Lasta kiusataan, jos hänellä on erikoinen nimi
Jos ajattelet näin, Sinä olet se, joka aiheuttaa sen kiusaamisen. Sinä siirrät lapsillesi ajattelumallia, että erilaisuudesta tulee kiusata.
Ihmiset, jotka hyväksyvät erilaisuuden eivät ajattele kuullessaan kummallisen nimen, että "Tuota varmaan kiusataan". He ajattelevat, miten jännittävä nimi on, mikä on tarina sen takana ja minkä muun nimisiä lapsia onkaan olemassa.
He eivät sano lapsilleen "Älä sitten kiusaa tuota lasta hänen erilaisen nimensä takia". He sanovat "Menepäs leikkimään tuon lapsen kanssa".
Kommentit (22)
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:51"]
Kehuako pitäisi!
[/quote]
Kyllä. Vaihtoehtoisesti voi olla hiljaa.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:53"]
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 22:51"]
Kehuako pitäisi!
[/quote]
Kyllä. Vaihtoehtoisesti voi olla hiljaa.
[/quote]
Anna sitten huomiotaherättämätön nimi
Tuo on juuri se älytön tyyli, että sanotaan älä kiusaa. Lapsille ei ole tullut mieleenkään kiusata ennenkuin vanhempi provosoi siihen.
No, jos lapsen nimi on sellainen, ettei sitä osaa lapsi itse tai muut ihmiset edes lausua, niin kenenkään ei tarvi kiusata, vaan vain tavata tai yrittää lausua nimeä...
[quote author="Vierailija" time="21.07.2014 klo 14:17"]
Ei pidä paikkaansa ei ainakaan Helsingissä, tottakai poikkeuksia mutta ei se pelkkä syy ole. Minun lapsuudessani ainakin luokan oudoin nimi oli luokan coolein äijä
[/quote]
Pohjanmaalla kiusataan jo jos ei poika paini tai pelaa pesäpalloa
Lapsilla on niin paljon erilaisia nimiä nykyään, että tuskin he edes ajattelevat nimen erikoisuutta.
Kävin kysymässä kuusivuotiaaltani, onko hänen jollakin eskarikaverillaan erikoinen nimi. Eka kysymys oli: "Niin kuin minkälainen on erikoinen nimi?" Täsmensin, että onko jollakin nimi, joka on hänen mielestään erikoinen. Vastaus oli hämmästynyt "Ei."
Lapsen eskarissa on siis useita lapsia, joilla on kaimoja Suomessa alle 10 kpl. Mutta mistäs lapsi sitä tietää, lapsilla on nykyään niin paljon erilaisia nimiä, että on paremminkin poikkeuksellista, jos tuntee kaksi samannimistä lasta.
Erikoinen nimi on nykyään niin tavallista ettei siinä ole mitään erikoista.
Ja todellakin, lapselle Johannes voi olla paljon erikoisempi nimi kuin Joalia, koska Joalia asuu naapurissa mutta ketään Johannesta hän ei tunne.
[quote author="Vierailija" time="20.07.2014 klo 23:08"]No, jos lapsen nimi on sellainen, ettei sitä osaa lapsi itse tai muut ihmiset edes lausua, niin kenenkään ei tarvi kiusata, vaan vain tavata tai yrittää lausua nimeä...
[/quote]
Silloinkin voi nimen vaikeuden päivittelyn js kauhistelun sijaan kyseä lapselta itseltään, että mikä sinun nimesi olikaan Lapsi todennäköisesti osaa sen lausua ja siinähän sen sitten oppii.
AP on varmaan kasvanut itse viidentoista muun samannimisen ihmisen kanssa. Eipä ole tarvinnut kiusata ketään nimen takia kun kaikki ovat samannimisiä. Sekö on sitten kivaa? Minä haluan, että lapseni erottuu yksilönä, eikä yhtenä Annana kolmensadan muun Annan joukossa. AP saa ihan rauhassa antaa lapselleen tusinanimen, onpa sitten turvallinen olo kun ei kiusata. Ei vanhempien tehtävä ole kitkeä kiusaamista lapsen kustannuksella vaan kiusaajien kasvatus on A ja O!!
Ehkä vanhemmat mieltävät toisen perheen lapsen oudon etunimen perusteella koko kyseisen perheen kouluttamattomaksi wt:ksi eikä halua että oma lapsi leikkii moisten kanssa. Ymmärrettävää toki jos haluaa omasta lapsesta sivistyneen ja menestyvän.
Mikä on nyt niin ERIKOINEN nimi jonka takia kiusattaisi? Joku joka rimmaa peniksen tai pippelin kanssa?
Ei pidä paikkaansa ei ainakaan Helsingissä, tottakai poikkeuksia mutta ei se pelkkä syy ole. Minun lapsuudessani ainakin luokan oudoin nimi oli luokan coolein äijä
Kun poikasi on ainut Pekka, ja muut ovat eksoottisempia, niin ketä sitten kiusataan?
Mä en ole IKINÄ nähnyt, että ketään kiusattaisiin nimen takia. Silloinkaan kun olin itse koulussa. Ala-asteella en muista nähneeni minkäänlaista kiusaamista, ja yläasteellakaan ei fyysistä kiusaamista meidän koulussa ollut. Sensijaan muistan että oli joitain yksinäisiä oppilaita, joilla ei kavereita ollut. Eli porukan ulkopuolelle jättämistä oli, mutta siihen kai hankala puuttua yläasteella? 15-vuotiasta tuskin voi käskeä olemaan jonkun kaveri tai pyytää tätä kylään. Nämä yksinäiset varmaan yleensä olleet jo ala-asteella yksin, ja siihen olisi pitänyt puuttua jo silloin. Ja muistaakseni näillä muutamalla yksinäisellä oli ihan tavalliset nimet, kuten Niina ja Heli.
Ei tusina nimi suojele kiusaamiselta, eikä erikoinen nimi aiheuta kiusaamista.
Äiti23v
Minun nimeni on Minna. Meitä oli 3 luokallani. Kyllä silti nimeäni väännettiin ja käännettiin.
Itse pidän kaikenlaisista nimistä. On aina hauska kuulla millaisen nimen ystäväni ovat lapselleen keksineet.
Totta kuitenkin on, että jos nimi vaikea lausua, keksitään varmasti silloin jokin lempinimi mitä kaikki käyttävät.
Tunnen Angelican jota omat vanhempansakin kutsuvat Anskuksi. Tunnen myös 2 Sammy nimistä. Toisen nimen äitinsä sanoo kuten kirjoitetaan, ehkä tuo nyt vähän naurattaa, mutta omapahan on asiansa. Toisella Sammyllä on monta lempinimeä enkä ole koskaan kenenkään kuullut puhuttelevan oikealla nimellä
Juuri näin! Ennakkoluulot ja stereotypiat opetetaan, ne eivät ole synnynnäisiä.