Lue keskustelun säännöt.
Mikä poikaani vaivaa`?
15.07.2014 |
Hän ei saa diaknoosia perheneuvolasta. Meille tarjotaan perhetyöntekijöitä ja kun suostui he kävi kerran viikossa istumassa ja istutti meidät sohvaan jutteleen. Eli heistä ei ollut hyötyä yhtään. Psykologi sanoo että selkee erityis lapsi mutta koska alle 5 ei arvio enempää.
Poika tekee kokajan pahaa. Laitettiin tarhassakin pien ryhmään ja ennen pienryhmää hällä oli avustaja.
Poika herää (ei väliä monelta menee nukkuun) aina klo 5! ja käy mm syömässä kaiken mitä jääkaapista irti liikenevän. kasaa kirjoista ittelleen korokkeet että saa haluamiaan tavaroita (sakset,liima,purkka,kynät) ylähyllyiltä. Että pääsee kiipeämään keittiön tasoille.
On hienoa kun on asentanut pojan oveen kellon ja keikkee kolisevaa mutta hän on oppinut jo tulemaan niin hiljaa etten herää. Poika on 4v!!!!! ja osaa mennä sänkyyn juoksujalkaa ja esittää nukkuvaa kun herätykseni herättää.
Hän siis leikkelee hiuksia, lakkaa kynsiään, leikkaa eläinten turkkia, piirtää kynillä pitkin poikin ja syö kaiken minkä saa käsiinsä!
Joka päivä käydään keskustelu ja palkitaan hyvästä silti tää on lähes joka aamuista!
Lisäksi hakkaa pikkusiskoaan mennen tullen. Aina istuu jäähyn,keskustellaan ja pyytää anteeksi ja minuutin päästä saattaa uusiks. Tönii siskoaan sohvilta ja tuoleilta, lyö vaarallisesti esineillä. Joudun kokoajan kulkemaan meidän 2v kanssa jopa vessaan ettei poika käy päälle.
Poika kiusaa myös ulkona kaikkia ja heittelee kiviä. Ei tunnu ymmärtävän kuinka vaarallista. Ei tunnu tuntevan empatiaa ketään muuta kuin itseään ja minua kohtaan. Minuakin vain joskus. Muiden pahamieli ei kiinnosta ja jopa hymyilyttää.
Poika nyt kesälomalla ja joka aamu kun siivoan sotkuja ja mietin mitäs tänään syödään kun jääkaappi on tyhjä, pohdin kauanko jaksan? Tämä kaikki alkoi pojalla vaikeana uhmana ennen kuin täytti 2v. ja on vaan pahentunut ja pahentunut.
Poika haastaa vanhempia kokoajan, kiusaa koiraa ja siskoaan kokoajan. Rikkoo leluja ja kodin tavaroita kokoajan. Ulkona rääpii mulle päätä ja yrittää juosta autoteillen ja katoaa sopivan hetken tullen näköpiiristä.
Tänäkin aamuna oli käynyt syömässä jääkaappia tyhjäksi, maalannut lattiaa seinää ja koiraa jugurtilla. Yllytti siskonsa kiipeen tuolille josta tönäs pää edellä lattiaan.
Mä en tiedä kauanko enään jaksan. Yksikään sukulainen tai kaverikaan ei halua hoitaa poikaa ikinä koska on tuollainen.
Tänä aamuna mietin että olisiko hänen parempi jossain muualla kun me emme pärjää ja siskokin jopa hengenvaarassa. Rakastan häntä kovasti mut oon niin loppu että tänään teki mieli antaa kunnon selkäsauna. Enkä pidä siitä että minä, maailman rauhallisin ihminen menetän malttini!
Miten voisin poikaa auttaa? Miten saan mun kiltin pojan takas :'( Tämä ei oo enää normaalia!
Kommentit (87)
Kuulostaa joltain neuropsykiatriselta ongelmalta. Varaa aika lastenpsykiatrille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai nyt ruokaa pitää kasvavalle lapselle olla.
Voi ei, minulla ei ole mitään neuvoa, sain viestistäsi kuvan että kasvatuksessasi ei ole puutteita.
Yksi tulikin nyt mieleeni, voisit vaikka ostaa niitä e-epa öljy kapseleita ja koittaa olisiko niistä mitään apua.
