Lue keskustelun säännöt.
Mikä poikaani vaivaa`?
15.07.2014 |
Hän ei saa diaknoosia perheneuvolasta. Meille tarjotaan perhetyöntekijöitä ja kun suostui he kävi kerran viikossa istumassa ja istutti meidät sohvaan jutteleen. Eli heistä ei ollut hyötyä yhtään. Psykologi sanoo että selkee erityis lapsi mutta koska alle 5 ei arvio enempää.
Poika tekee kokajan pahaa. Laitettiin tarhassakin pien ryhmään ja ennen pienryhmää hällä oli avustaja.
Poika herää (ei väliä monelta menee nukkuun) aina klo 5! ja käy mm syömässä kaiken mitä jääkaapista irti liikenevän. kasaa kirjoista ittelleen korokkeet että saa haluamiaan tavaroita (sakset,liima,purkka,kynät) ylähyllyiltä. Että pääsee kiipeämään keittiön tasoille.
On hienoa kun on asentanut pojan oveen kellon ja keikkee kolisevaa mutta hän on oppinut jo tulemaan niin hiljaa etten herää. Poika on 4v!!!!! ja osaa mennä sänkyyn juoksujalkaa ja esittää nukkuvaa kun herätykseni herättää.
Hän siis leikkelee hiuksia, lakkaa kynsiään, leikkaa eläinten turkkia, piirtää kynillä pitkin poikin ja syö kaiken minkä saa käsiinsä!
Joka päivä käydään keskustelu ja palkitaan hyvästä silti tää on lähes joka aamuista!
Lisäksi hakkaa pikkusiskoaan mennen tullen. Aina istuu jäähyn,keskustellaan ja pyytää anteeksi ja minuutin päästä saattaa uusiks. Tönii siskoaan sohvilta ja tuoleilta, lyö vaarallisesti esineillä. Joudun kokoajan kulkemaan meidän 2v kanssa jopa vessaan ettei poika käy päälle.
Poika kiusaa myös ulkona kaikkia ja heittelee kiviä. Ei tunnu ymmärtävän kuinka vaarallista. Ei tunnu tuntevan empatiaa ketään muuta kuin itseään ja minua kohtaan. Minuakin vain joskus. Muiden pahamieli ei kiinnosta ja jopa hymyilyttää.
Poika nyt kesälomalla ja joka aamu kun siivoan sotkuja ja mietin mitäs tänään syödään kun jääkaappi on tyhjä, pohdin kauanko jaksan? Tämä kaikki alkoi pojalla vaikeana uhmana ennen kuin täytti 2v. ja on vaan pahentunut ja pahentunut.
Poika haastaa vanhempia kokoajan, kiusaa koiraa ja siskoaan kokoajan. Rikkoo leluja ja kodin tavaroita kokoajan. Ulkona rääpii mulle päätä ja yrittää juosta autoteillen ja katoaa sopivan hetken tullen näköpiiristä.
Tänäkin aamuna oli käynyt syömässä jääkaappia tyhjäksi, maalannut lattiaa seinää ja koiraa jugurtilla. Yllytti siskonsa kiipeen tuolille josta tönäs pää edellä lattiaan.
Mä en tiedä kauanko enään jaksan. Yksikään sukulainen tai kaverikaan ei halua hoitaa poikaa ikinä koska on tuollainen.
Tänä aamuna mietin että olisiko hänen parempi jossain muualla kun me emme pärjää ja siskokin jopa hengenvaarassa. Rakastan häntä kovasti mut oon niin loppu että tänään teki mieli antaa kunnon selkäsauna. Enkä pidä siitä että minä, maailman rauhallisin ihminen menetän malttini!
Miten voisin poikaa auttaa? Miten saan mun kiltin pojan takas :'( Tämä ei oo enää normaalia!
Kommentit (87)
Hei, kertomasi on kuin suoraan omasta elämästäni!
Oma poikani käyttäytyi samalla tapaa ja olin tulla hulluksi kun luulin että vika on minussa tai miehessäni :( Pääsimme sitten lopulta lapsi specialistille kun poika oli vajaat kuusi, pitkien tutkimusten ja haastattelujen(oli aika rankkaa kun poika välillä esitti enkeliä ja välillä ei niinkään...) saatiin diagnoosi.
Se oli persoonallisuushäiriö, narsistisia piirteitä omaava sosiopatia, olihan se aika rankka hetki kuulla totuus, vaikka ei sitä haluttu aluksi uskoa.
Nyt pari vuotta myöhemmin tilanne on vähän parempi, kun tietää että periaatteessa kaikki mitä lapsi tekee voi olla esitystä että saa jotain haluamaansa, eikä turhaan odota liikaa vastarakkautta.
Mutta olemme toiveikkaita että terapialla tästä vielä pääsisi ylitse tai ainakin poika oppisi "normaaliin" elämään ettei joudu aikuisena vaikeuksiin.
Voimia teille!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 16:51"]
Hei, kertomasi on kuin suoraan omasta elämästäni!
Oma poikani käyttäytyi samalla tapaa ja olin tulla hulluksi kun luulin että vika on minussa tai miehessäni :( Pääsimme sitten lopulta lapsi specialistille kun poika oli vajaat kuusi, pitkien tutkimusten ja haastattelujen(oli aika rankkaa kun poika välillä esitti enkeliä ja välillä ei niinkään...) saatiin diagnoosi.
Se oli persoonallisuushäiriö, narsistisia piirteitä omaava sosiopatia, olihan se aika rankka hetki kuulla totuus, vaikka ei sitä haluttu aluksi uskoa.
Nyt pari vuotta myöhemmin tilanne on vähän parempi, kun tietää että periaatteessa kaikki mitä lapsi tekee voi olla esitystä että saa jotain haluamaansa, eikä turhaan odota liikaa vastarakkautta.
Mutta olemme toiveikkaita että terapialla tästä vielä pääsisi ylitse tai ainakin poika oppisi "normaaliin" elämään ettei joudu aikuisena vaikeuksiin.
Voimia teille!
[/quote]
Voi ei, hienoa että syy selvisi. Itse pelkään juuri jotain monioireilua. Eli adhd:ta ja päälle narsitisuutta ja semmoista :( Voimia
-ap
lapsesi on tuleva kouluampuja mitä luultavimmin jos et anna häntä huostaan tai anna kylän työ miesten kesken kunnon selekä saunaa ;)
Ap onko lapsi siis päiväkodissa? Toimintaterapiassa? Leikkiterapia voisi auttaa pientä oppimaan toisten huomioimista, elto voisi kertoa enemmän, mutta googlaa theraplay.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 17:17"]
lapsesi on tuleva kouluampuja mitä luultavimmin jos et anna häntä huostaan tai anna kylän työ miesten kesken kunnon selekä saunaa ;)
[/quote]
ootpa fiksu... toivottavasti ei periydy
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 17:18"]
Ap onko lapsi siis päiväkodissa? Toimintaterapiassa? Leikkiterapia voisi auttaa pientä oppimaan toisten huomioimista, elto voisi kertoa enemmän, mutta googlaa theraplay.
[/quote]
On tarhassa, pienryhmässä. Ei ole terapiassa?
Apua! Juuri tämän takia en uskalla hankkia lasta, siitä tulisi kuitenkin tuollainen. Jaksamisia ap:lle!