Mä vihaan mun äitiä.
Se syyttää mua kaikesta, ja paisuttelee että mä oon joku mielisairas.. Lisäksi se ei oo IKINÄ sanonu että se rakastaa mua. EI IKINÄ. No ei se varmaan musta paskaakaan välitä, aina kotona kauhee valitus, syyttely ja huuto ja sit jos joku tulee kylään nii kyllä nuoleskellaan perseitä, ja yritetään pitää kulisseja pystyssä.. Hänen mielestä kaikki vika on aina mun. Koulukiusaaminenkin oli omaa syytäni! Uskomatonta....
Kommentit (20)
Oletko saanut tai hakenut opiskelupaikkaa?
Miksi olet äitisi kanssa tekemisissä?
oma äitini on alkoholisti mikä on jättänyt pysyvät arvet. sinusta on sentään huolehdittu lapsena?
Sinulla on nyt murrosikä meneillään, joten luultavasti kaikki tosiaan on sinun syytäsi, koska et kykene rakentavaan yhteiselämään vaan vittuilet ja paiskot ovia.
Kuules nyt sun äiti on ainoa joka oikeasti rakastaa sua. Äideistä kaukaan ei ole täydellinen mutta tarkoitus on aina paras omia lapsia ajatellen. Kiitosta harvemmin saa tekee mitä hyvänsä toisten puolesta.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 22:30"]Sinulla on nyt murrosikä meneillään, joten luultavasti kaikki tosiaan on sinun syytäsi, koska et kykene rakentavaan yhteiselämään vaan vittuilet ja paiskot ovia.
[/quote] Ei, äitini ei pysty rakentavaan keskusteluun, usko pois, hän työntää sormet korviin ja kälättää...
Sähän taidat olla se sama joka on täällä valittanut ennen mm. siitä kun vuokranantaja ei hyväksynyt sossun takuuta?
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 22:56"]Sähän taidat olla se sama joka on täällä valittanut ennen mm. siitä kun vuokranantaja ei hyväksynyt sossun takuuta?
[/quote] En ole, oon 13, en oo vuokralla missään :D
Lue se 70-luvulla syntyneiden ketju. Kaikilla on ollut yhtä veemäiset äidit.
Ymmärrän sinua, oma äiti on samanlainen. Olen nyt 22-v, vuosi vuodelta pahenee. Nykyään on alkanut huutaa minulle jokaisen vastoinkäymisen edessä että olen HULLU, pitää mennä HOITOON. Kaikki miesystäväni ovat hänen silmissään täysin paskoja, LÄSKEJÄ tai NARKOMAANEJA. Kaikki omat mielipiteeni ovat vääriä. Aion itse laittaa välit poikki äitiini kokonaan, en jaksa tätä enää. Hänen miellyttäminen on minun suurin vaikeuteni.
Mä rakastan mun äitiä ja anoppia myös,vaikka olenkin syntynyt 70-luvun alussa.Viha on raskas ja kuluttava tunne.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 10:00"]Mä rakastan mun äitiä ja anoppia myös,vaikka olenkin syntynyt 70-luvun alussa.Viha on raskas ja kuluttava tunne.
[/quote]
Kaikki äidit eivät ole ansainneet lastensa rakkautta.
[quote author="Vierailija" time="19.07.2014 klo 22:34"]
Kuules nyt sun äiti on ainoa joka oikeasti rakastaa sua. Äideistä kaukaan ei ole täydellinen mutta tarkoitus on aina paras omia lapsia ajatellen. Kiitosta harvemmin saa tekee mitä hyvänsä toisten puolesta.
[/quote]
Ei välttämättä pidä paikkansa. Ainakin mun miehen narsistiäiti on sellainen ettei rakasta ketään, lapsistaankin haluaa vain ottaa hyödyn irti kaikella mahdollisella tavalla (ja tämä on mieheni mielipide, ei minun). Tsemppiä ap:lle, toivottavasti äitisi ei kuulu tähän kategoriaan vaan homma menee murrosiän kipuilujen piikkiin.
Mäkin ajattelin teininä äidistäni vähän samaan tapaan kuin ap, mutta nyt aikuisena äiti on yksi parhaista ystävistäni. Näin jälkeenpäin ajateltuna olin itse tosi hankala, äidin oli aika mahdotonta saada muhun minkäänlaista kontaktia, mikä varmaan kiukutti ja turhautti aika paljon. Ihmisiä ne äiditkin vain on.
Up