15 tyttö hokee olevansa "maailman lihavin ihminen" miten kertoisin, että hän on aivan sopusuhtainen? (165cm/68kg)

Näytät hänelle maailman lihavimman ihmisen. Löytyy netistä helposti.

Vaaka ei kerro koko totuutta. Esimerkiksi monen teinitytön idoli Pernilla Böckerman on vain par senttiä pidempi mutta painaa puoli vuotta ennen kisakautta saman verran.

Vierailija kirjoitti:

Näytät hänelle maailman lihavimman ihmisen. Löytyy netistä helposti.

TV:ssä on sellaisia ohjelmia. Kun pitää lähteä sairaalaan, puretaan seinää että pääsee huoneesta ulos.

Minä 4-kymppinen perheenäiti olen saman pituinen ja painan 15 kg vähemmän, vaikka olen urheilullinen ja lihaksikas. Tytön voinnille tekisi varmasti hyvää karistaa 5-10 kg, mutta noin nuorella se pitää tehdä fiksusti herkkujen määrää vähentämällä ja arkiliikuntaa lisäämällä.

Mulla on pituutta 180cm ja painoa 70kg ja kaverilla on pituutta 164cm ja painoa 50kg. Eli joo ehkä tyttäresi on vähän pyöreämpi, mutta ei missään nimessä lihava tai ylipainoinen. Jos liikkuu ahkerasti niin lihastahan tuossa painossa on. Mutta ymmärrän, että hän kokee itsensä isommaksi jos kaveripiiriin kuuluu samanlaisia hoikkiksia kuin minä ja kaverini. Tue häntä kehumalla ja lainaamalla vaikka jotain kehopositiivista kirjallisuutta tms.

Minkä koon vaatteita nuori käyttää?

Itse olin tuossa iässä (ja avbout mitassa) koko 34 (taisin painaa n. 47 kg) ja olin kyllä LAIHA (ei myöskään lihasta nimeksikään). Sanoisin, että tyttäresi VOISI laihduttaa 10 kg mutta on eri asia, kannattaako. 

Vierailija kirjoitti:

Sano sille, että on maailmassa lihavampiakin.

Tuli mieleen, että voisi esitellä hänelle jonkun todella lihavan ihmisen. Ei se taida kuitenkaan olla hyvä ajatus vaan johtaa ojasta allikkoon, jos alkaa pelätä tulevansa yhtä lihavaksi.

Mitä urheilulajia harrastaa? Voi olla kieltämättä vähän tukeva taitoluistelijaksi tai voimistelijaksi, mutta mitä parhaissa mitoissa jääkiekkoilijaksi tai kuulantyöntäjäksi.

Nuoret ihmiset kasvavat, myös pituutta! Siksi ei saisi kiusata kasvavia ihmisiä painonnoususta.

Älkää herranjestas aikuiset naiset painostako teinityttöä laihduttamaan!

Itse olin ala-asteella hieman koulukiusattu ja pulleampi kun muut, en edes ylipainoinen vaan normaalipainon yläpäässä ja tunsin itseni armottoman lihavaksi. Muutaman kerran kuulin pojilta olevani mm tonnikeiju, painoin siinä vaiheessa 51 kiloa.

Yläasteelle siirryttäessä laihdutin tosi rajusti 10 kiloa nopeasti. Silloin alkoi laihdutus ja oksennus kierre, josta olen MELKEIN päässyt yli vasta nyt 33 vuotiaana, vieläkin syömättömyys pukkaa stressitilanteissa. Oksentamisen ja urheilun osasin tehdä salaa ja piilossa vanhemmilta ja mm usein jäin viimeisenä syömään jotta voin piilottaa ruuan roskiin.

Minkälaiset ruokailutottumukset teillä on koko perheenä? Onko muilla ylipainoa?

Nää on todella herkkiä ja isoja asioita kasvavalle ja epävarmalle nuorelle. Suhtautukaa kärsivällisyydellä ja lempeydellä. Älkää puhuko laihdutuksesta, vaan syökää perheenä terveellisesti ja ohjatkaa kohti kohtuullista ja hyvää oloa edistävää liikuntaa. Missään nimessä ei saa painostaa laihduttamaan, teini kokee valtavaa ahdistusta aiheesta!

Ihanko oikeasti täällä porukka kannustaisi teiniä, jolla pari kiloa ylimääräistä laihduttamaan? Ja tytön tuntema kova ahdistus kehostaan on syömishäiriön merkki kun ei hän nyt lihava ole. Ei ihme, että nuorilla on syömishäriöitä jos vanhemmat haukkuu lihavaksi ja käskee laihduttamaan 10 kg kun lapsi on normaali ja ylipainon rajalla.

