hienoa avointa tilaa, LVI-insinööri haluaa messuhallin kokoiset putket, kustannusasiantuntija haluaa leikata katon pois ja tehdä pelkkiä suorakaiteita, rakennuttaja vaihtaisi kaikki materiaalit halvimmaksi trespapaskaksi, materiaalien toimittaja vetää haluamasi värisävyn valikoimasta ja laittaa 5 uutta harmaan sävyä tilalle jne).
Rakennusinsinööri sitten saa rakennusinsinöröidä ja tehdä laskelmat, ja kipata konfliktit sitten meidän ratkaistavaksi. Aika harvassa on yleensä yhteistyökumppanit jotka itse haluaa setviä ongelmia ja löytää ratkaisuja. Useammin ympärillä on 10 kiljukaulaa eli loput suunnittelutiimistä jotka kaikki haluaa eri asioita, yleensä päinvastaisia, toimimattomia, tai muuten vain toistensa kanssa konflikteissa. Ihan ihme että yhtään rakennusta saadaan ikinä pystyyn jos miettii millaista sumplimista koko prosessi joskus voi vaan olla.
Ja ainiin arkkitehti = teknillisestä yliopistosta, rakennusinssi = amk.
t. arkkitehti
LVi-suunnittelija ei halua yhtään sen isompia putkia kuin mitä tarvitaan. Ne perustuu tarkkoihin laskelmiin, hyvin kiteytät ettei arkkitehdit ymmärrä, mihin LVI-tekniikkaa tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti suunnittelee lookin yms. Insinööri rakenteen ja detskut niihin. Arkkitehti- ja ja insinööripiirustukset ovat erikseen.
Kyllä insinöörit voivat suunnitella rakennuksia ilman että mukana on yhtäkään arkkitehtiä. Joskus jopa niin, että jotkut insinöörit tekevät omassa firmassaan kaiken suunnittelusta toteutukseen saakka., toki rakennusvaiheessa on työntekijöitä.
Pääsuunnittelijaksi vaaditaan yleensä arkkitehti. Poikkeuksia on, ja mitä pienempi kunta on kyseessä, sitä kevyemmät tapaavat pätevyysvaatimukset olla.
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti suunnittelee rakennuksen toiminnan vaatimat tilat ja rakennuksen ulkonäön ja vastaa pääsuunnittelijana siitä, että eri suunnittelualojen suunnitelmat muodostavat toimivan kokonaisuuden.
Arkkitehdin tehtäviin kuuluu mitoittaa tilat niin, että ne täyttävät käyttäjien tarpeet ja viranomaisvaatimukset. Hän tekee rakennuksen pääpiirustukset ja huolehtii rakennuslupaprosessista.
Rakennesuunnittelija, joka on rakennusinsinööri tai DI huolehtii siitä, että rakenteet toimivat, talo pysyy pystyssä ja rakennus kestää sille suunnitellun käyttöiän. Pohjarakenteille on erikseen suunnittelijat, jotka siis suunnittelevat perustamistavan, mahdollisen paalutuksen ym.
LVI-, sähkö-, automaatio- ja mahdollisesti sprinklersuunnittelijat suunnittelevat omat osuutensa. Ja on niitä muitakin suunnittelijoita, varsinkin teollisuus- ja tuotantorakennuksissa, voimaloissa ym, joissa prosessisuunnittelu määrittelee pitkälti millainen laitoksesta tulee.
Rakennuksen toteutusvaiheessa tulee mukaan muitakin suunnittelijoita. Urakoitsijoiden ja rakennusosatoimittajien omat suunnittelijat tekevät lopulliset toteutussuunnitelmat, esim. elementtisuunnitelmat ja kalusteiden, ikkunoiden ja ovien toteutussuunnitelmat.
Käytännössä työ on hyvin pitkälle yhteistyötä. Jokainen tekee hommansa ja välittää muille ne tiedot joita he tarvitsevat.
