Mieheni tajusi vasta nyt että meidän perheellä ei oikeasti aina ollut edes rahaa ruokaan kun olin pieni
Ollaan oltu miehen kanssa jo vuosia yhdessä, saman ikäisiä ja käyty aikanaan samaa yläastettakin. Ollaan ostettu yhteinen talo ja lapsiakin löytyy. Kumpikin käy töissä, ollaan matalapalkka-alalla mutta tullaan kuitenkin mun mielestä hyvin toimeen kunhan vähän katsoo mitä ostaa.
Nyt kun omat lapset on sen ikäisiä (2- ja 4-vuotiaat) käytiin tänä kesänä ekaa kertaa Muumimaailmassa. Ei se halpa reissu ollut ja pyrittiin menemään omilla eväillä että voidaan ensi kuussa käydä jossain kun ei mene kaikki rahat ruokaan ja huvituksiin. Mies tätä harmitteli kun ei voinut lomailla "täysillä" kun osittain vaadin että mennään omilla eväillä reissuun ja haettiin kaupasta täydennystä.
Se reissu oli minullekin eka kerta Muumimaailmaan ja nautin lasten kanssa. Mies on käynyt siellä muutaman kerran ennen meidän lapsia. Mies oli "järkyttynyt" kun tuli puhetta että en ole kotona asuessani käynyt missään huvipuistossa. Ja kun kerroin että ei käyty kun hyvä kun riitti rahat edes ruokaan. Mies sitten oli:" hyvä että nyt sitten edes pääset vaikka et lapsena ole päässyt"
Nyt ke meidän auto yllättäen meni rikki (jakoketju katkesi jo 100tkm kohdalla) ja ostettiin muutaman satasen auto nyt että pääsee töihin. Tämän takia loppukuun ruokabudjetti meni uusiksi ja nyt vkl ei grillattu kun makkaraa ja syötiin uusia pottuja. Tämä harmitti miestäni ja hän olisi halunnut jotain kunnon grillattavaa mutta pidin pääni ettei grilliruokiin käytetä luottoa. Sit kerroin mitä meillä yleensä syötiin ja sanoin et me eletään oikeasti "luksuselämää" kun nyt on vasta ekat rahamurheet ja joutuu tinkimään herkkuruuista.
Itseäkin silti nyppii rahatilanteemme mutta kun muistan oman lapsuuden niin en voi valittaa
Kommentit (135)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen vielä yleisesti kommentoin että vaikka me ei kaupan kalleimpia ruokia syödä, itse pyrin siihen ettei kituutella ruuan kanssa. oltais me voitu joo grillata sitä miehen himoitsemaa sisäfilettä ja käyttää kaikki viikon ruokarahat siihen yhteen ruokailuun, mutta kun veti "vaan makkaraa" niin jää ruokarahaa muuhunkin. Meillä on aina pakkasessa ja kuivakaapeissa ruokaa että sen suhteen olisi voinut käyttää ruokarahat tuohon yhteen grillaushetkeen, mutta esim maito oli vähissä ja pojat tykkää juoda maitoa ruuan kanssa.
En tahallani haluaisi viedä miehen herkkuja, mutta jos sillä saan pojille maitoa ja vihanneksia ostettua niin tekisin sen uudelleenkin
En tahallani haluaisi viedä?
Onko kaikki päätösvalta sinulla? Mies ei saa hallita edes 20 ostosta ilman sinun lupaasi.
Voisin ymmärtää vähän enemmän, jos mies olisi tuhlaavainen. Mutta sinä kiellät, viet, kontrolloit.
Se on taloudellista väkivaltaa.
Meillä jää verojen jälkeen palkkaa yhteensä 1800e. Asumiseen menee keskimäärin 1000e/kk (lainanlyhennys, sähköt, vedet, vakuutukset (talo, auto,lasten vakuutukset)) plus auton bensat (yleensä 200e/kk) eli 600e jää ruokaan ja muuhun. Toki sillä 200e/kk saa enemmän ruokaa yms kuussa, mutta olen myös ajatellut asiaa niin kun pojat ei nyt ei osaa vaatia niin saan rahaa säästöön kun kuitenkin ajan myötä se 100e per nenä laittaa ruokaan/harrastuksiin sun muuta.
Mut ilmeisesti mä oon vaan kontroloiva friikki kun haluan että noi meidän pienet tulot riittää 🤷
Ap
Jotain on väärin. Ei voi olla noin, että verojen jälkeen teille jää yhteensä vain 1800e?
