Rakastan entistä mutta olen naimisissa
Erosin pitkästä avoliitosta (ensimmäisestäni) 2,5 vuotta sitten. Itse lähdin suhteesta miehen alkonkäytön, ja erilaisten tulevaisuudensuunnitelmien vuoksi, mutta rakkaus jäi, se oli puhdas "järkiero" ja sattui minuun varmasti yhtä paljon kuin mieheen.
Rakastuin nopeasti työkaveriini, hirvittävän voimakas alkuhuuma (olisiko ollut tapa unohtaa edellinen suhde?). Menimme maistraatissa naimisiin 8kk seurustelun jlkn (liian nopeaa, tiedän!)
Olemme olleet vasta vuoden naimisissa, mutta entinen on palannut ajatuksiini, ja ikävä on raastava! Asiaa ei helpottanut, kun hän laittoi minulle viestin, jossa toivoo minun olevan onnellinen, on ikävöinyt minua koko tämän ajan, ja katuu kaikkea ikävää mitä on tuottanut...
Mitähän minä nyt tekisin? Lisäkysymyksiä saa esittää...
Kommentit (114)
Mitä tarkoitat sillä, ettei kauheasti kannata avautua tunteista?
-ap
Eli joo kyllä, nykyinen on minua vanhempi, 12 vuotta. On mustasukkainen ja omistushaluinen.
-ap
Ei kuullostaa onnelliselta liitolta. Ota edes asumusero. Ja miehen suhtautuminen suhun ei vaikuta ihan terveeltä, aivan kuin olisi sun isä eikä puoliso.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 01:52"]Ei kuullostaa onnelliselta liitolta. Ota edes asumusero. Ja miehen suhtautuminen suhun ei vaikuta ihan terveeltä, aivan kuin olisi sun isä eikä puoliso.
[/quote]
Ei kohtele kuin lasta, mutta pientä esineellistämisen makua on, ja rajoittamista.
-ap
Voisikohan olla, että kun olen alitajuisesti ymmärtänyt, että avioliitto on huono, olen alkanut kaivata eksää ikään kuin "päästäkseni liitosta irti"? Että on tavallaan joku asia, mikä pistää pohtimaan suhdetta, ja antaa potkua tehdä asialle jotain.
-ap
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 14:07"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 14:00"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 13:41"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 13:23"]
Erosin pitkästä avoliitosta (ensimmäisestäni) 2,5 vuotta sitten. Itse lähdin suhteesta miehen alkonkäytön, ja erilaisten tulevaisuudensuunnitelmien vuoksi, mutta rakkaus jäi, se oli puhdas "järkiero" ja sattui minuun varmasti yhtä paljon kuin mieheen.
Eroa ja tee palvelus nykyisellesi. Hän voi löytää sen, joka häntä rakastaa oikeasti.
Rakastuin nopeasti työkaveriini, hirvittävän voimakas alkuhuuma (olisiko ollut tapa unohtaa edellinen suhde?). Menimme maistraatissa naimisiin 8kk seurustelun jlkn (liian nopeaa, tiedän!)
Olemme olleet vasta vuoden naimisissa, mutta entinen on palannut ajatuksiini, ja ikävä on raastava! Asiaa ei helpottanut, kun hän laittoi minulle viestin, jossa toivoo minun olevan onnellinen, on ikävöinyt minua koko tämän ajan, ja katuu kaikkea ikävää mitä on tuottanut...
Mitähän minä nyt tekisin? Lisäkysymyksiä saa esittää...
[/quote]
[/quote]
huomasin vasta, että kommenttisi oli lainauksen "sisällä", kyllä, tiedän että tämä on nykyistä kohtaan väärin, hän ei vaan tahdo hyväksyä asiaa
-ap
[/quote]
sanoi myös, että hän jäisi myös taloudellisesti vähän ahdinkoon, koska minulla on paremmat tulot ja hänellä suuremmat menot.. Mutta sitä varten se omaisuudenjako on.
-ap
[/quote]
Jos aikuinen mies ei osaa pitää huolta itsestään, ni olkoot pitämättä! Avioliittonne ei ole kestänyt kauaa, onhan se pärjännyt ennen sitäki? Yrittää saada sit tuntemaan syyllisyyttä
AP, sä et rakasta sun aviomiestäs niinkuin hän haluais ja niinkuin sä haluaisit aviomiestä rakastaa. Simple as that. Ihan hyvä syy erota. Ja mitä tulee exään, se haava on vielä auki ja aukeaa hautaan saakka aika ajoin, sillä hän oli ensirakkautes. Mutta se suhde on myös ollutta ja mennyttä, uskalla nyt mennä eteenpäin.
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 11:55"]AP, sä et rakasta sun aviomiestäs niinkuin hän haluais ja niinkuin sä haluaisit aviomiestä rakastaa. Simple as that. Ihan hyvä syy erota. Ja mitä tulee exään, se haava on vielä auki ja aukeaa hautaan saakka aika ajoin, sillä hän oli ensirakkautes. Mutta se suhde on myös ollutta ja mennyttä, uskalla nyt mennä eteenpäin.
[/quote]
Totta.
-ap
Tekevälle sattuu, mutta tyhmä ei opi :)
Heippa kaikki kommentoijat. Erosin miehestäni viimeviikolla, tänään sain viimeisetkin tavarat uuteen asuntoon. Tuntuu todella hyvältä. :)
-ap
Hyvä ap! :) miten mies suhtautui?
Pahasti. Mutta itse olen nyt huojentunut ja tyytyväinen. Tajusin, että ongelma ei ole ex, vaan ongelma oli tämä liitto. Nyt nokka kohti parempaa tulevaisuutta! Sekä itselle, että tulevalle ex-aviomiehelle. Pakko hänenkin on joskus ymmärtää, ettei tämä ollut kummallekkaan hyväksi.
