Lue keskustelun säännöt.
ero vai tilit erilleen?
18.07.2014 |
Tilanne on ollut nyt pari vuotta tämä; mies tuhlaa rahojamme omiin harrastuksiinsa surutta (yhdessä oltu 9 vuotta). Minä olen hoitanut yhteiseltä tililtä laskujen maksut, lainanlyhennykset menevät suoraveloituksena. Hoidan myös kaupassakäynnit ja kodinhuollon. Jopa nurmilonleikkuun ja lumityöt. Miehen piti saada oma autotalli kun otimme lainaa, rahat menivät muuhun. Olimme siis suunnitelleet erinäisiä remontteja, joista nyt vain yksi toteutui. Kun mies ei saanut talliaan, vuokrasi hän kalliin hallitilan harrastukselleen. Minulla ei juuri tähän ollut sananvaltaa, vaikka yritin kieltää.
Nyt siis mies ostelee harrastustarvikkeita, maksaa vuokraa ja sähkölaskua hallista, ja minä en ole päässyt edes kampaajalle yli vuoteen tiukan rahatilanteen vuoksi. Lapselle on pyritty hankkimaan kaikki tarvittava, ne olen tinkinyt kauppalaskusta (n 150/vko, sis kaiken kaupasta tarvittavan, vaipoista ruokiin). Tulomme ovat pienehköt, koska olen itse kotona ansiosidonnaisella ja mies päivätöissä.
Olen jo ottanut haltuuni miehen avainlukulistan, kun alkoi osamaksulla ostelu. Nämä on nyt maksettu muttei unohdettu. Nyt kortilla ostelee sitten kaikennäköistä, muutamia kymppejä sinne tänne joista sitten kuukaudessa kertyy satoja euroja. Olen uhannut ottaa kortinkin pois, mutta alkanut nyt miettiä, onko tässä enää mitään järkeä.. olen ikäänkuin aikuisen miehen holhooja, aina saa pelätä paljonko se on tuhlannut ja riittääkö rahat ruokaan.
Nyt kysyisinkin kokemuksia, onko tilien eriyttäminen vaihtoehto? Yhteiselle tilille ruokarahat ja lapsen tarvikekulut prosenttiosuudella, lainanlyhennykset yms ja molemmat maksaa omat menonsa jäljellejäävistä. Vai, olisiko järkevintä ottaa yksinkertaisesti ero tällaisesta miehestä? Alan itse olla loppu ainaisesta stressistä laskujen ja ruokarahojen riittävyydestä, miestä kiinnostaa siinä vaiheessa kun kerron ettei tilillä ole juuri mitään.. "mutku mä tarttisin sitä ja tätä.."
Olisin enemmän kuin kiitollinen jos joku osaisi neuvoa.
Kommentit (51)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ymmärrä yhtesiä tilejä, ellei kyse ole tilistä mihin kummatkin laittavat kuukaudessa summan x mikä menee lainanlyhennykseen. Jos kerran kummatkin käyvät työssä, niin kulut puoliksi ja sitten omalla osuudella tehköön mitä tekee.
Miten tässä jutussa kävi? Sattuuko ap olemaan linjoilla?
Tämä on vanha ketju, mutta vastaan silti, koska aihe on mielenkiintoinen. Olisipa kiva tietää, miten ap on saanut asiat järjestymään.
Ymmärrän häntä hyvin. Olen itse naimisissa holtittoman rahankäyttäjän kanssa, joka kaiken huipuksi sai aivovamman, ja nyt en tiedä, eikö hän ymmärrä vai muista vai ei välitä, jos sanon, että mitään ylimääräistä ei ostella. Olen niin pohjattoman väsynyt tähän kaikkeen, että alan ymmärtää ihmisiä, jotka tekevät jotain epätoivoista.
Miehesi päättää laittaa omat rahat harratukseensa ja se on ok, koska ne on MIEHEN RAHOJA. Sinä taas olet tyhmä ja käytät rahat yhteisiin juttuihin. Mikset vaan mene sinne parturiin???
Kuulostaa muutenkin siltä, että haluat lypsää mieheltä rahat itsellesi. Tyypillinen suomilehmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="18.07.2014 klo 15:24"]
minua kiinnostaa, että miten mies sitten hoitaisi raha-asiansa jos eroaisitte, jos häntä vaan ei kiinnosta raha-asiat? antaisiko tilinsä äidilleen tai palkkaisiko virkaholhoojan? =)
ehkä kannattaa myös ottaa esille tuo, ettei raha-asioista ja harrastusmenoista sitten tarvitsisi keskustella, kun tietty perheosuus olisi selvillä joka kuukausi.
[/quote]
Sinnittelevät siinä ja siinä, perintäkirjeiden ja luottotietojen menetyksen uhan alla. Olen seurannut vierestä.
