neuvolan 5-v tarkastuksen tehtävät menee huonommin kotihoidossa olleilta lapsilta.

ylihelpot tuolloin. Vuoden päästä 5-vuotistarkastukseen menee kuopus, joka tällä hetkellä 3 vuotta. Hän on osannut käyttää saksia oikeaoppisesti 1v6kk ikäisestä saakka, ja nyt kirjoittaa sujuvasti kolmisenkymmentä sanaa ilman mallia. Tietää jokaisesta sanasta, millä kirjaimella alkaa ja osaa lukea yksittäisiä sanoja, kuten kukka, pallo, koira, kissa, tyttö jne.

Molemmat ovat käyneet 3-vuotiaasta alkaen kerhossa ja olemme aina lukeneet, askarrelleet ja jutelleet paljon.



Esikoinen aloitti eskarin tänä syksynä ja olemme jo saaneet kiitosta hänen keskittymiskyvystään ja sosiaalisista taidoistaan, sopeutunut kuulemma erittäin hyvin. Kuopus tulee myös olemaan kotona 6-vuotiaaksi asti, jolloin lähtee suoraan eskariin enkä epäile hänen pärjäämistään lainkaan.

Molemmat aiheet liittyy siihen, että mikä hoitopaikka on paras minkäkin ikäiselle, ja mitä kouluun seuraa mistäkin hoitopaikasta.



Minun aloitukseni ei kuitenkaan liity tuohon " Onko kotona vai pk:ssa parempi" aiheeseen. Raportoin vain faktan 5-v tarkastuksesta. Lukekaa rauhassa, kyllä varmaan ymmärrätte pointtini. Eli että toin tietoisuuteenne tämän itseni yllättäneen asian. Muu osa keskustelusta on teidän muiden tuotosta!



Ap

Omat kohta 5-vuotiaat kaksoseni ovat taidoissa täysin erilaiset. Poika läpäisee testin varmasti, osaa leikata hyvin ja kirjoittaa nimensä yms. Tyttö ei tule testiä läpäisemään mutta se ei johdu kotihoidosta vaan siitä, että hän on luultavasti dysfasialapsi.



Mutta sen sanon: kotihoidetut lapset ovat luultavasti tosiaan yleensä rauhallisempia ja osaavat koulussa keskittyä paremmin. Siihen yhdyn minäkin. Päiväkodissa on tosi rauhatonta ja se tarttuu lapsiin helposti.

ja tehtäviä keskittyneesti eikä edes vilkuillut sivuilleen.



Itse kritisoin sitä, että lasten taitojen taso vedetään ihan järjestäin sen mukaan, mikä on päiväkotihoidettujen lasten taso. Miksi? Kyllä kotihoidetut lapset osaavat paljon erinäisiä asioita, mutta kuinka hyvin on tarpeen alle eskari-ikäisen osata. Onko rima ns. vedetty liian ylös valmennettujen päiväkotilasten takia, etteivät he turhautuisi sitten siellä eskarissa ja koulussa? Onhan kuitenkin elämänsä alkutaipaleella olevista lapsista kyse, aikaa oppia vaikka kuinka. Ja voi kuinka paljon ne taidot kehittyvät pelkästään eskarivuotena. Mielestäni ei sen parempi tarvitse ollakaan, mitä normaali ekaluokan aloittaja on. Koulussahan se lukeminen ja laskeminen opetetaan ym. monia asioita.



Pahin asia, jonka olen lastentarhanopettajan suusta kuullut oli tämä kommentti, " lapsen pitää tehdä kaikkea (siis kirjamellisesti kaikkea) ennen 3 ikävuottaan tai ei tee niitä asioita sitten isonakaan" . Hän käytti esimerkkinä siivousta ja leipomista eli jos lapsi ei tee niitä kolmen ekan ikävuotensa aikana ei hän tule tekemään niitä ikinä, kun ei ole sitä tarpeeksi ajoissa opetettu. Pikkasen pistää ihmetyttämään, että mitä siellä yliopistossa oikein opetetaan ja mikä on se tavoite koskien lasten kehitystä. Ilmeisesti lähtökohta kasvatuksessa on tähdätä siihen, että lapsesta tulee tohtori.

ti ilman erityistä palvelua ja oppii todella nopeasti uusia asioita ja intoa riittää koko vuodeksi.

Vierailija:

Omani oli kotihoidossa pienempien kanssa 5 -vuotiaaksi asti. Viisikko meni TODELLA huonosti. Lapsi alkoi päiväkodin. Neuvola ja päiväkoti olivat hyvin huolissaan lapsesta juuri viisikon ja muidenkin taitojensa vuoksi. Kehitys päiväkodissa oli kuitenkin huimaavaa, ja nyt lapsi on kuin muutkin ikäisensä.

En silti ajattele olevani huono äiti, en vaan ehtinyt " opettaa" lasta kotihuodossa kun oli pienempiäkin hoidettavia. Suosittelen kyllä lapsille päiväkotia viimeistään vuotta ennen eskaria.

T. Itsekin lasten parissa työskentelevä

häirikkölasten äitien on helppo syyttää pk:ta, mut ei kenenkään luonnetta tai perimää siellä tai kotona muuks saada. Tiedän kyllä, että ympäristöllä on vaikutusta.