Tuossa se nyt on yleispiirteisesti.
Lisäksi ihan jakomielitautisen ammatti. Pitää olla hyvin hanskassa suuret linjat ja toisaalta puuttua pienimpiin detaljeihin asti. Ja samalla paimentaa muita suunnittelijoita jotka tunkevat tötterönsä aina mielellään keskelle sitä uljainta tilaa, kun ei siinä kerran näytä olevan mitään tiellä...
On ihan oikeasti tullut vastaan arkkitehti, jonka mielestä suuren rakennuksen ilmanvaihtoon riittää jostain LVI-kaupasta muutaman sadan euron puhallin ja mitään putkia ei tarvita...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti suunnittelee rakennuksen toiminnan vaatimat tilat ja rakennuksen ulkonäön ja vastaa pääsuunnittelijana siitä, että eri suunnittelualojen suunnitelmat muodostavat toimivan kokonaisuuden.
Arkkitehdin tehtäviin kuuluu mitoittaa tilat niin, että ne täyttävät käyttäjien tarpeet ja viranomaisvaatimukset. Hän tekee rakennuksen pääpiirustukset ja huolehtii rakennuslupaprosessista.
Rakennesuunnittelija, joka on rakennusinsinööri tai DI huolehtii siitä, että rakenteet toimivat, talo pysyy pystyssä ja rakennus kestää sille suunnitellun käyttöiän. Pohjarakenteille on erikseen suunnittelijat, jotka siis suunnittelevat perustamistavan, mahdollisen paalutuksen ym.
LVI-, sähkö-, automaatio- ja mahdollisesti sprinklersuunnittelijat suunnittelevat omat osuutensa. Ja on niitä muitakin suunnittelijoita, varsinkin teollisuus- ja tuotantorakennuksissa, voimaloissa ym, joissa prosessisuunnittelu määrittelee pitkälti millainen laitoksesta tulee.
Rakennuksen toteutusvaiheessa tulee mukaan muitakin suunnittelijoita. Urakoitsijoiden ja rakennusosatoimittajien omat suunnittelijat tekevät lopulliset toteutussuunnitelmat, esim. elementtisuunnitelmat ja kalusteiden, ikkunoiden ja ovien toteutussuunnitelmat.
Käytännössä työ on hyvin pitkälle yhteistyötä. Jokainen tekee hommansa ja välittää muille ne tiedot joita he tarvitsevat.
Tuossa se nyt on yleispiirteisesti.
Lisäksi ihan jakomielitautisen ammatti. Pitää olla hyvin hanskassa suuret linjat ja toisaalta puuttua pienimpiin detaljeihin asti. Ja samalla paimentaa muita suunnittelijoita jotka tunkevat tötterönsä aina mielellään keskelle sitä uljainta tilaa, kun ei siinä kerran näytä olevan mitään tiellä...
Kuulepas, kun niitä iv-kanavia ei todellakaan voi rakentaa lämpöputkien sisään tai sähköjohtojen päälle ja suurissa rakennuksissa tarvitaan aika kattava ilmanvaihto. Ei voi kanavia putkia yms. pienentää siksi, että arkkitehti haluaa pienemmät, vaan koko perustuu laskelmiin, mikä tahansa ilmamäärä/vesimäärä ei kulje ihan missä tahansa riittävästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaako rakennusarkkitehti ja rakennusinsinööri samaa asiaa?
Rakennusarkkitehti on vähän niin kuin arkkitehdin ja diplomi-insinöörin välimuoto eli hallitsee molempien hommat.
Eikä ole. On vanha opistotason tutkinto.
Arkkitehdit ovat rakennusalan robinhoodeja: Varastavat viisailta ja antavat tyhmille.
