Mitkä kauhuelokuvien kohtaukset saivat sinut lapsena kauhun valtaan, mutta nyt naurattaa?
Amityville Horror-elokuvan ikkuna-kohtaus, jossa välkkyi punaiset silmät. Kun näin tämän lapsena, en uskaltanut katsella ikkunasta ulos. Kun katsoin tämän aikuisena youtubesta, aloin nauramaan.
Olisiko Ghostbustersin kirjaston aave toinen.
Kommentit (74)
Vierailija kirjoitti:
Manaaja elokuvan kohtaus, jossa se likka oksentaa hernekeitot ja pyörii vinhasti ympäri. No, koko leffa on melkoista kuraa.
Scary moviessa parempi kohtaus tästä 😅
Brittany Murphyn tähdittämän Say a Wordin kohtaus, jossa Brittany sanoo "I'll never tell" ollessaan jossain suljetulla tms 🤣 Oli niiiin karmiva kohtaus minun ja kaverini mielestä. Oltiin 14-vuotiaita.
Vierailija kirjoitti:
Hohto ja Tappajahai sekä Linnut.
Siihen aikaan karmeita , tuo Hohto on vieläkin.
Hohdon alkumusiikki jo saa pelkäämään, en tiedä uhkaavampaa. Ja sekin on alkujaan joku keskiaikainen kirkkolaulu, Dies Irae, Vihan päivä. Löytyy tubestakin.
Eilinen Invasion of The Bodysnatchers ei ollut enää pelottava mutta oliko se sitä koskaan? Pääosanesittäjänainen oli kyllä kuuma!
Hohdon sisarukset. Ennen piti laittaa televisio kiinni. Nykyään meh.
Vierailija kirjoitti:
Painajainen Elm streetillä. Lapsena katseltiin isosiskon kanssa ja ne oli kamalia, en uskaltanut nukkua. Aikuisiällä katselin (tai yritin katsella) kaveriporukassa ja nauraa rätkätin kippurassa.
Toisinpäin lapsena/teininä Manaaja oli hyvinkin huvittava ja hauska, ei sitä voinut ottaa tosissaan. Aikuisena en tiedä uskaltaisinko katsella sitä kun olen aika herkistynyt henkimaailman asioille ja perustuu tositapahtumiin.
Freddy ei pelota minuakaan enää.
Muistaako kukaan Candymanin ja onko katsonut uudelleen myöhemmin? Miltä tuntui?
Itte en ole katsonut tätä, mutta kaverini puhui että karsea: Tiedän mitä teit viime kesänä.
Kokemuksia kellään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Painajainen Elm streetillä. Lapsena katseltiin isosiskon kanssa ja ne oli kamalia, en uskaltanut nukkua. Aikuisiällä katselin (tai yritin katsella) kaveriporukassa ja nauraa rätkätin kippurassa.
Toisinpäin lapsena/teininä Manaaja oli hyvinkin huvittava ja hauska, ei sitä voinut ottaa tosissaan. Aikuisena en tiedä uskaltaisinko katsella sitä kun olen aika herkistynyt henkimaailman asioille ja perustuu tositapahtumiin.Freddy ei pelota minuakaan enää.
Muistaako kukaan Candymanin ja onko katsonut uudelleen myöhemmin? Miltä tuntui?
Näin aikuisena kastuu pikkarit, Candymanilla on helkkarin seksikäs ääni :D
mikä oli se elokuva, jossa se yksi siinä loppukohtauksessa pakeni, kun pahis jahtasi pimeässä kellarissa lämpökameralla?
Entity tuntematon voima on ainakin yksi sellainen. Nykyäänkin moni ns. Nykyaikainen peli on saanut mut kauhun valtaan ja toki jotkut elokuvatkin
Vierailija kirjoitti:
mikä oli se elokuva, jossa se yksi siinä loppukohtauksessa pakeni, kun pahis jahtasi pimeässä kellarissa lämpökameralla?