-ap
Nyt aion olla ihan yksin itseni kanssa, ja pikkuhiljaa pohdiskella, mitä elämältä haluan :)
-ap
Ap, olin 13 vuotta sitten samassa tilanteessa kuin sinä nyt, sillä erotuksella, että ero tuli viiden vuoden yhdessäasumisen jälkeen ja löysin aika pian uuden rakkauden, mutta emme menneet heti naimisiin. Seuraavat vuodet ajattelin ex-miestäni päivittäin, ikävöin kamalasti. En voinut siitä oikein puhuakaan kenellekään. Ex olisi halunnut minut takaisin, mutta olin jo paremmassa suhteessa ja rakastin jo toista miestä, joka kohteli minua paremmin. Ikävä oli kuitenkin raastava ja kesti vuosia. Ehkä kaksi vuotta suhteen päättymisen jälkeen ikävä lieveni sellaiseksi, että sen kanssa pystyi jo elämään, ja viidessä vuodessa pääsin tilanteeseen, etten ikävöinyt exää enää, enkä ajatellutkaan kovin usein. En halunnut eron jälkeen missään vaiheessa palata yhteen, koska ylpeyteni ei antanut myöten (minut jätettiin) ja tiesin jo, ettei se toimisi. Tein päätöksiä elämässä uuden miehen kanssa, menimme naimisiinkin. Se oli oikea ratkaisu. Minun kohdallani rakkaus ei päättynyt eroon vaan kuoli sitten hiljalleen, kun toinen poistui elämästäni. Edelleen se on surullisinta, mitä minulle on tapahtunut.
Tämän "uuden" miehen kanssa olen edelleen ja meillä on kolme lasta. Olen onnellinen elämääni. Olen nyt ymmärtänyt että exällä oli narsistisia piirteitä ja olin onnekas, kun pääsin hänestä eroon.
96, kiitos vastauksestasi. Minusta tuntuu, että minun aviomiehelläni on nämä narsistiset piirteet. Tai ainakin hän tukahduttaa/tukahdutti minut. Siksi tämä oli mielestäni oikea ratkaisu, ikävöin sitten entistä tai en. Onneksi sinä olet päässyt pitkällisestä ikeestä pois, kaikkea hyvää sinulle!
Niille, jotka pohtii, hyppäänkö taas eksäni kelkkaan. En voi koskaan sanoa "ei koskaan" mutta nyt on hyvä olla ihan yksin, enkä tämän sekamelskan keskelle nyt haluakaan mitään/ketään.
-ap
[quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 01:27"]
Mitä tarkoitat sillä, ettei kauheasti kannata avautua tunteista?
-ap
[/quote]
Koska aavistelin, että hän yrittää manipuloida sinua.
Nythän tulikin esille jo monenlaista, mm. se, ettei ongelma tosiaan ollut se kaiholla muisteltu nuoruuden exäsi, vaan tämä ongelmallinen liitto, josta nyt lähdit.
Kuulostaa tosi hyvältä ratkaisulta ja oikealta. Suljit yhden oven, toisia avautuu :)
Kaikkea hyvää elämääsi!
[quote author="Vierailija" time="30.07.2014 klo 22:38"][quote author="Vierailija" time="22.07.2014 klo 01:27"]
Mitä tarkoitat sillä, ettei kauheasti kannata avautua tunteista?
-ap
[/quote]
Koska aavistelin, että hän yrittää manipuloida sinua.
Nythän tulikin esille jo monenlaista, mm. se, ettei ongelma tosiaan ollut se kaiholla muisteltu nuoruuden exäsi, vaan tämä ongelmallinen liitto, josta nyt lähdit.
Kuulostaa tosi hyvältä ratkaisulta ja oikealta. Suljit yhden oven, toisia avautuu :)
Kaikkea hyvää elämääsi!
[/quote]
kyllä hän yrittikin, suljin siltä korvani. Kiitos paljon <3
-ap
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 21:40"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 21:38"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 19:51"]
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 19:24"][quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 19:19"]Puhuin nyksälle tänään. Että olisiko molemmille parempi, jos erottaisiin. Että eihän tässä kummankaan ole hyvä olla. Oli eri mieltä!? Sanoin, että minulla on ollut kuukausia niin paha olla, että fyysisesti oksettaa. Käski mennä terapiaan.
-ap
[/quote]
Mahtaakohan siitä kovin helposti edes päästä eroon.. Tuli vaan mieleen, että jos se alkaakin hankalaksi.
[/quote]
Aina eroon pääsee, mutta on eri asia, tapahtuuko se helposti. Tiedän jo etukäteen, että ei. Vasta nyt tajunnut, miten epätervettä hänen silmitön vihansa ex-vaimojaan kohtaan on. Ja hän on äärimmäisen impulsiivinen, vaikka joissain asioissa onkin hyvin hyytelömäinen (kuten minä nyt)
-ap
[/quote]
Alkaa hahmottua tuo tilanteesi. Ongelmana onkin tosiaan tuo exäsi. Onko hän pelottava tyyppi? Sinua ilmeisesti paljon vanhempikin? Omistushaluinen?
Olisiko parempi, ettet hirveästi avautuisi miehellesi tunteistasi, kun tuntuu, että hän väheksyy sinua ja hänellä on aika ahdistava suhtautuminen liittoonne.
Oletko turvassa?
[/quote]
Ei kun siis piti kirjoittaa "ongelmana onkin tosiaan tuo nyksäsi".
[/quote]
Voin osan noista asioista varovaisesti allekirjoittaa. :/
-ap