Jaa-a, tuo on kyllä hankala kysymys. Onko tämä esiintynyt siis vain silloin, kun sinä olet ollut kotona vai esiintyikö tätä myös silloin, kun teillä oli taloudessa molempien palkkatulot. Onko oikeasti sisäistänyt sen, että teidän tulotaso on pudonnut melko paljon ja jatkaa samanlaista rahahummailua kuin aikaisemmin (ei ollut ehkä silloin ongelma, koska teillä oli kahden täydet tulot).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, eipä tähän voi oikein muuta sanoa, kuin kuuntele sydäntäsi. Tiedät kyllä vastauksen. Mutta kokeilkaa ensin muitakin vaihtoehtoja..
jotain muuta systeemiä kannattaa kokeilla ennen kuin eroatte, ehdottomasti. kannattaa ensin katsoa mitä tarvitsette ja laittaa erillinen tili niille. esim. ruokaan pitää aina olla rahaa. mitä mies sen jälkeen tuhlaa, siihen ei kannata hirvesti tuossa vaiheessa puuttua. kaikki kun ei vaan ole ihan kohtuullisia tarpeidensa kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Koeta ensin sitä omat tilit systeemiä ja järkipuhetta.
Mutta pidä huoli että mieskin laittaa JOKA KUUKAUSI sille yhteiselle tilille oman osuutensa rahat jolla siis maksatte lainan, yhteiset laskut, lapsen menot ja ruuat. Tee selkeä Budjetti josta mieskin näkee kuinka paljon menee ruokaa, lainaan, sähköön, vakuutuksiin ja lapseen ym. Sulla on itsekäs mies joka ei ymmärrä nyt rahankäytön realiteetteja.
Jos homma ei sittenkään toimi niin ero varmasti edessä!
Nyt ainakin aluksi tilit erilleen ja vakava keskustelu. Eihän se elämä voi mennä noin että toinen hassaa teidän molempien rahat. Menot suhteutetaan tuloihin, ruokakulut myös ja lopuilla voi itse tehdä mitä haluaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aiemmin käytettiin "omat rahamme" mihin halusimme. Aina meillä on ollut yhteinen tili kun ollaan saman katon alla asuttu, ja hyvin on mennyt tähän asti. Olen ainakin yrittänyt hälle kertoa, että tuloni miltei puolittuivat ja menoista olen ainakin itse karsinut. Oli mieskin vauvan synnyttyä mieluiten rahansa laittamassa lapsen tarpeisiin, pari kuukautta syntymästä halusi taas alkaa tuhlailla.
Pitäisi aikuisen miehen minun mielestäni ymmärtää, että lapsi tuo tullessaan myös menoja. On siis alussa kulkenyt kauppareissuilla mukana ja kauhistellut kauppalaskuja. Luulisi siis olevan tietoinen. Tuntuu vain että ne harrastukset vie rahan lisäksi ajankin perheeltä.. Eli olisiko tässä iskenyt klassiset; mies tajuaa vasta lapsen ollessa n puolivuotias, mitä kaikkea pitääkään uhrata ja olla valmis uhraamaan pienen hyvinvoinnin eteen?
Ja siis ei, en ostele vaatteita lapselle jatkuvasti, suurin osa on saatuja. Kengät ostan aina uudet, mutta tänä vuonna kaikkiaan olen "tuhlannut" lapsen vaatteisiin 200e, sisältää kengät ja pipot, kurahanskat yms. Eli tarpeellisiin olen itse pyrkinyt rahani laittamaan, en ole niitä jotka ostelee kalliita merkkivaatteita lapselle. Kun ei ole sitä rahaakaan sellaiseen :D
Tilien eriyttämistä olen pohtinut pitkään, mutta pelkään ettei mies osaa huolehtia laskuistaan tms kjn on niiden hoidon minulle sysännyt jo vuosia sitten. Ero nyt olisi äärimmäinen ratkaisu, mutta ei tässä jatkuvassa stressissäkään ole kiva elää, lapsikin sen varmaan vaistoaa.
Ap
Jos mies ei osaa huolehtia omista laskuistaan niin aika opetella!
Yhteiset laskut hoidat sinä varmuuden vuoksi mutta ne maksetaan siltä yhteiseltä "taloustililtä" minne molemmat laittavat SOVITUN SUMMAN joka kuukausi. Ja se sovittu summa on vähän isompi mitä oikeasti tarvitaan että sinne tilille jää pahanpäivävara/rahaa yllättäviin menoihin.
Jos mies ei suostu ymmärtämään niin siirrä ulkoruokintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies ei oo noin paha, mutta kausittaisesti on ihan liikaa näitä "mä haluan, siispä olen ansainnut" tilanteita. Olemme pienituloisia, mies vielä yleensä työtön, niin rahaa ei tosiaan riitä kylvettäväksi asti. Kun oli saanut jo kaikenmoista mihin osaan piti ottaa lisää lainaakin ja taas keksi uuden kalliimman "haluamisen" laitoin paperille kaikki asiat, mihin ollaan rahaa laitettu. Siinäpä oli mustaa valkoisella. Kirjoitin myös kirjeen (tuli aika pitkä :D ) siitä, miltä minusta tuntuu ja kuinka koen tilanteen epäreiluna, että hänen halunsa menevät aina edelle, ja kuinka olen itse odottanut vuosikausia tiettyjä kodinremontteja ( eli ns. yhteisiä menoja).