Mulle tuli tästä mieleen Uhrilampaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uinu uinu lemmikkini menee teemalla ja ihan lälly! Onko tätä joskus joku pelännyt?
Katson (ja palstailen) niin tämä on hyvä, siis kestänyt aikaa. Ei ole samalla tavalla kammottava kuin teininä, mutta oma vanhemmuus tuo uuden näkökulman.
Mulla on jäänyt traumat siitä kun se pentu viiltää sen papan akillesjänteet poikki kirurginveitsellä. Pelkäsin vuosia astua sängystä lattialle ja hyppäsin aina varmuuden vuoksi kauemmaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
mikä oli se elokuva, jossa se yksi siinä loppukohtauksessa pakeni, kun pahis jahtasi pimeässä kellarissa lämpökameralla?
Mulle tuli tästä mieleen Uhrilampaat.
joo se oli uhrilampaat
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uinu uinu lemmikkini menee teemalla ja ihan lälly! Onko tätä joskus joku pelännyt?
Katson (ja palstailen) niin tämä on hyvä, siis kestänyt aikaa. Ei ole samalla tavalla kammottava kuin teininä, mutta oma vanhemmuus tuo uuden näkökulman.
Mulla on jäänyt traumat siitä kun se pentu viiltää sen papan akillesjänteet poikki kirurginveitsellä. Pelkäsin vuosia astua sängystä lattialle ja hyppäsin aina varmuuden vuoksi kauemmaksi.
sama trauma oli minulla pitkään mutta eri elokuvasta enkä tiedä vieläkään mikä elokuva se mahdollisesti oli. Kurkittiin kaverin kanssa sohvan takaa, kun sen isompi serkku katsoi elokuvaa televisiosta. Siinä sängyn alla oli luuranko, joka tarttui yhtäkkiä nilkasta kiinni. En tiedä mikä elokuva.
Kun näin ensi kertaa Hohdon toivoin koko ajan että Jack saisi sen vaimonsa kiinni ja pistäisi sen kylmäksi. Se oli jotenkin niin ärsyttävä. Petyin kun vaimo jäi henkiin.
Vierailija kirjoitti:
Kun näin ensi kertaa Hohdon toivoin koko ajan että Jack saisi sen vaimonsa kiinni ja pistäisi sen kylmäksi. Se oli jotenkin niin ärsyttävä. Petyin kun vaimo jäi henkiin.
Tämä naisnäyttelijähän on kertonut, että sai kamalat traumat roolista. Vähän mietin, että onko ohjaaja jotenkin inhonnut roolitustaan ja yrittänyt sitten kääntää oman epäonnistumisensa näyttelijään...
Mun mielestä myös jotenkin väärä valinta rooliin, vaikka siinä kai haettiinkin jotain piipittävää ja suurisilmäistä.
Ihmissusi Lontoossa, kohtaus maanalaisessa kun suden naama tulee lähikuvaan.
Vierailija kirjoitti:
Superstition. En katsoisi vieläkään uudestaan. M49
Miten tämä vastasi otsikon kysymykseen?
Ihan ot, mutta olen törmännyt liian monta kertaa kaltaisiisi miehiin. Huudellaan keskusteluun väliin osallistumatta keskusteluun.
Mutta jatketaan samalla linjalla, asian vierestä.
Me katsottiin joskus 80-luvulla äitini kanssa niitä vanhoja vamppyyrileffoja, Bela Lugosia yms. Oli jotenkin aikuista ja jäänyt kiva muisto niistä. Luulen, että ne eivät vieläkään naurattaisi, mutta voisikin etsiä katsottavaksi jotain.
Tämä kohtaus on pelottava vieläkin! Katsoin kasarilla veljen kanssa, vanhemmat juopottelivat keittiössä. Aloin kirkua ja juoksin vanhempien luo, kun rouva Bates käännettiin tuolissa. Muutenkin se talo pelotti. Pitääkin katsoa Psyko taas pitkästä aikaa.