Vierailija kirjoitti:

No onhan tuolla ylipainoa ihan reilusti. Nyt tuet sitä tyttöä laihduttamisessa.

Ei todellakaan ole reilusti. Moni anorektikko on ensin ollut juuri vähän pyöreä, luullut olevansa valtavan lihava ja laihdutus on mennyt överiksi.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin 15-vuotiaana samoissa mitoissa. Mua haukuttiin päivittäin koulussa läskiksi/valaaksi/ällöttäväksi.

Voisiko olla, että häntä on kiusattu koulussa tai harrastuksissa? Suosittelen keskustelemaan asiasta hänen kanssaan. Älä ala väittämään "No ethän ole" vaan yritä keskustella muuten. Voithan ehdottaa, että alatte syömään vähän terveellisemmin.

Itse laihdutin lyhyessä ajassa 10kg(lähinnä olematta syömättä ja liikkumalla) ja kasvoin pituutta 5cm. Siihen loppui läskittely mutta siitä alkoi kamppailu syömisen kanssa joka jatkuu yhä.

100% sama historia. Nyt 30v paino edelleen sahaa 40kg ja 100kg välissä. Tosi turhauttavaa, kun ihan niinkin tavallista asiaa kuin syömistä pitää vuosia opetella ja vieläkään ei suju. 

Vierailija kirjoitti:

Sano sille, että on maailmassa lihavampiakin.

Tyttö on oman maailmansa lihavin. Ei siinä tuollaiset piilovittuilut auta.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin 15-vuotiaana samoissa mitoissa. Mua haukuttiin päivittäin koulussa läskiksi/valaaksi/ällöttäväksi.

Voisiko olla, että häntä on kiusattu koulussa tai harrastuksissa? Suosittelen keskustelemaan asiasta hänen kanssaan. Älä ala väittämään "No ethän ole" vaan yritä keskustella muuten. Voithan ehdottaa, että alatte syömään vähän terveellisemmin.

Itse laihdutin lyhyessä ajassa 10kg(lähinnä olematta syömättä ja liikkumalla) ja kasvoin pituutta 5cm. Siihen loppui läskittely mutta siitä alkoi kamppailu syömisen kanssa joka jatkuu yhä.

Olin itsekkin samanlaisessa tilanteessa, koulussa haukuttiin läskiksi, vaikka olin normaalipainoinen. Asiaa ei auttanut, että myös isä oli sitä mieltä, että olen lihavin possu ja ei kestä nähdä minua. Näillä sanoilla. Jälkeenpäin olisin silloin 15v tarvinnut ohjausta ja tukea sillä tavalla, että koko perhe alkaisi urheilemaan ja syömään paremmin ja EI laihdutusmielessä vaan terveys ja hyvinvointimielessä. Jotta homma ei haiskahda laihdutukselta voisi mukaan ottaa muutakin hyvinvointiasiaa esim. vitamiinit, lepo ym. ja korostaa kokonaisuuden tärkeyttä. Vanhemmilta ja kotoa opetellaan nämä asiat. Niitä on aikuisena todella vaikea muuttaa.

Jos menee vakavaksi, suosittaisin terapiaa. 

Oma tyttäreni lähes samankokoinen eikä ole terveydenhoitaja sanonut ikinä mitään painosta, ei ole sanallakaan puhuttu ylipainosta. Kasvukäyrät on esitellyt ja normaali on aina ollut, viime kerralla en kyllä ollut mukana. Ei kannata niitä käyriä netistä katsoa. Tyttö on aivan sopusuhtainen, mutta ihan aikuisen naisen kokoinen ja mallinen.

En todellakaan alkaisi puhumaan lapselleni mitään laihduttamisesta. Itse olen kärsinyt vuosikausien syömishäiriön ja olen niin onnellinen kun tyttäreni on sanonut mm. ettei ikinä katso mitään kaloreita. Tietää kyllä mitä terveellinen ruoka on. Ruoasta ei ole tehty meillä mitään numeroa ikinä ja tämä on se paino mihin hän on luontaisesti asettunut. Kaikkien ei tarvitse olla hoikkia vaan siihen normaaliin mahtuu monenlaisia vartaloita ja niin sen kuuluukin olla!

Nyt tuet sitä lapsesi itsetuntoa kehumalla ja rohkaisemalla!! Ei todellakaan mitään laihdutuskuureja!!

Kerro sille että se itsensä halveksunta ei auta mitään. Jos haluaa laihtua, voi sen tehdä sitten kun on siihen valmis. Se ei silti poista huonoa itsetuntoa, se auttaa siis vain vähän.

