Kun suuri rakkaus meni mönkään... Miten niin kävi? Tuliko kuvioihin miehelle toinen nainen?
Suuri rakkauteni elää toisen naisen kanssa ehkä yhtään tiedä mikä se juttu on. Sitä aina välillä mietinkin sillä mikään suuri rakkausjuttu se ei voi olla, koska siinä minä olin se toinen osapuoli. Kummallinen juttu! Joskus tuntuu ihan, että joku toinen elää elämääni ja se tuntuu ihan kamalalta ja mietin kuinka syvä voi miehen ja naisen välinen rakkaussuhde oikein olla kun siitä jää tämmöisiä tuntemuksia. Kamalia asioita oli välillämme tapahtunut minkä vuoksi kaikki menikin ihan pieleen ja toinen nainen pääsi kuvioihin. Jos on ongelmaa niin moni mies hakeutuu ulkopuolisen naisen luokse, mutta entäs jos huomaakin sen olleen suuri virhe ja kaikki menee mönkään eikä entistä voi enää palauttaa. Joskus on sitten kaksi naistakin raskaana.
Minä en sitten ole mennyt muiden kosijoiden kanssa naimisiin, koska olen ajatellut, että noilta miehiltä en voi varastaa heidän elämäänsä, sillä jollekin toiselle naiselle tämäkin voisi olla mies numero yksi, mutta ei siis minulle, jonka sydän on jo toisaalla.
Mietin sitäkin, että koska tämä inhottavaksi muuttunut side oikein alkaa hellittää... kestääkö sitä ihan kunnes kuolema erottaa lopullisesti?
Olen siis valinnut sinkkuuden!
Kommentit (27)
Olit väärän pelimiehen kanssa, joiko alkoholia. Se oikea on vasta tulossa. Ja sinkkuna on ok. Ja kyllä tunteet loppuvat joskus, asiasta paljastuu ajan myötä kaikenlaista kun tonkii, ellei vain unohda lopulta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No minulle suuri rakkaus joka haluaa olla jonkun muun kanssa on paradoksi. Olen päätynyt kertomaan itselleni, ettei se ole rakkautta vaan pakkomiellettä.
Voihan sen noinkin ajatella, mutta yksipuoliset tunteet on ihan yhtä tunteita kuin molemminpuolisetkin.
Terv. Yksipuolisten tunteiden vuoksi vanhaksi piiaksi jäänyt
Ei ollut tarkoitus kyseenalaistaa muiden tunteita, tämä on vaan se tapa jolla minä olen ajatellut koska tämä on se tapa jolla minun on ollut pakko ajatella välttyäkseni tuolta kohtalolta.
Joo, ymmärrän.
Itse vaan en aidosti enää _halua_ ketään, joten en pidä ihan kamalana kohtalona.
Tottakai olisi ollut ihanaa saada hyvä, tosirakkauteen perustuva ja intohimoinen kumppanuussuhde tälle elämäntaipaleelle, mutta en sellaista saanut niin en halua enää ketään.
Haluan olla yksin.
Sinkkuus ja irtosuhteet sopii teille naisille paremmin.
Ensirakkaus 18-vuotiaana, joka ei meinannut haalistua. Ei ollutkaan pojan puolelta rakkautta tai ei ehkä edes ihastusta. Pussailua pitemmälle ei päästy. Ja Huom! Poika teki aloitteen, mutta ei sitten loppujen lopuksi ollutkaan kiinnostunut tai ihastunut.
Kyllä me naiset ollaan masokisteja kun tätä ketjua lukee. Elämän mies on joku petturi mutta sitten vaan sen takia ei muka kukaan muu tunnu miltään ja riudutaan yksin koko loppuelo- Kannattaisi ottaa mallia miehistä ja siirtyä vaan seuraavaan, niitä elämän suuria rakkauksia kuin voi olla useita.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä me naiset ollaan masokisteja kun tätä ketjua lukee. Elämän mies on joku petturi mutta sitten vaan sen takia ei muka kukaan muu tunnu miltään ja riudutaan yksin koko loppuelo- Kannattaisi ottaa mallia miehistä ja siirtyä vaan seuraavaan, niitä elämän suuria rakkauksia kuin voi olla useita.
Minä olen mieluummin yksin, eikä niitä seuraavia niin vaan löydy.
Miehillä eri tilanne, kun naisissa on paljon enemmän miehiä kiinnostavaa ainesta kuin miehissä naisia kiinnostavaa…
Naiset on keskimäärin laadukkaampia, joten miesten markkinat - ja minä jättäydyin sivuun koko markkinoilta.
Yksi menneisyyteni mies syyttää itseään kohtalostani ja yrittää huolehtia miten voin, mielistelee ja kehuu, tsemppaa eteenpäin jne., ja en kehtaa sanoa hänelle ettei minulla ollut häntä kohtaan koskaan niin suuria tunteita, että hän olisi voinut minut pilata ja yksinäisyyteen saattaa.
Ei ollut tarkoitus kyseenalaistaa muiden tunteita, tämä on vaan se tapa jolla minä olen ajatellut koska tämä on se tapa jolla minun on ollut pakko ajatella välttyäkseni tuolta kohtalolta.