Arkkitehtejäkin on monenlaisia. Toiset oikeasti ottavat suunnittelutyössä huomioon myös teknisten tilojen tarpeet ja pyrkivät suunnittelemaan mahdollisimman taloudellisia ratkaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehti suunnittelee rakennuksen toiminnan vaatimat tilat ja rakennuksen ulkonäön ja vastaa pääsuunnittelijana siitä, että eri suunnittelualojen suunnitelmat muodostavat toimivan kokonaisuuden.
Arkkitehdin tehtäviin kuuluu mitoittaa tilat niin, että ne täyttävät käyttäjien tarpeet ja viranomaisvaatimukset. Hän tekee rakennuksen pääpiirustukset ja huolehtii rakennuslupaprosessista.
Rakennesuunnittelija, joka on rakennusinsinööri tai DI huolehtii siitä, että rakenteet toimivat, talo pysyy pystyssä ja rakennus kestää sille suunnitellun käyttöiän. Pohjarakenteille on erikseen suunnittelijat, jotka siis suunnittelevat perustamistavan, mahdollisen paalutuksen ym.
LVI-, sähkö-, automaatio- ja mahdollisesti sprinklersuunnittelijat suunnittelevat omat osuutensa. Ja on niitä muitakin suunnittelijoita, varsinkin teollisuus- ja tuotantorakennuksissa, voimaloissa ym, joissa prosessisuunnittelu määrittelee pitkälti millainen laitoksesta tulee.
Rakennuksen toteutusvaiheessa tulee mukaan muitakin suunnittelijoita. Urakoitsijoiden ja rakennusosatoimittajien omat suunnittelijat tekevät lopulliset toteutussuunnitelmat, esim. elementtisuunnitelmat ja kalusteiden, ikkunoiden ja ovien toteutussuunnitelmat.
Käytännössä työ on hyvin pitkälle yhteistyötä. Jokainen tekee hommansa ja välittää muille ne tiedot joita he tarvitsevat.
Tuossa se nyt on yleispiirteisesti.
Lisäksi ihan jakomielitautisen ammatti. Pitää olla hyvin hanskassa suuret linjat ja toisaalta puuttua pienimpiin detaljeihin asti. Ja samalla paimentaa muita suunnittelijoita jotka tunkevat tötterönsä aina mielellään keskelle sitä uljainta tilaa, kun ei siinä kerran näytä olevan mitään tiellä...
Kuulepas, kun niitä iv-kanavia ei todellakaan voi rakentaa lämpöputkien sisään tai sähköjohtojen päälle ja suurissa rakennuksissa tarvitaan aika kattava ilmanvaihto. Ei voi kanavia putkia yms. pienentää siksi, että arkkitehti haluaa pienemmät, vaan koko perustuu laskelmiin, mikä tahansa ilmamäärä/vesimäärä ei kulje ihan missä tahansa riittävästi.
Bernoullin laki, ihan normishaipaa.
T: humalassa oleva rakennusinssi
Pitäisi olla Wivi Lönnin tapaisia arkkeja. Wivi laski viime vuosituhannen alussa itse kattopalkkien, seinien yms. kestävyydet ja lujuudet, kun oli vuoden ehtinyt opiskella rakennusmestarin opintoja ennen arkkitehtuuria.
t: humalassa oleva rakennusinssi
Vierailija kirjoitti:
Arkkitehdille kipataan kaikki ongelmat (käyttäjä haluaa neonpinkit seinät, kunta naputtaa kourujen korkeudesta rakennuskaavassa, rakennusinsinööri tööttää jumalattoman ison pylvään keskelle hienoa avointa tilaa, LVI-insinööri haluaa messuhallin kokoiset putket, kustannusasiantuntija haluaa leikata katon pois ja tehdä pelkkiä suorakaiteita, rakennuttaja vaihtaisi kaikki materiaalit halvimmaksi trespapaskaksi, materiaalien toimittaja vetää haluamasi värisävyn valikoimasta ja laittaa 5 uutta harmaan sävyä tilalle jne).