Eli molemmille alle tonnin?
Laskin että teillä on n. 1600€ palkat kun laitoit ekalla sivulla että n. 40t vuositulot ennen veroja. Aika kova verotus kyllä jos tuosta palkasta lähtee vielä puolet veroa.
En siis arvostele. Hienoa että pärjäilette. Ehdottaisin että ne poikien tilit olisi semmoiset normitilit josta voi sitten ottaa myöhemmin jos tarviaa kuten pyöriin ja urheiluvarusteisiin. Hienoa kyllä se että ajattelet siinä mielessä tulevaa. Aikuiseksi asti ei vaan kannata niitä lapsien lapsilisiä pistää tilille josta niitä ei voi käyttää.
Nro 48 tms. Mikä osallistunut jo parilla viestillä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen vielä yleisesti kommentoin että vaikka me ei kaupan kalleimpia ruokia syödä, itse pyrin siihen ettei kituutella ruuan kanssa. oltais me voitu joo grillata sitä miehen himoitsemaa sisäfilettä ja käyttää kaikki viikon ruokarahat siihen yhteen ruokailuun, mutta kun veti "vaan makkaraa" niin jää ruokarahaa muuhunkin. Meillä on aina pakkasessa ja kuivakaapeissa ruokaa että sen suhteen olisi voinut käyttää ruokarahat tuohon yhteen grillaushetkeen, mutta esim maito oli vähissä ja pojat tykkää juoda maitoa ruuan kanssa.
En tahallani haluaisi viedä miehen herkkuja, mutta jos sillä saan pojille maitoa ja vihanneksia ostettua niin tekisin sen uudelleenkin
En tahallani haluaisi viedä?
Onko kaikki päätösvalta sinulla? Mies ei saa hallita edes 20 ostosta ilman sinun lupaasi.
Voisin ymmärtää vähän enemmän, jos mies olisi tuhlaavainen. Mutta sinä kiellät, viet, kontrolloit.
Se on taloudellista väkivaltaa.
Meillä jää verojen jälkeen palkkaa yhteensä 1800e. Asumiseen menee keskimäärin 1000e/kk (lainanlyhennys, sähköt, vedet, vakuutukset (talo, auto,lasten vakuutukset)) plus auton bensat (yleensä 200e/kk) eli 600e jää ruokaan ja muuhun. Toki sillä 200e/kk saa enemmän ruokaa yms kuussa, mutta olen myös ajatellut asiaa niin kun pojat ei nyt ei osaa vaatia niin saan rahaa säästöön kun kuitenkin ajan myötä se 100e per nenä laittaa ruokaan/harrastuksiin sun muuta.
Mut ilmeisesti mä oon vaan kontroloiva friikki kun haluan että noi meidän pienet tulot riittää 🤷
Ap
Tämä käteenjäävä isuus ei nyt täsmää mihinkään.
Lapsilisiäkään ei tule.
Kuinka paljon siis pakkosäästät?
Mihin mies saa vaikuttaa? Annatko taskurahaa kuitenkin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen vielä yleisesti kommentoin että vaikka me ei kaupan kalleimpia ruokia syödä, itse pyrin siihen ettei kituutella ruuan kanssa. oltais me voitu joo grillata sitä miehen himoitsemaa sisäfilettä ja käyttää kaikki viikon ruokarahat siihen yhteen ruokailuun, mutta kun veti "vaan makkaraa" niin jää ruokarahaa muuhunkin. Meillä on aina pakkasessa ja kuivakaapeissa ruokaa että sen suhteen olisi voinut käyttää ruokarahat tuohon yhteen grillaushetkeen, mutta esim maito oli vähissä ja pojat tykkää juoda maitoa ruuan kanssa.
En tahallani haluaisi viedä miehen herkkuja, mutta jos sillä saan pojille maitoa ja vihanneksia ostettua niin tekisin sen uudelleenkin
En tahallani haluaisi viedä?
Onko kaikki päätösvalta sinulla? Mies ei saa hallita edes 20 ostosta ilman sinun lupaasi.
Voisin ymmärtää vähän enemmän, jos mies olisi tuhlaavainen. Mutta sinä kiellät, viet, kontrolloit.
Se on taloudellista väkivaltaa.
