Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun suuri rakkaus meni mönkään... Miten niin kävi? Tuliko kuvioihin miehelle toinen nainen?
09.07.2021 |
Suuri rakkauteni elää toisen naisen kanssa ehkä yhtään tiedä mikä se juttu on. Sitä aina välillä mietinkin sillä mikään suuri rakkausjuttu se ei voi olla, koska siinä minä olin se toinen osapuoli. Kummallinen juttu! Joskus tuntuu ihan, että joku toinen elää elämääni ja se tuntuu ihan kamalalta ja mietin kuinka syvä voi miehen ja naisen välinen rakkaussuhde oikein olla kun siitä jää tämmöisiä tuntemuksia. Kamalia asioita oli välillämme tapahtunut minkä vuoksi kaikki menikin ihan pieleen ja toinen nainen pääsi kuvioihin. Jos on ongelmaa niin moni mies hakeutuu ulkopuolisen naisen luokse, mutta entäs jos huomaakin sen olleen suuri virhe ja kaikki menee mönkään eikä entistä voi enää palauttaa. Joskus on sitten kaksi naistakin raskaana.
Minä en sitten ole mennyt muiden kosijoiden kanssa naimisiin, koska olen ajatellut, että noilta miehiltä en voi varastaa heidän elämäänsä, sillä jollekin toiselle naiselle tämäkin voisi olla mies numero yksi, mutta ei siis minulle, jonka sydän on jo toisaalla.
Mietin sitäkin, että koska tämä inhottavaksi muuttunut side oikein alkaa hellittää... kestääkö sitä ihan kunnes kuolema erottaa lopullisesti?
Olen siis valinnut sinkkuuden!
Kommentit (27)
Toi että ei vaan pysty on aika outo juttu. Komppaan täysin... jotkut ottaa heti jonkun secondbestin tilalle, mutta mä en saa semmoista ollenkaan edes toimimaan... Mitä se kertoo 'niistä' ja 'meistä' jotka eivät ota ketään tilalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi pitäisi olla jonkun kanssa vain siksi, että olisi joku? Minua ainakin ärsyttäisi puolivieraaksi jäävä elämääni tunkeutua. En pystyisi edes kiintymään sellaiseen millään tavalla.
Minäkin olen tuollainen, etten halua enää ketään.
Joka kerta mieheen ihastumisesta ja tutustumisen yrityksestä on seurannut vain pahaa mieltä ja elämänlaadun pitkäaikaista/pysyvää heikentymistä, joten en lähde tutustumaan enää yhteenkään mieheen.
Kerran rakastuin niin kovasti, että en ole sen jälkeen enää rakastunut kehenkään - enkä halua.
Aion elää elämäni yksin, ja vähän katkerana.
Yritän keskittyä intohimoihini ja omaan elämääni, ettei katkeruus imaise kokonaan mukanaan.
Vierailija kirjoitti:
Toi että ei vaan pysty on aika outo juttu. Komppaan täysin... jotkut ottaa heti jonkun secondbestin tilalle, mutta mä en saa semmoista ollenkaan edes toimimaan... Mitä se kertoo 'niistä' ja 'meistä' jotka eivät ota ketään tilalle?
No ettei ole ongelmia olla yksin?
En minä ainakaan tarvitse viihdykkeeksi ketään, pärjään yksinkin ja olen hyvin itsenäinen luonne.
Kaksi ystävääni ei ole elämänsä rakkauden kanssa. Ensimmäisellä tuo suuri rakkaus oli ensimmäinen vakava poikaystävä, jonka kanssa he olivat useamman vuoden yhdessä, kunnes sitten riidat paisuivat liikaa ja eroavaisuudet tuhosivat kaiken hyvän. Onneksi ystäväni löysin kestävän rakkauden hyvän miehen kanssa. Suurta rakkauttaan hän haikaili vielä tämänkin suhteen alussa, mutta onneksi tajusi olla etsimättä miestä.