Siinä on aikas ero kun neuvolanntätiä nähdään kerran vuodessa ja päiväkodin opettajia joka päivä. On vähän eri tilanteet tehdä nuo tehtävät, jännitys vieraan terveydenhoitajan kanssa ym. Tarkoitin sitä kirjallista osiota.

Vierailija:

Kyllä' nyt on kyse juuri vain niist..

Ja eikö ne árviot tehdä juuri sen mukaan siihen paperille mitä piirtää / leikkaa / osaa numeroita, värejä ym.

Pk:ssa täyttivät omaa lappua, mut kyllä sen terkan kanssa uudestaan kävivät läpi kaikki pallonheitot, hyppelyt ym. Eli ei meijän terkka niitä lapusta lukenut, vaan ihan omin silmin näki taidot. Ja leikkautti pallot, muodot ym. Siis teetti/teki kaiken itse. Joten eiköhän se vois ainakin jotain minivertailua tehdä, jos kerran kaikkien kans samoin toimii.

Mihin tämä viisivuotisneuvolakäynnin todistus elämässä vaikuttaa?



Mietin vain, että mistä jäimme paitsi, kun unohdin viedä lapseni viisivuotistarkastukseen. Paremmasta ekaluokasta? Yliopistopaikasta?

Kun itse menin yliopistoon minulta ei kyselty, osasinko viisivuotiaana käyttää saksia kuin naapurini dagiksessa ollut lapsi.



Käsittääkseni tällaisia taitoja ei kyselty myöskään lääkikseen hakeneilta tyttäriltäni. Olisivatkohan he automaattisesti olleet ulkona valinnasta, jos tällaisia kyseltäisiin?



Huolestuttavaa.

Ite nähtiin se Pk:n lappu. sehän on taidoista, portaissa kulkemisesta ym. Ja sosiaaliset taidot siinä esiin tulee. Mut ei se terkka siitä muuta kun lukas läpi ja kommentoi et hyvin menee. Enkä tiedä ketään, jonka tarkastusta ei ois neuvolassa tehty! Eihän lastentarhanopet niitä osaa tehdä!

pitää osata?

jäänyt yhteiskunnan ulkopuolelle, heikkolahjainen tai kouluttamaton...



Meillä on varaa hoitaa lapset kotona nimenomaan sen takia, että olen opiskellut pitkälle, tienannut aiemmin hyvin ja meillä on kaikki talot, mökit, autot jne. maksettuna. Sukanvarressakin on ja myös lapsille jo omat asunnot aikuisuutta varten. Nyt on varaa ottaa rennommin ja hoitaa myös lapset kunnolla.

Päivän paras =)

kun kyse on taidoista jotka opitaan opettamalla, niin tuo ero on ihan ymmärrettävä eikä kerro MITÄÄN lapsen pärjäämisestä elämässä. Päiväkodissa tahkotaan noita juttuja jatkuvasti ja kaikiken on pakko harjoitella niitä, kotona taas lapsi voi enemmän tehdä sitä mikä juuri häntä kiinnostaa.



Mulla on poika, joka meni päiväkotiin vasta esikoululaisena. Hän oli kaikessa jäljessä ikätovereitaan. Saksien käyttöä moitittiin, ei tuntenut kirjaimia, ei pärjännyt askartelussa... No ei kai, kun poika ei halunnut kotona askarrella tai opetella mitään mun kanssa, vaan annoin tehdä mitä halusi eli lähinnä leikkiä itsekseen. Koulussa poika laitettiin tukiopetukseen, kun ei osannut yhtään lukea ekan luokan alkaessa. Opettajat koulussa ja tarhassa puhuivat tuen tarpeesta ym. ja minä intin vastaan, että hei, tämä on fiksu lapsi, sille ei ole vaan opetettu asioita joita on tarkoituskin oppia vasta koulussa. Nyt poika meni tokalle luokalle ja on luokkansa parhaita oppilaita. Opettaja on aina kehunut että poika osaa keskittyä, kuuntelee ohjeita eikä mene mukaan muiden sähellykseen. Poika oppii vaivatta kaiken mitä opetetaan, tekee tehtävät tunnollisesti eikä kiusaa ketään. No, jokainen päättää itse mitä tavoittelee: minä kärsin mieluummin moitteet pojan saksien käytöstä ja harakanvarpaista ,kun hän oli 6 v. ja nautin nyt hänen taidoistaan toivottavasti hamaan aikuisuuteen asti.

Meidän 5v suoriutui hetkessä niistä tehtävistä ja aivan täydellisesti, eli paremmin ei niitä ollisi voinut tehdä. Ja ollu koko ajan kotihoidossa.

ei se vaadi erityistä harjoitusta.

t. neljän lapsen äiti ja päiväkodin täti

ja olin ihan " pihalla" en varsinaisesti ollut vilkas en vain ymmärtänyt että pitää olla hiljaa. Koulunkäynnistä kiinnostuin vasta 5. luokalla. Kyllä ne päiväkotilapset oli paljon edellä ryhmäkäyttäytymisessä. Mutta erot tasoittuvat iän myötä.

että lapsella leikkaa! Ei se osaako näprätä jotain askarteluja. En minä osaa vieläkään, vaikka olen yli 40.