Meillä jää verojen jälkeen palkkaa yhteensä 1800e. Asumiseen menee keskimäärin 1000e/kk (lainanlyhennys, sähköt, vedet, vakuutukset (talo, auto,lasten vakuutukset)) plus auton bensat (yleensä 200e/kk) eli 600e jää ruokaan ja muuhun. Toki sillä 200e/kk saa enemmän ruokaa yms kuussa, mutta olen myös ajatellut asiaa niin kun pojat ei nyt ei osaa vaatia niin saan rahaa säästöön kun kuitenkin ajan myötä se 100e per nenä laittaa ruokaan/harrastuksiin sun muuta.
Mut ilmeisesti mä oon vaan kontroloiva friikki kun haluan että noi meidän pienet tulot riittää 🤷
Ap
Jotain on väärin. Ei voi olla noin, että verojen jälkeen teille jää yhteensä vain 1800e?
Eli molemmille alle tonnin?
Noilla laskelmilla homma ei vaan toimi. Se 200 pakkosäästö on täyttä hulluutta.
600€ ruokaan ja muuhun nelihenkiselle perheelle?
"kun pojat ei nyt ei osaa vaatia" koskee ilmeisesti perheen kaikkia poikia, siis myös miestä?
Tajusi aika myöhään lisääntyneensä köyhän suvun kanssa. Vain Suomessa!
Suomalaisilla on asiat niin hyvin, että täytyy provoilla hakea jännitystä.
Ulkomailla eräs tuttava tarvitsee avustajan, mutta ko EU-maassa valtio ei sellaista todellakaan kustanna. Henkilön sisko ja veli joutuivat molemmat jättämään työnsä, toinen heistä vaihtamaan työtä ja toinen olemaan työtön, jotta he pystyisivät avustamaan ko. henkilöä.
Ymmärrän ap:ta, minulla on samanlainen tausta. Pitkäaikaista köyhyyttä ei ymmärrä kunnolla, ellei sitä ole kokenut. Kyse ei ole vain rahan puutteesta, vaan köyhyys aiheuttaa myös näköalattomuutta, ahdistusta ja elämänhallintaongelmia yms. Ja köyhä saa arvostelua osakseen teki mitä vaan. Jos säästää, niin sanotaan että elä vähän, ja kun elää ja tuhlaa ja joutuu rahavaikeuksiin, niin taas mollataan tottakai. Köyhällä se talous notkahtaa pienemmästäkin katastrofin puolelle, ja kyllä tarkoittaa että jos herkuttelet yhtenä päivänä, voit joutua kaurapuurolinjalle viikoksi. Jotta pärjää köyhänä, pitää olla helkkarin säntillinen rahojen käytön kanssa ja oppia torppaamaan kaikki turhat mielihalut. Jos saa kerrytettyä pahanpäivän säästöjä, nii yleensä ne kohta jo hupenee ja saa aloittaa säästämisen alusta, koska köyhällä niitä pahoja päiviä pukkaa. Elämä on yhtä tulipalojen sammuttelua.
Puolisoni pitää meitä köyhänä, kun kahden aikuisen taloudessa nettotulot on kuussa n.2500€, josta maksetaan omaa asuntoa keskustan läheltä. Itse taas pidän meitä helkkarin onnekkaina, kun kaupassa pystyy valitsemaan muutakin kuin halvinta, pystyy ostamaan vaatteita tarvittaessa, käymään tarvittaessa myös yksityisellä lääkärissä jos julkisella ei vaivoja hoideta, hankkimaan harrastustarvikkeita, matkustelemaan yms. Ja nyt myös maksan siitä omaa terapiaani. Kaikki tuo on ollut itsestäänselvää puolisoni lapsuudessa, kun taas itselle se on ollut saavuttamatta luksusta.
Ja te olette menny vielä lisääntymään?! Hienoa! Tulee teidän muksuille ”kivat muistot lapsuudesta” .. ihan totta!! Oliko pakko pilata uusi sukupolvi teidän tahattomuuteen takia. Hävettäisi! Lasu teistä pitäs tehdä kun ette voi antaa lapselle kunnollista lapsuutta.
Hyvä että osaat katsoa mihin varat riittävät. Vaikka miestä harmittaa ettei voi ostaa herkkuja niin pidä pääsi. Olisi kamalaa jos joutuisitte lainakierteeseen pienillä tuloilla. Sano miehellesi että myy sitten joutavaa tavaraa pois että voi ostaa herkkuja.