Meillä on kyllä eri tilit olleet aina, yhteisiä menoja maksellaan suht tasaisesti tai sen tililtä jolla on rahaa. Siitä nyt ainakin olis hyvä aloittaa, ja tee kululaskelmat paperille, jonka näytät miehellesi. Yhteiset pakolliset menot sekä teidät omat "halu"-menot. Jos mies edelleen kieltää koko homman ja tuntee olevansa oikeutettu tuhlailuun... joko hyväksyt sen tai heität pellolle mokoman narsistin.
Mitähän nuo miehen tärkeät harrastukset mahtavat olla mitkä ajavat perheen hyvinvoinnin edelle. Paljonko miehellä on ikää ja mikä on sotilasrvo?
Jos saisin veikata niin harrastus on karvanoppatuunaus, ikää 25, koulutus amis ja sotilasarvo tykkimies (esikuntankomppania).
mietin vain, että helpottuisikohan elämä eron jälkeen? veikkaan, että ei. sen jälkeen, kun itse pääset töihin, tilanne ainakin vähän helpottuu raha-asioiden osalta.
miten sitten, kun mies on kotona, onko kiinnostunut lapsestaan? kyllä mun mielestä harrastukset on sinänsä hyvä olla, mutta tietystikään niihin ei saa laittaaa kohtuuttomasti rahaa tuloihin nähden. mun mielestä tilanne ei ole vielä menetetty niin pahasti että kannattaisi erota, mutta tuo ruokaraha-tilanne pitää saada kuntoon. mitä, jos teet kauppalistan ja lähetät miehen kauppaan? pitäisi huomata mitä kaikki maksaa.
Ikinä ei saa muuttaa yhteen tai mennä naimisiin ennenkuin raha-asiat on sovittu. Ja molemmat sitten noudattaan sovittua.
Ja kun asiat muuttuu esim. syntyy lapsia niin sitten istutaan alas ja tehdään uudet suunnitelmat ja budjetti.
Kyllähän sitä kannattaisi kaikkensa yrittää ennen sitä lopullista ratkaisua... On varmasti vaikeaa jo nytkin, mutta silti. Että saisi lapsi kasvaa ehjässä perheessä, jos ei väkivaltaa tms. ole. Nykyaikana on niin helppoa kysyä, että "kokeilisko vielä jotain, vai eroisko?"
Anteeksi, tulipa moitiskeleva teksti. Silti, yrittäisit vielä.
Moni nainen kaivaa itselleen syvän kuopan jo suhteen alussa kun alkaa hoitamaan kaikki asiat ja passaa ja palvelee miestä kuin pikkulasta. Sitten parin vuoden päästä ihmetellään kuinka mies on kuin itsekäs teinipoika joka ei ymmärrä mitään eikä ota vastuuta mistään.
Kultsipuppeli vaan ryyppää tai harrastaa ym omat rahansa ja vaimo yrittää niska limassa saa omat rahansa riittämään koko perheen menoihin.
En tiedä auttaako tämä mutta kerron kuitenkin oman tarinani. Miestäni ei myöskään raha-asiat kiinnosta ja kun muutimme yhteen huomasin nopeasti mikä tilanne oli: tuli muistutuskirjeitä, perintäkirjeitä ja ulosottokirjeitä... Otin tuossa vaiheessa kaikki laskut ja taloudelliset asiat hoitooni ja vaikkei rahaa tuolloin juuri ollut (itse olin opiskelija ja mies huonosti palkatussa työssä) niin äkkiähän noitten kirjeitten tulo loppui. Eikä niitä ole tuon jälkeen tullutkaan.
Hoidan edelleen meidän raha-asiat. Erona sinun mieheesi on se että mieheni kysyy minulta (melkein) aina voiko hän ostaa sitä tai tätä. Eikä milloinkaan ikinä ostaisi mitään parin tonnin juttua kysymättä!! Muutaman satasen juttuja voi sitten ostaakin. Ja toinen piirre on se, että mies yrittää aina saada kaiken mahdollisimman halvalla, eli selailee alennusmyyntejä ymv.
Nykyään on jo tulotkin sen verran paremmat ettei ongelmaa ole mutta kuitenkin mies aina minulta kysyy onko ok ostaa sitä tai tätä.
Ja toinen asia on sitten lapsiin liittyvä. Meillä mies ei myöskään osannut olla vauvan eikä taaperon kanssa. Vasta lasten kasvaessa hän on alkanut suhtautua järkevämmin heihin ja on huomannut että heistä on paljon iloa ja apuakin. Joillakin vain kestää kauemman aikaa kasvaa aikuiseksi.
Tämä oli minun tarinani, toivottavasti siitä olisi jotain apua joskaan tuskin kukaan pystyy suoraan sinulle kertomaan mitä "pitää" tehdä.
Tsemppiä kovasti ap ja jaksamista!