Synnytysruuhkaa pelkäävät synnyttäjät ovat alkaneet taktikoida sairaalan ovella

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä viimeisestä synnytyksestä jo 20 vuotta, mutta yhteiskunnallisesta mielenkiinnosta:

Onko jossain välissä oikeasti ollut aika, että ruoat on tuotu synnyttäneille huoneisiin, aterioita on ollut saatavilla 24/7 perheen tahdin mukaan ja lakanat on vaihdettu hoitajien toimesta päivittäin kuin hotellissa?

Ainakin molemmilla kerroilla jo vuosituhannen vaihteessa ihan itse olen näitä arkisia puuhia sairaalassa synnytyksen jälkeen tehnyt - haahuillut hissuksiin kävellen vauvakopan kanssa jopa siteitä etsimässä siellä yhteisvarastoissa… Ideanahan tuossa on juuri se, että on osa hoitoa - äiti toipuu pikaisemmin synnytyksestä, kun aloittaa pienen arkiliikunnan heti tapahtuman jälkeen. Lisäksi valmentaa jo siihen, että sitä sen on sitten kotonakin kun sinne pääsee.

Onhan se kroppa kipeä, istuminen hankalaa, tikit kiristää, veri valuu ja tissit poksuu sekä verenpaine kohisee korvissa - mutta sitä se on, synnytyksen jälkeen.

Minusta aika, joka synnärillä oli pakko olla, meni jopa nopeammin, kun ei tarvinnut olla täysin passattavana. Täysin heikkona olevia toki sitten autettiin silloinkin.

Minä sain lapseni noin 40 v sitten. Silloin tuotiin ruoka huoneeseen ja potilaiden lakanat vaihdettiin. Eivät äidit silloinkaan maanneet laiskoina sängyssä. Sai väkisinkin jonkun verran liikunta kun kävi monta kertaa päivässä vessassa, kävi suihkussa, hoiti omaa vauvaa jne. Muistan että äidit kuljeskelivat käytävillä ihan huvikseen ja juttelivat toistensa kanssa.

Mun isoäiti muisteli samoin. Hän on saanut lapsensa 1966-1980 välillä. Hän oli ihan järkyttynyt siitä millaista nykyisin on synnärillä. Tosin ihmetteli myös vauvaloiden puutetta. Ei millään pystynyt käsittämään, että äidit hoitaa itse lapset yötä päivää heti synnytyksestä :D mun äiti taas muisteli kyllä saaneensa ohjausta ja infoa ihan hyvin kun on ollut meidän kanssa sairaalassa. Oli aika pöyristynyt kun kerroin ettei siellä oikein saa edes infoa vaikka ymmärtäisi kysyä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä viimeisestä synnytyksestä jo 20 vuotta, mutta yhteiskunnallisesta mielenkiinnosta:

Onko jossain välissä oikeasti ollut aika, että ruoat on tuotu synnyttäneille huoneisiin, aterioita on ollut saatavilla 24/7 perheen tahdin mukaan ja lakanat on vaihdettu hoitajien toimesta päivittäin kuin hotellissa?

Ainakin molemmilla kerroilla jo vuosituhannen vaihteessa ihan itse olen näitä arkisia puuhia sairaalassa synnytyksen jälkeen tehnyt - haahuillut hissuksiin kävellen vauvakopan kanssa jopa siteitä etsimässä siellä yhteisvarastoissa… Ideanahan tuossa on juuri se, että on osa hoitoa - äiti toipuu pikaisemmin synnytyksestä, kun aloittaa pienen arkiliikunnan heti tapahtuman jälkeen. Lisäksi valmentaa jo siihen, että sitä sen on sitten kotonakin kun sinne pääsee.

Onhan se kroppa kipeä, istuminen hankalaa, tikit kiristää, veri valuu ja tissit poksuu sekä verenpaine kohisee korvissa - mutta sitä se on, synnytyksen jälkeen.

Minusta aika, joka synnärillä oli pakko olla, meni jopa nopeammin, kun ei tarvinnut olla täysin passattavana. Täysin heikkona olevia toki sitten autettiin silloinkin.

Minä sain lapseni noin 40 v sitten. Silloin tuotiin ruoka huoneeseen ja potilaiden lakanat vaihdettiin. Eivät äidit silloinkaan maanneet laiskoina sängyssä. Sai väkisinkin jonkun verran liikunta kun kävi monta kertaa päivässä vessassa, kävi suihkussa, hoiti omaa vauvaa jne. Muistan että äidit kuljeskelivat käytävillä ihan huvikseen ja juttelivat toistensa kanssa.

Mun isoäiti muisteli samoin. Hän on saanut lapsensa 1966-1980 välillä. Hän oli ihan järkyttynyt siitä millaista nykyisin on synnärillä. Tosin ihmetteli myös vauvaloiden puutetta. Ei millään pystynyt käsittämään, että äidit hoitaa itse lapset yötä päivää heti synnytyksestä :D mun äiti taas muisteli kyllä saaneensa ohjausta ja infoa ihan hyvin kun on ollut meidän kanssa sairaalassa. Oli aika pöyristynyt kun kerroin ettei siellä oikein saa edes infoa vaikka ymmärtäisi kysyä.