Olet ap kohtuuton. Minulla sama tausta mutta en käyttäisi lyömäaseena. Huutista sinulle siitä että et kertonut itsestäsi tarpeeksi ennen kodin perustamista. Turha tässä vaiheessa leikkiä loukkaantunutta.
Ettet vain ottanut miestä juuri siksi että rahaa on?
Onhan tuo taloussuunnittelu ihan järkevää. Mutta enemmän tän rouvan pitää ottaa miehensä mielipiteitä huomioon eikä sanella näitä säästöjuttuja ja kieltää luottokortin satunnaista käyttöä. Muuten mies kyllästyy ja mitäs silloin tapahtuu? On taas yksi yh enemmän..
Joku tuossa sanoo ettei Suomessa nälkää ole nähty. Tuttavaperheessä yhdellä lapsella oli diabetes ja sitten muut lapset seurasivat, kun yksi söi omenaa. Ei ollut varaa osta kaikille lapsille omenaa eikä muutakaan mitä diabateslapselle ostettiin! Tämän tapaisia juttuja on paljon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen vielä yleisesti kommentoin että vaikka me ei kaupan kalleimpia ruokia syödä, itse pyrin siihen ettei kituutella ruuan kanssa. oltais me voitu joo grillata sitä miehen himoitsemaa sisäfilettä ja käyttää kaikki viikon ruokarahat siihen yhteen ruokailuun, mutta kun veti "vaan makkaraa" niin jää ruokarahaa muuhunkin. Meillä on aina pakkasessa ja kuivakaapeissa ruokaa että sen suhteen olisi voinut käyttää ruokarahat tuohon yhteen grillaushetkeen, mutta esim maito oli vähissä ja pojat tykkää juoda maitoa ruuan kanssa.
En tahallani haluaisi viedä miehen herkkuja, mutta jos sillä saan pojille maitoa ja vihanneksia ostettua niin tekisin sen uudelleenkin
En tahallani haluaisi viedä?
Onko kaikki päätösvalta sinulla? Mies ei saa hallita edes 20 ostosta ilman sinun lupaasi.
Voisin ymmärtää vähän enemmän, jos mies olisi tuhlaavainen. Mutta sinä kiellät, viet, kontrolloit.
Se on taloudellista väkivaltaa.
Meillä jää verojen jälkeen palkkaa yhteensä 1800e. Asumiseen menee keskimäärin 1000e/kk (lainanlyhennys, sähköt, vedet, vakuutukset (talo, auto,lasten vakuutukset)) plus auton bensat (yleensä 200e/kk) eli 600e jää ruokaan ja muuhun. Toki sillä 200e/kk saa enemmän ruokaa yms kuussa, mutta olen myös ajatellut asiaa niin kun pojat ei nyt ei osaa vaatia niin saan rahaa säästöön kun kuitenkin ajan myötä se 100e per nenä laittaa ruokaan/harrastuksiin sun muuta.
Mut ilmeisesti mä oon vaan kontroloiva friikki kun haluan että noi meidän pienet tulot riittää 🤷
Ap
Jotain on väärin. Ei voi olla noin, että verojen jälkeen teille jää yhteensä vain 1800e?
Eli molemmille alle tonnin?
Täytyisi kirkosta erota niin vero% pienenisi edes vähän. Ja kuten sanoin, ollaan matalapalkka-alalla töissä, samassa firmassa.
Niin ja lapsilisät on osa sitä "hupirahastoa". Perus ruokaan meillä menee noin 300e/kk et pysytään mahat täynnä, mut jos haluaa sipsejä, limua tai vaikka hakea jäätelöt kiskalta niin se menee siitä hupirahastosta, kuten yhtälailla ne grilliherkut.
Näin ollaan saatu perusarki pyörimään ja ymmärrän kyllä miehen valitukset. Nyky asetelmalla ja palkoilla ei kyllä voi kovin usein hölkätä kun sitten joudutaan ottamaan lainaa mitä meidän nykytuloilla pysty kuittaamaan. Siksi pyritään ennakkoon säästämään.
