Soseiden syönti ihan tajutonta sottausta, vinkkejä? ;s
Meidän 6kk + vauva maistelee soseita mielellään, mutta osallistuu tarttumalla lusikkaan, hieromalla ruokaa silmiinsä ja pöytään, heiluttamalla toista lusikkaa, kun yritän syöttää toisella jne jne.
Ei paljoa nappaa ruoka-aikoina neljän seinän ulkopuolella liikkua, kun pitää kuljettaa siivouskalusto mukana eikä homma siltikään mene kovin tyylikkäästi...
Tämä lienee ohimenevää, mutta oiskos kellään hyviä vinkkejä millä kehitystä voisi nopeuttaa tai saada homman sujumaan kaikesta huolimatta?
Kommentit (4)
Mulla ei nyt mitään vinkkiä ole, mutta huvittaa, kun meillä myös puolivuotiaan syöttäminen on kuin tuulimyllyä syöttäisi ;) " Operaatio syöttäminen" on hauskan näköistä, kun riisun tytön vaippasilleen, ja joskus jopa omat housuni, kun ruokaa lentää minne sattuu. Mietin myös pääni puhki, että miten ruokailu onnistuu muualla kuin kotona. Esikoista taisin syöttää kylässä ollessa turvakaukalossa, jonka vuorasin sideharsolla...
sotkua tulee kun tyttö tykkää itse tarttua lusikkaan ja ruokaa menee sitten käsiin, poskiin, ruokalapulle... Meidän vauvan kohdalla onnistuu kuitenkin toisinaan niin, että minä päätän hoitaa syöttämisen ja tyttö sitten jotakuinkin taipuu siihen, että keskittyy vain ruoan mutustelemiseen ja kädet pysyvät aloillaan. Joskus onnistuu hyvin niin, että annan tytölle oman lusikan, jolla hän saa vapaasti askarrella ja syöttämisen hoidan sitten toisella lusikalla.
... niin että vauva istui äitini sylissä, selkä mummin vasenta käsivartta vasten. Lapsen oikea käsi oli äitini vasemmassa kainalossa ja vasemmalla kädellä äitini piteli hellästi kiinni lapsen toisesta kädestä. Joskus laittoi siihen käteen myös jonkun lelun, jota yhdessä pitelivät/heiluttelivat välillä. Näin lapsi ei päässyt huitomaan käsillään ja söikin tosi hyvin. Äitini piti itsellään aina keittiöessua päällä, sillä lapsi saattoi hieroa sottaista naamaansa mummin rintaa vasten.
Tämä keino ei tosin sovi lapsille, jotka eivät tykkää olla tiiviisti sylissä ja hermostuvat tuollaisesta " pitelystä" . Meidän typsy kuitenkin nautti lähikontaktista mummin kanssa ja söi onnellisena soseita näin - tuntuma oli ehkä lähempänä imetyshetkeä kuin jos olisi istunut omassa syöttötuolissa.
Ja jos joku ihmettelee/kummastelee/valittaa sotkusta, niin annan vauvan hänelle, että sopii yrittää itse syöttää. ;) Hyvin nopeaan muuttuu käsitys, eikä keneltäkään ole mitään toimivaa vinkkiä löytynyt tähän päivään mennessä. Ikä korjaa asian. Siihen asti jotenkin vaan on taiteiltava parhaansa mukaan. Koittaa estään ne kädet tarttumasta kaikkeen, ja sotkottamasta, pyyhittävä koko aika käsiä ja naamaa, ja itseään ja vaatteita ja sitten vauva haluaakin syödä vain itse, kuten meillä (10kk) ja sotku on sitä pahempi. Mutta jo viikossa huomaa eron, ruoka jo menee suuhunkin... kun antaa vaan syödä itse, ja siivoaa ne sotkut..
Ulkopuolella kotia voi syödä, ei tarvi ehkä valita valkoisten pöytäliinojen paikkaa, mutta sotkua tulee, ja sen voi aina siivota. Wc-paperirulla ja kosteuspyyhkeitä ja pullo vettä aina mukana ja vara vaatteet, niin vauvalle kuin itsellekin varapaitakin joskus, tai sitten joku sellainen vaatetus ettei sotkut niin näy heti pahoina ainakaan (ei valkoista siis).