Lue keskustelun säännöt.
Muita kenellä ei ollut rakkaussuhteita nuoruudessa?
15.07.2021 |
Mulla ei ollut teinirakkauksia ja parisuhdetta opiskeluaikoina vaikka olisin halunnut. Ensimmäisen parisuhteen sain vasta 31-vuotiaana. Onko muita samanlaisia? Jäinkö jostain paitsi?
N33
Kommentit (50)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oma ensimmäinen varsinainen suhteeni alkoi 26-vuotiaana. Nyt yhteistä taivalta on takana lähes 20 vuotta. Tätä ennen oli jotain pieniä virityksiä, mutta ei mitään sellaisia, mitä olisi voinut hyvällä tahdollakaan sanoa rakkaussuhteeksi tai edes kunnolliseksi seurustelusuhteeksi. Olin omasta kaveriporukasta viimeinen, jolla oli oikea suhde. Toisaalta olen tällä hetkellä samasta kaveriporukasta ainoa, joka on edelleen yhdessä saman henkilön kanssa, kuin tuolloin vajaa 20 vuotta sitten.
Jäitkö jostain paitsi? Kyllä jäit. Missasit teinisuhteiden draamat ja sekoilut, sillä hyppäsit suoraan aikuiseen suhteeseen. Menetitkö mitään? En usko.
M45
Vierailija kirjoitti:
Minun ensimmäinen suhteeni oli kun olin 25 -vuotias. Ainoa haittapuoli oli se, etten tunnistanut ilmiselviä "red flageja" ja lähtenyt suhteesta aikaisemmin.
Mulla sama, paitsi että olin just täyttänyt 24. Varsinaiseen surusteluun asti suhde ei edennyt, mutta liian kauan se kesti siitä huolimatta.
Nuorempana en edes halunnut suhteeseen, ei ollut sellaista ihmistä sattunut kohdalle.
Teininä panetti jatkuvasti, joten oli pakko olla aina tyttöystävä.
Ei ollut mullakaan, tosin ei ole ollut nyt aikuisenakaan :/ N32
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut minullakaan, harrastin pitkään kilpaurheilua SM-tasolla ja treenejä oli 6krt vko, en ehtinyt elää nuoruutta siinä enkä käydä juuri missään, lopetin lajin vasta 28 vuotiaana ja nyt on elämä elettävänä. Aloin nyt vasta käymään ulkona ja konserteissa ja kaikki tuntuu ihmeellisen uskomattomalta. Miten paljon onkin jäänyt kaikesta paitsi.
Seurustelin ja harrastin seksiä ekan kerran 26-vuotiaana. Olen saman miehen kanssa yhä. Välillä ajattelen, että vältin todella monet sudenkuopat ja olen todella onnekas, koska mulla ei ole mitään huonoja kokemuksia treffeillä käymisestä, seurustelusta, yhdessä asumisesta tai seksin harrastamisesta, ainoastaan hyviä ja onnellisia. Mutta sitten taas välillä muistan, miten yksinäiseksi ja oudoksi tunsin itseni myöhäisteini-iässä ja päälle parikymppisenä. Minulla olisi kyllä ollut vientiä, mutta en tavannut ketään kenestä olisin pitänyt ja tulkitsin sen itsesäälissäni niin, ettei kukaan pidä minusta koska olen niin ikävä ja ruma...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä näin! Seurustelin ensimmäistä kertaa 22-vuotiaana. Ihastumisia oli 11-vuotiaasta asti ja kiinnostuneita, mutta nämä eivät koskaan sattuneet olemaan sama ihminen. Tai itse asiassa oli, maailman ihanin kundi, joka oli mun luokalla ala- ja yläasteet. Ihastus oli ihan selvä molemmin puolin ja kemiaa olisi voinut veitsellä leikata, mutta hän oli liian ujo. Yritin kyllä. Otti yhteyttä ja tunnusti ihastuksensa myöhemmin mutta olin jo naimisissa itse silloin.
Joskus katson vieläkin mopopoikia ja -tyttöjä ja jopa amiksia ja tunnen kaipausta, kun itseltä jäi ne kiimaiset teinivuodet kokematta.
35 oon, takana 0 suhdetta, neitsyt
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eipä mulla ole suhteita taai seksiä ollut koskaan. Ehkä jonain päivänä vielä:)
Olenko jäänyt jostain paitsi? En oikein osaa sanoa, varmaan olen.
M28
Ei ollut mullakaan. Kyllä olin monestakin kiinnostunut ja tein aloitteitakin, mutta en saanut vastakaikua. Minustakin oli jotkut kiinnostuneita. Eka deittailusuhde 23v, eka vakava juttu 25v. Naimisiin 28v.
Ehkä ikävintä oli sosiaaliset paineet, ihmettelyt että etkö seurustele. Hävetti kertoa miehille kokemattomuudesta. Ja pelko siitä ettei koskaan natsaisi kenenkään kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä seurustelin ekan kerran 34-vuotiaana. En mä edes alle 30-vuotiaana tuntenut olevani tarpeeksi valmis ja kypsä parisuhteeseen.