Ap
Ymmärrän tavallaan ap:ta, itsekin olen vähävaraisesta perheestä. Kohtuuttomalta kuitenkin tuntuu, että neljälle hengelle pitää ostaa ruuat ja käyttötavarat 300 eurolla kuussa, mutta samaan aikaan lasten tileille laitetaan 200 euroa joka kuukausi. Mitä lapset tekevät 18-vuotiaana yli 20 000 eurolla? Paljon tärkeämpää olisi heille oppia terve suhtautuminen rahaan ja kokemus siitä, että rahan puute tai sen säästäminen ei hallitse koko elämää. Rahaa saa töitä tekemällä ja elämällä tuloihin suhteutettuna kestävällä tavalla. Lapset voivat tienata ajokorttirahoja myös kesätöillä, ja takuuvuokrat ovat opiskelija-asunnoissa aika pienet. Töitä tekemällä sitä rahaa saa sitten isompaa vuokraa sekä takuuvuokraa varten.
Oman lapsuuteni tuloksena säästäminen ja rahasta huolehtiminen on koodattu niin syvälle sisimpään, että siitä on vaikea irrottautua. Kun muutin omilleni, isovanhempani antoivat minulle käyttöoikeuden tilille, jolla oli 10 000 euroa. Se ei helpottanut taloudellista stressiä yhtään, sillä en ollut oppinut normaalia suhtautumista rahaan. Hillosin niitä rahoja kaikki opiskeluvuodet, kunnes jouduin makselemaan niillä silloisen puolisoni velkoja. Tähänkään tilanteeseen en olisi ehkä joutunut, jos suhteeni rahaan olisi ollut neutraalimpi ja olisin ymmärtänyt, että minulla ei ole mitään velvollisuutta tehdä niin. Pelkäsin taloudellista tuhoa niin paljon, ja kuvittelin meidän melovan yhdessä pienellä kumiveneellä keskellä valtavaa taloudellisten vaikeuksien merta. Tosiasiassa tuhlaileva puolisoni käytti minua hyväkseen, hän ei koskaan maksanut minulle noita rahoja takaisin.
Tunnistan itsessäni myös taipumuksen kontrolloida, jotta pystyn hallitsemaan omaa (taloudellista) stressiäni. Minun ja nykyisen puolisoni yhteenlasketut nettotulot kuussa ovat n. 5000 euroa. Silti pelkään nurkan takana häilyvää katastrofia aivan yhtä paljon kuin ennenkin. Puolisoni on vaikea ymmärtää, kuinka halvaannuttava tämä pelko voi olla. Enkä syytä, eihän siinä oikeasti ole järkeä. Kasvoin lapsena kodissa, jossa ilmapiiri ei ollut luottavainen ja turvallinen, koko ajan jännitettiin ja stressattiin jotakin, aina oli puutetta. Murehdin rahanmenon lisäksi sairauksia, onnettomuuksia ja vastoinkäymisiä, en tunne oloani turvalliseksi. Ja kyllä, käyn terapiassa.
Marttama kirjoitti:
Hyvä että osaat katsoa mihin varat riittävät. Vaikka miestä harmittaa ettei voi ostaa herkkuja niin pidä pääsi. Olisi kamalaa jos joutuisitte lainakierteeseen pienillä tuloilla. Sano miehellesi että myy sitten joutavaa tavaraa pois että voi ostaa herkkuja.
Onko siis oike7n, ettei aikuisella ole mahdill7suutta vaikuttaa mihin omat rahat riittää. Saako pitää toista ikeen alla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sen vielä yleisesti kommentoin että vaikka me ei kaupan kalleimpia ruokia syödä, itse pyrin siihen ettei kituutella ruuan kanssa. oltais me voitu joo grillata sitä miehen himoitsemaa sisäfilettä ja käyttää kaikki viikon ruokarahat siihen yhteen ruokailuun, mutta kun veti "vaan makkaraa" niin jää ruokarahaa muuhunkin. Meillä on aina pakkasessa ja kuivakaapeissa ruokaa että sen suhteen olisi voinut käyttää ruokarahat tuohon yhteen grillaushetkeen, mutta esim maito oli vähissä ja pojat tykkää juoda maitoa ruuan kanssa.
En tahallani haluaisi viedä miehen herkkuja, mutta jos sillä saan pojille maitoa ja vihanneksia ostettua niin tekisin sen uudelleenkin
En tahallani haluaisi viedä?
Onko kaikki päätösvalta sinulla? Mies ei saa hallita edes 20 ostosta ilman sinun lupaasi.
Voisin ymmärtää vähän enemmän, jos mies olisi tuhlaavainen. Mutta sinä kiellät, viet, kontrolloit.
Se on taloudellista väkivaltaa.