Jaksamista arkeesi ja toivottavasti saat jostain avun pian. Mannerheimin lastensuojeluliitto tarjoaa muuten edullista lasten hoitoa..
Kyse ei ole ruuan tarpeesta vaan siitä että se on "parempaa" varastettuna. Ruokaa saa kyllä !
Ja on käynyt psykiatrilla n.5 kertaa jonka jälkeen ilmoitettiin ettei anna mitään arvioo pojasta. Olen itse tehnyt pojasta lastensuojelu ilmoituksen että päästiin perheneuvolan ammattiryhmän tutkittavaksi ja sinne psykiatrille. ja saatiin lastensuojelun perhetyöntekijät jotka kuulemma erikoistuneet haastaviin lapsiin.... ja paskat!
ap
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 12:22"]No ei oo ei. Kun lapsia tekee, pitää ottaa huomioon, että sieltä saattaa tulla erityislapsi ja sen kanssa on vaan jaksettava, kun sen on tänne maailmaan itse tehnyt. Ei sitä voi pois antaa ja muiden taakaksi laittaa. Sitä niittää mitä kylvää.
[/quote]
Ei se nyt kyllä näin ole. Jokuhan tässä nyt mättää. Ap:na vaatisin lisää, oikeaa apua, jotta jaksaisi t. Pojalle terapiaa, käyttäytymis- tms.
Mutta apua teidän on nyt saatava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos toi alkoi parisen vuotta sitten, voisko se liittyä jotenkin siihen, että pikkusisko syntyi silloin? Jotain kiukkua kun ei olekaan enää perheen keskipiste?
Ehkä poika on jostain turhautunut kokeilkaa terapiaa jossa poika voisi opetella käytöstapoja, mm oikean väärän eroja yms. Kyllä varmasti joku osaa auttaa ole vaativa ja sano että PERKELE nyt lapselle apua. Voisiko kyse olla esim ADHD stä onko tutkittu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lähtisin selvittelemään yksityisen lasten neuropsykologin kautta. Maksaahan se, mutta mun mielestä oikeastaan ainoa keino.
Onko pojalla kehitys muutoin miten edennyt, onko puhe ja motoriikka millä asteella?
Hurjalta kuulostaa tuo teidän elämä, toivon sulle voimia jaksaa.
Alkoi kun odotin siskoa toisella kuukaudella. Ja oli siis aika rajua uhmaamista heti. Sisko syntyi kun oli 2v7kk ja silloinkin kyllä selkeesti paheni. Olisi vasrmaan sisko jäänyt haaveeksi jos olisin tiennyt mitä elämä tuo!
Poika on myös ihan hypearktiivinen. Elohiiri. Kaikki tekeminen kohdistuu usein pahantekemiseen ja huomion hakua hänellä on ihan törkeesti. Ollaan melki aamusta iltaan pihalla tai sit tehdään jotain missä tarvii aivoja käyttää. Se kuluttaa turhaa energiaa hyvin mutta silti sitä on liikaa. Hemmetin fiksu poika
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä lapsi ollut aina myös erilainen. 1-vuotiaana(lapsi siis 1v) tajusin että oikeasti mun lapsi ei ole normaali. Käytöshäiriöinen, keskittymiskyvytön mutta rakastakin rakkaampi. Toisen lapsen myötä tuo erilaisuus korostui ja esikoisen ollessa 4 pääsimme psykologille ja perheneuvolaan. Nyt lapsen ollessa 5 tutkimukset on tutkittu ja odotamme arviota tilanteesta. Uskon että olo paranee kun saan tietää mitä tämä on. Kuopus on normaali lapsi ihan erilainen ja joutuu jatkuvasti isomman höykytykseen. Isompi huijaa tekemään tyhmiä ja juurikin tönii, lyö sekä tietty paiskoo tavaroilla :/
Erotuomarina saa olla jatkuvasti. Onneksi meidän 2v on isokokoinen ja osaa jo laittaa vastaankin sekä osaa huutaa apuun. Ei tämä kivaa ole, haluan mun rakkaan takas. Tuleva koulumaailma huolestuttaa eniten. Miten tämä lapsi pärjää kun jää yksin? Voi AP, mä niin tunnen sun tuskan. Et ole yksin♥
Tuntuu että perheessä on paljon ongelmia. Poikasi saattaa oirehtia siksi että miehesi on jotenkin neitimäinen hissukka joka saa premenstruaalikohtauksia ajoittain. Onko näin? Entä mikä on tilanne pojan kurituksessa. Oletko vihannut lastasi ja ollut piiskaamatta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eikö se perheneuvola ole juuri tuota varten, että tukevat ja ohjaavat sinua haasteiden edessä. Yksi kerrallaan. Soita uudestaan perheneuvolaan.