Vierailija kirjoitti:
Ei ollut mullakaan. Kyllä olin monestakin kiinnostunut ja tein aloitteitakin, mutta en saanut vastakaikua. Minustakin oli jotkut kiinnostuneita. Eka deittailusuhde 23v, eka vakava juttu 25v. Naimisiin 28v.
Ehkä ikävintä oli sosiaaliset paineet, ihmettelyt että etkö seurustele. Hävetti kertoa miehille kokemattomuudesta. Ja pelko siitä ettei koskaan natsaisi kenenkään kanssa.
Mitä hävettävää tuossa on. Miehethän haluaa kokemattoman naisen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun ensimmäinen todellinen rakkaussuhde, jossa tunteet olivat molemminpuoliset, alkoi kun olin 28v.
Jäin paitsi eron aiheuttamilta sydänsuruista, ja siitä kokemuksesta, millaiselta tuntuu olla suhteessa väärän henkilön kanssa.
Minulla ei myöskään ole kus'päisiä exiä.
Vierailija kirjoitti:
Eipä mulla ole suhteita taai seksiä ollut koskaan. Ehkä jonain päivänä vielä:)
Olenko jäänyt jostain paitsi? En oikein osaa sanoa, varmaan olen.
M28
Riippuu ihan omasta näkemyksestä. Hyvässä parisuhteessa elävän mielestä olet jäänyt paljosta paitsi, kun taas vain huonoja parisuhteita läpi kolunnut on sitä mieltä, että olet onnekas, kun olet välttänyt kaiken sen kuran. Totuus on normaalisti varmaan jotain tuolta väliltä. Avainkysymys lienee, että olisitko halunnut olla parisuhteessa tai saada yhden illan seksijuttuja? Itselläni on yksi lyhyt parisuhde 23 vuotiaana ja 25 vuotiaana alkanut nykyinen parisuhde. Näiden lisäksi pari yhden illan räpellystä nuorena, joita nyt ei voi tietenkään parisuhteeksi sanoa.
Itse olen saanut elämäni huonointa seksiä yhden illan jutuissa, joten MINUN kokemuksen perusteella et ole menettänyt sen suhteen mitään. Olen kuitenkin ollut jo pitkään hyvässä parisuhteessa ja olen kolmen lapsen äiti. Jos en olisi tätä kaikkea kokenut, uskon luonteeni tuntien, että olisin jäänyt paitsi lukemattomista ihanista asioista. Kuitenkin on todettava samaan hengenvetoon, että minulla on ystäviä, jotka eivät missään tapauksessa halua lapsia, joten heidän mielestään et varmasti ole sen niiden suhteen menettänyt mitään. Olet kuitenkin vielä nuori, joten taatusti ehdit kokemaan parisuhteita.
N39
olen noin neljäkymmentä, enkä eläessäni ole ollut parisuhteessa. - Tänään illalla ajattelin taas ties kuinka moentta kertaa katsoa useita kertoja uusitun leffan 40 v. ja neitsyt (engl. The 40 Year Old Virgin) , joka on vuonna 2005 ensi-iltansa saanut komediaelokuva.- Koen hieman samaistuvani sen päähenkilöön Andyyn.
Andy Stitzer on 40-vuotias, joka on mielestään tyytyväinen tähänastiseen elämäänsä. Hänellä on hyvä työpaikka kodinkoneliikkeessä ja hänellä on suuri kokoelma sarjakuvia ja toimintafiguureja. Mutta jokin Andyn elämässä vaivaa hänen ystäviään, Andy on edelleen neitsyt. Andy ei pidä sitä kummoisena asiana, mutta ystävät kylläkin.....
Vierailija kirjoitti:
Minun ensimmäinen suhteeni oli kun olin 25 -vuotias. Ainoa haittapuoli oli se, etten tunnistanut ilmiselviä "red flageja" ja lähtenyt suhteesta aikaisemmin.
Mulla täysin sama. Tosin en uskoisi, että jotkut teini-iän suhteet olisi siinä auttaneet. Harmittaa, koska en ole saanut kokea normaalia rakastavaa parisuhdetta enkä varmaan koskaan pääse kokemaankaan. Ainakaan seuraavaan 18 vuoteen. Yh-äidit ovat koko deittimaailman pohjalla Olen aina halunnut lötää merkityksellisen hyvän parisuhteen ja sitoutua yhteen ihmiseen. Sinne meni se elämä. No eipähän tarvii kuolla lapsettomana tai elää loppuelämää väkivallan pelossa. Vois mennä huonomminkin.
Jos ei 25v mennessä ole ollut parisuhteessa niin silloin tulevaisuus ei näytä valoisalta!
Vierailija kirjoitti:
Minun ensimmäinen todellinen rakkaussuhde, jossa tunteet olivat molemminpuoliset, alkoi kun olin 28v.
Jäin paitsi eron aiheuttamilta sydänsuruista, ja siitä kokemuksesta, millaiselta tuntuu olla suhteessa väärän henkilön kanssa.
Minulla ei myöskään ole kus'päisiä exiä.
Vielä ehdit nekin kokea… Ylimielisyyden karma on kauhea.
Minun ensimmäinen suhteeni oli kun olin 25 -vuotias. Ainoa haittapuoli oli se, etten tunnistanut ilmiselviä "red flageja" ja lähtenyt suhteesta aikaisemmin.