Meillä jää verojen jälkeen palkkaa yhteensä 1800e. Asumiseen menee keskimäärin 1000e/kk (lainanlyhennys, sähköt, vedet, vakuutukset (talo, auto,lasten vakuutukset)) plus auton bensat (yleensä 200e/kk) eli 600e jää ruokaan ja muuhun. Toki sillä 200e/kk saa enemmän ruokaa yms kuussa, mutta olen myös ajatellut asiaa niin kun pojat ei nyt ei osaa vaatia niin saan rahaa säästöön kun kuitenkin ajan myötä se 100e per nenä laittaa ruokaan/harrastuksiin sun muuta.
Mut ilmeisesti mä oon vaan kontroloiva friikki kun haluan että noi meidän pienet tulot riittää 🤷
Ap
Jotain on väärin. Ei voi olla noin, että verojen jälkeen teille jää yhteensä vain 1800e?
Eli molemmille alle tonnin?Täytyisi kirkosta erota niin vero% pienenisi edes vähän. Ja kuten sanoin, ollaan matalapalkka-alalla töissä, samassa firmassa.
Niin ja lapsilisät on osa sitä "hupirahastoa". Perus ruokaan meillä menee noin 300e/kk et pysytään mahat täynnä, mut jos haluaa sipsejä, limua tai vaikka hakea jäätelöt kiskalta niin se menee siitä hupirahastosta, kuten yhtälailla ne grilliherkut.
Näin ollaan saatu perusarki pyörimään ja ymmärrän kyllä miehen valitukset. Nyky asetelmalla ja palkoilla ei kyllä voi kovin usein hölkätä kun sitten joudutaan ottamaan lainaa mitä meidän nykytuloilla pysty kuittaamaan. Siksi pyritään ennakkoon säästämään.
Ap
Ei toi summa täsmää millään. 900 käteen per nenä. Enpä usko.
Kuinka paljon siis pakkosäästät?
Saako mies viikkorahaa vai onko kokonaan sinun päätösten varassa?
Vierailija kirjoitti:
Laskin että teillä on n. 1600€ palkat kun laitoit ekalla sivulla että n. 40t vuositulot ennen veroja. Aika kova verotus kyllä jos tuosta palkasta lähtee vielä puolet veroa.
En siis arvostele. Hienoa että pärjäilette. Ehdottaisin että ne poikien tilit olisi semmoiset normitilit josta voi sitten ottaa myöhemmin jos tarviaa kuten pyöriin ja urheiluvarusteisiin. Hienoa kyllä se että ajattelet siinä mielessä tulevaa. Aikuiseksi asti ei vaan kannata niitä lapsien lapsilisiä pistää tilille josta niitä ei voi käyttää.
Nro 48 tms. Mikä osallistunut jo parilla viestillä
Tilin muodosta riippumatta, jos rahat on laitettu lasten nimiin, niitä ei saa käyttää edes lasten menoihin. Tästä on oikeuden päätöksiä. Eli jos haluaa säästää lasten juttuihin, joista aikuinen päättää, tilin pitää olla aikuisen nimissä.
Vierailija kirjoitti:
Tyyppi on varmaan ehkä 35-vuotias, kun lapsetkin ovat nuoria. Kuule: lopeta trollaaminen! Suomessa ei ole oltu oikeasti nälässä ainakaan 60-luvun jälkeen.
Jaa, niinkö? Mihin tämän perustat? Mä lähdin laman vuosina lukioon eri paikkakunnalle, osittain siksi, että vanhempien rahat riittäisi paremmin. Dyykkasin ruokani. Samaa jatkoin yliopistossa. Nykyään olen suorastaan isotuloinen, mutta ihan jokaisella vuosikymmenellä Suomessa on ollut köyhyyttä, myös lapsiperheköyhyyttä.
Rispektiä ap:n toiminnalle ja toivon sydämestäni teille kaikkea hyvää! Oikeasti vedätte hienosti arjen pyörittämisen pienillä tuloilla, silti itse pärjäten! Ottakaa selvää, oisko teillä mahdollisuus hakea myös tuettuja lomia. Voi olla, että mahtuisitte niihin tulorajoihin.
Tyyppi on varmaan ehkä 35-vuotias, kun lapsetkin ovat nuoria. Kuule: lopeta trollaaminen! Suomessa ei ole oltu oikeasti nälässä ainakaan 60-luvun jälkeen.