Olen tuo joka synnytti 40v sitten. Lisäyksenä edelliseen. Silloin oli vierihoito uutta. Kun ilmoitin että haluan vauvan vierihoitoon heti samantien niin se aiheutti suurta ällistystä osaston hoitajissa. " Mistäs sinä olet tuollaista saanut päähäsi?" Silloin minulle selvisi että vauvat laitetaan ensin vauvalaan vähäksi aikaa ennen kun annetaan äideille vierihoitoon. Luulin että vierihoito on vierihoitoon alusta asti. Minua pidettiin vähän hölmönä.

Hirveästi ovat käytännöt muuttuneet.

Nyt on menty toiseen ääripäähän, synnyttäjä ei ole mikään potilas vaan häirikkö josta pitää päästä mahdollisimman nopeasti pois. Kuitenkin, onko se niin paha jos edes se pari päivää autetaan paljon verta synnytyksessä menettänyttä tuoretta äitiä, ettei kenenkään tarvitse pyörtyillä tarjottimien kanssa? Tai että saisi syödä rauhassa (ei se kotona sitten enää kuitenkaan onnistu)?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä viimeisestä synnytyksestä jo 20 vuotta, mutta yhteiskunnallisesta mielenkiinnosta:

Onko jossain välissä oikeasti ollut aika, että ruoat on tuotu synnyttäneille huoneisiin, aterioita on ollut saatavilla 24/7 perheen tahdin mukaan ja lakanat on vaihdettu hoitajien toimesta päivittäin kuin hotellissa?

Ainakin molemmilla kerroilla jo vuosituhannen vaihteessa ihan itse olen näitä arkisia puuhia sairaalassa synnytyksen jälkeen tehnyt - haahuillut hissuksiin kävellen vauvakopan kanssa jopa siteitä etsimässä siellä yhteisvarastoissa… Ideanahan tuossa on juuri se, että on osa hoitoa - äiti toipuu pikaisemmin synnytyksestä, kun aloittaa pienen arkiliikunnan heti tapahtuman jälkeen. Lisäksi valmentaa jo siihen, että sitä sen on sitten kotonakin kun sinne pääsee.

Onhan se kroppa kipeä, istuminen hankalaa, tikit kiristää, veri valuu ja tissit poksuu sekä verenpaine kohisee korvissa - mutta sitä se on, synnytyksen jälkeen.

Minusta aika, joka synnärillä oli pakko olla, meni jopa nopeammin, kun ei tarvinnut olla täysin passattavana. Täysin heikkona olevia toki sitten autettiin silloinkin.

Minä sain lapseni noin 40 v sitten. Silloin tuotiin ruoka huoneeseen ja potilaiden lakanat vaihdettiin. Eivät äidit silloinkaan maanneet laiskoina sängyssä. Sai väkisinkin jonkun verran liikunta kun kävi monta kertaa päivässä vessassa, kävi suihkussa, hoiti omaa vauvaa jne. Muistan että äidit kuljeskelivat käytävillä ihan huvikseen ja juttelivat toistensa kanssa.

Eikös tuossa omatoimisuuteen kannustamisessa ole kyse myös siitä, että seuraavat samalla vähän, pärjääkö se uusi äiti arkiaskareissa vai tarvitseeko miten paljon apua - indikaatio neuvolalle jne?

Ensin pitäisi kylläkin sanoa sille äidille ja tarjota tukea. Jos näkee, että äiti tekee väärin, niin sitten ohjataan ja opetetaan. Ei kauhistella vain jostain nurkan takaa ja tehdä ilmoituksia neuvolalle ja sossuun. Tottakai ne ensimmäiset hetket ovat opettelua. Kyllä silloin kun ekaa kertaa imetetään, vaihdetaan vaippaa jne. pitäisi kätilöiden olla siinä vierellä neuvomassa.

Vai mikä sun mielestä kuuluu kätilön työtehtäviin lapsivuodeosastolla? Ei saa auttaa äitiä liikkumisessa, ruokailussa hygieniassa eikä lasten hoidossa. Mitä ne kätilöt sitten tekee siellä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itsellä viimeisestä synnytyksestä jo 20 vuotta, mutta yhteiskunnallisesta mielenkiinnosta:

Onko jossain välissä oikeasti ollut aika, että ruoat on tuotu synnyttäneille huoneisiin, aterioita on ollut saatavilla 24/7 perheen tahdin mukaan ja lakanat on vaihdettu hoitajien toimesta päivittäin kuin hotellissa?

Ainakin molemmilla kerroilla jo vuosituhannen vaihteessa ihan itse olen näitä arkisia puuhia sairaalassa synnytyksen jälkeen tehnyt - haahuillut hissuksiin kävellen vauvakopan kanssa jopa siteitä etsimässä siellä yhteisvarastoissa… Ideanahan tuossa on juuri se, että on osa hoitoa - äiti toipuu pikaisemmin synnytyksestä, kun aloittaa pienen arkiliikunnan heti tapahtuman jälkeen. Lisäksi valmentaa jo siihen, että sitä sen on sitten kotonakin kun sinne pääsee.