Kuullostaa siltä, että poika turhautuu kun ei ole tarpeeksi haastavaa tekemistä. Pahan tekemistä täytyy suunnitella ja yleensä se on melko haastavaa totetuttaa hyvin. Pystyykö lapsi keskittymään johonkin pikkutarkkoihin asioihin? Tuntuu olevan samankaltaisia piirteitä kuin minulla itselläni pienenä. Nyt omien lasten aikaan kun on oman äidin puoleen kääntynyt niin kuvaus on ollut aika lähellä tuota sinun kertomaasi.
Minun kohdallani auttoi, kun järjestettiin niin haastavaa tekemistä, että aikaa ja aivoja täytyi käyttää paljon. Diagnoosia ei ikinä saatu, mutta ainakun tekeminen loppui niin olin pahanteossa. Kouluikäisenä tämä vielä vähän paheni, kun koulukirjat oli tehty loppuun puolessavälin lukuvuotta ja tekemistä ei enää ollut.
T: nykyään ihan tavallinen työssäkäyvä perheen isä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aikaa varaamaan lasten _neurologille_.
Sitä kautta sitten neuropsykologisiin testeihin ym,
18
Diagnoosia noin pienelle ei helposti tehdä, sillä paljon voi mennä vielä kypsymättömyyden piikkiin. Mutta apua pitäisi saada! Toimintaterapia, leikkiterapia, elto tai kelto, perheneuvola ja kaikkien näiden tahojen yhteistyö pitäisi olla mukana jo! Saatteko te ap mitään näistä?
Pienryhmä/erikoisryhmä ja on elto. Ja ja 11 lasta joista kaikki ei jokapäivä. 3-4tätiä plus se elto :)
Ja pirkanmaalla asustellaan. Ja siis meillä on tarhalla palaverejä joihin osallistuu perheneuvola, elto, sossu.. täytyy nyt vaatia enemmän sillä pahentunut on asiat.
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 18:42"]
[quote author="Vierailija" time="15.07.2014 klo 18:13"]Ei perheneuvolasta voi saada diagnoosia. Perheneuvolan tulisi tehdä lähete tarkempiin tutkimuksiin ja lastenneurologille, jolla on diagnoosin anto oikeus. Omankin poikani kohdalla puheteraupeutilla oli hyvä käsitys diagnoosista, mutta neurologi sen kirjoitti ja hiukan myös tutkimuksten jälkeen muutti sitä, koska tuli uusia juttuja selville. Psykologitkin voivat arvoida, mistä on kyse, mutta he eivät voi tehdä diagnooseja, koska heillä ei ole lääkärin valtuuksia.
Meilläkin kokemus, että perheneuvolasta oli vaikea päästä eteenpäin, mutta puheterapeutti sai lähetteen järkättyä.
[/quote]
Kumma juttu että me saadaan diagnoosi perheneuvolassa. Ekaksi käytiin psykologilla ja psykiatrilla ja heidän jollain työntekijällä, oiskos perhetyöntekijä. Sitten lääkäri tekee diagnoosin näiden ja oman tutkimuksensa jälkeen. Tietty jos ei osaa sanoa niin laittaa eteenpäin yliopistolliseen sairaalaan tutkimuksiin. Näin meillä.
[/quote]
No eihän se perheneuvola sitä diagnoosia antanut teidänkään tapauksessanne, vaan lääkäri.
Vaikka pelkäänkin että pojalle on kehittynyt jokin Narsistinen juttu, en ehkä kuitenkaan usko. Hän kuitenkin kertoo päivittäin rakastavansa ja tykkäävänsä meistä :)
ap
No ei oo ei. Kun lapsia tekee, pitää ottaa huomioon, että sieltä saattaa tulla erityislapsi ja sen kanssa on vaan jaksettava, kun sen on tänne maailmaan itse tehnyt. Ei sitä voi pois antaa ja muiden taakaksi laittaa. Sitä niittää mitä kylvää.