Rakennusinsinööri sitten saa rakennusinsinöröidä ja tehdä laskelmat, ja kipata konfliktit sitten meidän ratkaistavaksi. Aika harvassa on yleensä yhteistyökumppanit jotka itse haluaa setviä ongelmia ja löytää ratkaisuja. Useammin ympärillä on 10 kiljukaulaa eli loput suunnittelutiimistä jotka kaikki haluaa eri asioita, yleensä päinvastaisia, toimimattomia, tai muuten vain toistensa kanssa konflikteissa. Ihan ihme että yhtään rakennusta saadaan ikinä pystyyn jos miettii millaista sumplimista koko prosessi joskus voi vaan olla.
Ja ainiin arkkitehti = teknillisestä yliopistosta, rakennusinssi = amk.
t. arkkitehti
Sinun arkkitehtina pitäisi osata miettiä yleispiirteittäin ne muiden suunnittelijoiden tilatarpeet. Tietää, että kaikkiin tiloihin tarvitaan ilmanvaihto ja suunnitella tilat niille putkille. Jos LVI-suunnittelija tunkee kanavansa sinun hienoon tilaasi eikä sinulla ole parempaa ratkaisua tarjota, et ole tehnyt töitäsi oikein.
Sama pätee rakenteisiin. Ei ne talot pyhällä hengellä pysy pystyssä, vaan arkkitehdin täytyy tietää perusasiat myös rakennesuunnittelusta. Tietää pääpiirteittäin millaiset jännevälit ovat mahdollisia ajatelluilla rakenteilla ja tarvittaessa jo alkusuunnitteluvaiheessa konsultoida rakennesuunnittelijaa jos on joku ongelmalliselta näyttävä paikka.
Tilaajan ja rakennusvalvontaviranomaisten vaatimusten täyttäminen myöskin on pitkälle arkkitehdin omasta osaamisesta kiinni. Ei se aina helppoa ole.
Turha valittaa, jokaisessa ammatissa on hyvät ja huonot puolensa. Mutta se on kyllä hieno tunne, kun rakennus alkaa valmistua ja huomaa miten hyvin omat suunnitelmat ovat muuttuneet todellisuudeksi.
Arkkitehti.
Erot:
Rakennusinsinöörillä on mittatilauspuku ja Cavalet-asiakirjasalkku.
Arkkitehdillä Marimekon Jokapoikaraitapaita ja Marimekon olkalaukku.
Arkkitehti on enemmän niinkuin taiteilija. Miettii ulkonäköä.
Insinööri laskee lujuudet.
Insinööri ajaa Audilla, arkkitehti Jopolla
Arkkitehti akateeminen ja rakennusinssi AMK. Onhan Aallossa rakennuspuolen opiskelua ts valmistuu dippainssejä DI.
Vierailija kirjoitti:
Erot:
Rakennusinsinöörillä on mittatilauspuku ja Cavalet-asiakirjasalkku.
Arkkitehdillä Marimekon Jokapoikaraitapaita ja Marimekon olkalaukku.
Arkkitehdit ovat ulkonäöltään kuin Erkki Tuomioja tai Osmo Soininvaara.
Rakennusinsinöörit kuin Jyrki Katainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erot:
Rakennusinsinöörillä on mittatilauspuku ja Cavalet-asiakirjasalkku.
Arkkitehdillä Marimekon Jokapoikaraitapaita ja Marimekon olkalaukku.Arkkitehdit ovat ulkonäöltään kuin Erkki Tuomioja tai Osmo Soininvaara.
Rakennusinsinöörit kuin Jyrki Katainen.
Hipsteriarkkitehdit nätttää nykyään Jyrkiltä
Ei suunnittelukilpailuja voitetakaan, jos lähdetään tekemään halvinta mahdollista.
Kustannuslaskijat ovat erikseen. Kyllä heidänkin ammattitaitoaan käytetään silloin, kun suunnitelmia arvioidaan.