Olin samankokoinen hänen iässää ja koin itseni lihavaksi. Myöhemmin kaduin sitä etten nähnyt sitä että olin ihan normaalipainoinen, koska huono itsetunto sai tarttumaan suklaaseen eikä liikuntakaan oikein maistunut, koska en koennut että osaisin enkä osannut nähdä itseäni sellaisena joka voisi tykätä liikunnasta. Noh olinkin sitten jo yli 80kg ja mikään vaate ei istunut, jne. Olo oli tukala. Sitten laihdutin aluksi tuohon samaan painoon ja olo oli hoikka! Sitten laihdutin vielä lisää (normaalipainoinen edelleen) ja tajusin ettei kaikki asiat ole painosta kiinni.

Pitkän aikaa en ole kokenut itseäni lihavaksi paitsi nyt helteillä olen taas turvoksissa. Se on siis kiinni siitä mikä sun itsetunto ja ajatusmaailma on, onko kohtuuttomia vaatimuksia itseä kohtaan että pitäis olla täydellinen, antaako liikaa painoarvoa muiden hyväksynnälle jne.. ei niinkään painosta. Samat ajatukset pyörii oli sitten 60 tai 85kg. Niitä pitää työstää jotenkin.

Ap, keksi tapoja joilla vahvistaa itsetuntoa. Ei tarvii liittyä painoon ollenkaan. Esim. Kehuja, onnistumisia (ehdota tekemistä mitä ei ole koskaan tehnyt), jne.

PS. Muhun rakastui menestynyt hyvännäköinen mies kun olin vielä ylipainoinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onhan tuolla ylipainoa ihan reilusti. Nyt tuet sitä tyttöä laihduttamisessa.

Ei ole reilusti, vaan pari kiloa. Lapsille / nuorilla käytetään hieman eri painoindeksilaskentaa kuin aikuisilla.

Niin onkin ja siinä missä tuo olisi aikuisella vielä normaalin rajoissa, 15-vuotiaalla tytöllä se merkitsee ylipainoa.

https://www.laskurini.fi/terveys/painoindeksilaskuri-lapsille-ja-nuoril…

Monet 15-vuotiaat ovat jo puberteetin läpikäyneet, joten heitä voi silloin aivan hyvin verrata aikuisiin.

Tuossa iässä erot nuorten kesken ovat suuria.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No onhan tuolla ylipainoa ihan reilusti. Nyt tuet sitä tyttöä laihduttamisessa.

Ei todellakaan ole reilusti. Moni anorektikko on ensin ollut juuri vähän pyöreä, luullut olevansa valtavan lihava ja laihdutus on mennyt överiksi.

Tämä. Tuollainen kehoahdistus on jo iso indikaattori siihen, että syömishäiriöriski on olemassa. Jos tyttö on harrastaa urheilua ja syötte kotona terveellisesti ja säännöllisesti ei pitäisi olla mitään syytä alkaa laihduttaa. Monet tytöt ovat myös tuossa iässä vähän pyöreitä, mutta kilot tasoittuvat kasvaessa. Siis vaikka pituuskasvu olisi jo loppunut, niin jotenkin ne kilot asettuvat eri tavalla aikustuessa.

Tietysti jos ruokavalio on epäterveellinen niin sitä voi muuttaa, mutta kalorien laskenta ja laihdutus ei kuulu tuohon ikään (ellei oikeasti ole selkeää, dramaattista ylipainoa). Itsekin olin vähän pyöreä teininä ja siitä alkoi yli 10 vuoden syömishäiriökierre. Ennemmin kuin auttaisin laihduttamisessa, kiinnittäisin nyt huomiota siihen, syökö tyttö säännöllisesti, meneekö vessaan syömisen jälkeen (oksentamaan) jne. Jonkinlaista keskustelua aiheesta olisi hyvä virittää, mutta en kyllä itse osaa oikein neuvoa siinä, kun en itse edelleenkään en pysty äitini kanssa aiheesta puhumaan.

15-vuotias noilla lukemilla ei todellakaan ole sopusuhtainen, vaan reilusti ylipainoinen. Toki nykyisin "normaali" on erittäin lihava ja "pyöreähkö" järkyttävän lihava. Se on sitä kehopositiivisuutta (hah!), kun ei tunnusteta tosiasioita. 

Koko perheen kannattaa omaksua terveet elintavat alkaen terveellisestä syömisestä ja liikunnasta, vaakaa jatkuvasti tuijottelematta. Kilot asettuvat kyllä sitten järkeviin lukemiin, kun elää järkevästi.