Onhan se kroppa kipeä, istuminen hankalaa, tikit kiristää, veri valuu ja tissit poksuu sekä verenpaine kohisee korvissa - mutta sitä se on, synnytyksen jälkeen.

Minusta aika, joka synnärillä oli pakko olla, meni jopa nopeammin, kun ei tarvinnut olla täysin passattavana. Täysin heikkona olevia toki sitten autettiin silloinkin.

Minä sain lapseni noin 40 v sitten. Silloin tuotiin ruoka huoneeseen ja potilaiden lakanat vaihdettiin. Eivät äidit silloinkaan maanneet laiskoina sängyssä. Sai väkisinkin jonkun verran liikunta kun kävi monta kertaa päivässä vessassa, kävi suihkussa, hoiti omaa vauvaa jne. Muistan että äidit kuljeskelivat käytävillä ihan huvikseen ja juttelivat toistensa kanssa.

Mun isoäiti muisteli samoin. Hän on saanut lapsensa 1966-1980 välillä. Hän oli ihan järkyttynyt siitä millaista nykyisin on synnärillä. Tosin ihmetteli myös vauvaloiden puutetta. Ei millään pystynyt käsittämään, että äidit hoitaa itse lapset yötä päivää heti synnytyksestä :D mun äiti taas muisteli kyllä saaneensa ohjausta ja infoa ihan hyvin kun on ollut meidän kanssa sairaalassa. Oli aika pöyristynyt kun kerroin ettei siellä oikein saa edes infoa vaikka ymmärtäisi kysyä.

Puhuttiin tästä hiljattain oman äidin kanssa, koska olen itse menossa lähiaikoina synnyttämään esikoistani. Täällä moni väittää, että aina on ollut näin. Äitini synnytti lapsensa 90-luvun alussa. Ensinnäkin silloin ei soiteltu puoleentusinaan eri sairaalaan, että minne sitä mahtuis synnyttämään. Sairaala oli tiedossa etukäteen ja sinne mentiin soittamatta. Asun nykyään samalla alueella, eli ei ole alue-erosta kyse. Tästä voi vetää johtopäätöksen, että vaikka synnytys on paljon alhaisempaa nykyään, synnytyssairaalatoimintaa on vedetty alas liikaa suhteessa synnytysten määrään.

Toisekseen huonokuntoisia äitejä kyllä autettiin. Ja henkilökunta auttoi ja neuvoi vauvan hoidossa. Ei jätetty yksin pärjäämään heti alusta asti. Eli alalle on viime vuosikymmeninä pesiytynyt joku tuoreiden äitien viha.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kotonakin pitää ihan itse pyykätä ja tehdä ruoat - sairaalassa on valmista pöperöä. Kalliiksi tulisi passata hienostelijoita sairaalassa.

Sitä varten Kelan kustantama isyysloma on, että mies auttaa vaimoaan toipumaan synnytyksestä ja opettelee hoitamaan omaa lastaan. Kun äiti imettää, isä tekee kotitöitä.

Kiitos, mutta vähempikin tekosyiden keksiminen riittää tästä aiheesta.   Oletko todella niin hölmö, että hankkiudut raskaaksi kun sosialistitoverisi kehottaa synnytystalkoisiin?   Kyllä lapsia hankkivalla pitäisi olla edes vähän parempi älyllinen toiminta.     Ja ne talkoot peruttiin hyvin nopeasti naisten raivoisalla hyökkäyksellä.  Mitään talkoita ei siis tullut eikä ole, joten odotat ihan turhaan viinaryyppyjäsi.

Jos et vielä ole ymmärtänyt, ne synnytystalkoot tuomittiin rankasti kuulemma semmoisia naisia loukkaavina, jotka eivät haluistaan huolimatta lapsia saa.[/quote]

Mitähän tässä kommentissa puhutaan, on niin sekavaa jorinaa. Sarkasmi on vaikea laji. Lääkkeet ottamatta ilmeisesti papparaisella.

Naisen tehtävä on valmistautua synnytykseen ja olla itse aktiivinen. Kätilö on hätätilqnnetta varten.

Onko niin, että sairaala-apulaisia ei enää ole? Ymmärrän, että työvoimapulan ja säästöjen seurauksena kätilöiden aika on kortilla, mutta kyllähän ruoka ja muu apu vastasynnyttäneelle äidille pitäisi olla vähintäänkin olla turvattuna. Ei näihin kätilön koulutusta tarvita. Tietysti kätilöiden pitäisi ehtiä myös neuvomaan vauvan hoidossa, on surullista että noin tärkeässä tilanteessa saattaa jäädä yksin.

Itse en ole synnyttänyt, mutta ystäviltäni olen kuullut näitä pyörtymiskokemuksia kun on pakko selvitä yksin isojenkin toimenpiteiden jälkeen. Kuulostaa epäinhimilliseltä.

Mutta miksi ihmeessä suomalaiset eivät tee lisää lapsia?

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi ihmeessä suomalaiset eivät tee lisää lapsia?

         Euroopan korkein veroaste ja Suomi on Paskalandia