Miksi mies joka ei löydä elämäänsä naista välittäisi pätkääkään siitä millainen maapallo on sadan vuoden kuluttua

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysymys kuuluu näin: miksi mies joka ei tee omia jälkeläisiä eikä ole tärkeä kenellekään välittäisi maapallosta?

Miksi mies välittäisi maapallosta jos pitäisi ajatella toisen siittämiä lapsia? Miksi mies välittäisi maapallosta jos hänen naisensa on jonkun muun siittämien lasten äiti?

Ei tarvitse, ei. Tämä tosin aiheuttaa jatkokysymyksiä kuten miksi asiaa edes kysytään kun sillä miehellä ei ole merkitystä?

Ja kuten huomaat aiheuttaa myös analysointia miksi mies on jäänyt yksin. Analyysointi tulee ensimmäisestä kohdasta. Kun mies on merkityksetön aletaan puhumaan muusta.

Ja näistä jatkokysymyksistä on aika lyhyt matka siihen toteamaan, että aina kun naisilla on liikaa valtaa, maailma mätänee.

Ai niin kuin vaikka Afrikka, Intia, Afganistan, Itä-Euroopan maat, Etelä-Amerikka, ntsi-Saksa?

Maat joissa naiset pääsevät parhaiten mukaan päätöksentekoon ovat maat joita kutsutaan hyvinvointivaltioiksi ja ovat maita joista muut ottavat mallia tehdäkseen omastaankin parenpia.

Kehityksen ja yleisen hyvinvoinnin lisääntyminen on josrakin syystä osalle miehistä myrkkyä.

Ja ei, ei kukaan voi pakottaa naista alkamaan miehelle puolisoksi siksi kun mies itkee mutta kun mä haluun miss universumin, mulla on oikeus! Eikä se tarkoita että maaulma mätänee, vain sinun yhden ihmisen maaulma.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pakko myöntää, että hymähdän aina kun perusteellaan, että pitää jättää parempi maailma lapsilleen. En ole mitenkään vastaan esim. ilmastonmuutoksen torjumista mutta en jaksa välittää siitä. Jos ilman mitään lisävaivaa voin auttaa sitä vastaan taistelussa, niin mikä ettei.

Aion elämää tämän elämän itselleni. Minua ei paljoa enää huolet paina. Ei huoleta vaikka kuolisin huomenna. Toki mielellään vielä jatkan elämistä. En ole mielestäni katkera mutta en vain välitä enää mitä tapahtuu kun minun olemassaoloni loppuu.

En tiedä onko sinulla itsellä lapsia. Kuulostaahan tuo kliseiseltä ja minä en ainakaan lähde tuota kenellekään jankuttamaan, mutta kyllä sitä vaan joskus katsoo noita omia lapsiaan ja säälittää, millaiseen maailmaan he joutuvat. Toki tiedän, että he pärjäävät ja todennäköisesti paremmin kuin minä, mutta kyllä esimerkiksi tällaiset helteet ja katastrofit pistävät miettimään, millainen heidän maailmastaan tulee. Ja nythän tätä eletään aika paljon päällekäin, mutta mietin jo heidänkin (mahdollisesti) tulevia lapsiaan. Sitä minä en ole enää kovin pitkään ehkä näkemässä. 

Tässä vela-naisen (julma, kylmä ja tunteeton) näkökulma aiheeseen: välitän maapallosta, luonnosta ja eläimistä, ja näen ihmisen suurimpana uhkana tälle planeetalle. Kun katson tätä palloa, säälittää, että ihmiset vaan itsekkäästi sikiävät ja sikiävät ja sitten tekopyhänä kauhistelevat, millaiseen maailmaan lapset ja lapsenlapset joutuvat. Ei siitä maailmasta voi tulla parempi pukkaamalla aina vaan lisää ihmisolentoja tänne tuhoamaan maapallo ja samalla itsensä.

Siksi on ihan se ja sama, kierrätänkö minä ja liikunko kävellen vai autolla. Tämä pallo on jo menetetty, koska ihmiset ovat sen vallanneet. Ymmärrän hyvin aloittajan ajatuksenjuoksua. Totuus on se, että vaikka hän kuinka paljon kuluttaisi elämänsä aikana, hänen kuormituksensa tälle pallolle tulee jäämään hurjasti pienemmäksi, kuin yhdenkään lapsellisen jälkeläisineen.

Joten, lapselliset yrittäköön pelastaa pallon keskenään.

Kai se on sitä moraalia, että välittää muistakin kuin itsestään ja jälkikasvustaan.