Toinen ystäväni mokasi itse elämänsä rakkauden kanssa. He tapasivat hyvin nuorina ja ystäväni tajusi, että he ovat ihan eri taustoista kotoisin ja se ahdisti häntä. Rakkaus tuli varakkaasta perheestä, ystäväni taas ei ja hänen kärsi siinä vaiheessa aiheesta ja häpesi perhetaustaansa valtavasti. Hän oli pitkään rikki sen suhteen päätyttyä ja haki lohtua monesta laastarisuhteesta, joiden kanssa asuikin ja oli yhden kanssa kihloissakin. Ystäväni olisi sille miehelle antanut anteeksi pettämiset, kunnes hän tajusi, ettei se koskaan lopu ja pääsi irti. Valitettavasti ystäväni ei senkään jälkeen ole kovin viisaita liikkeitä tehnyt rakkauselämässään, sillä hän tyytyi yhteen ihan ok mieheen, meni naimisiin, sai lapset ja erosi, kerrottuaan jo vuosia meille, että kuinkahan kauan tämä kestää. Se suuri rakkaus kummittelee yhä mielessä ja hän kaipaa yhä sitä miestä. Toivottavasti avioeron myötä hän nyt vihdoinkin ottaisi aikaa itselleen, eikä heti juokse seuraavan miehen syliin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minäkin olen tuollainen, etten halua enää ketään.
Joka kerta mieheen ihastumisesta ja tutustumisen yrityksestä on seurannut vain pahaa mieltä ja elämänlaadun pitkäaikaista/pysyvää heikentymistä, joten en lähde tutustumaan enää yhteenkään mieheen.Kerran rakastuin niin kovasti, että en ole sen jälkeen enää rakastunut kehenkään - enkä halua.
Aion elää elämäni yksin, ja vähän katkerana.Yritän keskittyä intohimoihini ja omaan elämääni, ettei katkeruus imaise kokonaan mukanaan.
Lisään, että en siis ole ikinä edes ollut missään suhteessa.
Olen ahdistunut jo siitä, kun olen ollut tekemisissä miesten kanssa, ihastunut ja yrittänyt tutustua.
Ei kestä pää eikä sydän sitä maailmaa mihin miesten kautta joutuu, joten valintana elää koko elämä yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkäs sille voi, jos sä et ole miehelle se suuri rakkaus?
Vierailija kirjoitti:
Minkäs sille voi, jos sä et ole miehelle se suuri rakkaus?
Ei sille voi mitään. Yksipuoliset tunteet on varmasti jättäneet kautta aikojen osan ihmisistä koko elämäkseen yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi nainen, tuli ja petti. Vuosia sen jälkeen halusi takaisin, mutta en ottanut enää. Vieläkin ajatuksissa.
Vierailija kirjoitti:
Minkäs sille voi, jos sä et ole miehelle se suuri rakkaus?
Tajuaako miehet yleensä mitään rakkaudesta? Tuntuu että miehille suhde on aina vaan se pelkkä intohimo/seksi ja siinähän kohde voi sitten helposti vaihtua naisesta toiseen, kun sellaisia oikeita rakkauden ja kiintymyksen tunteita ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkäs sille voi, jos sä et ole miehelle se suuri rakkaus?
Voisko sen sitten sanoa suoraan, eikä julistaa tuota suurta rakkautta jos se kerran ei näin oikeasti ole...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs sille voi, jos sä et ole miehelle se suuri rakkaus?
Tajuaako miehet yleensä mitään rakkaudesta? Tuntuu että miehille suhde on aina vaan se pelkkä intohimo/seksi ja siinähän kohde voi sitten helposti vaihtua naisesta toiseen, kun sellaisia oikeita rakkauden ja kiintymyksen tunteita ei ole.
Tajuaa kuule paljonkin. Edelleen se rakkaus ja pelkkä seksi ei ole sama asia. Helposti voi vaihtaa, mutta seksi on tyhjempää jos toista ei rakasta. Sama kun kysyisin tajuaako naiset rakkaudesta mitään kun valittavat mielleen, kun se valitus ei auta koskaan missään mitään, pahentaa vain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miehellä oli koko suhteen ajan toisia naisia, tai ainakin yritti niitä saada. En tiedä miksi, itse rakastuin ihan täysillä ja sanojensa mukaan mieskin, mutta ei halunnut sitten kuitenkaan että asutaan yhdessä tms. Oltiin 10 vuotta yhdessä, saman verran on jo erosta aikaa ja rakastan sitä paskiaista edelleen. Mulla ei ole ollut ketään muuta meidän eron jälkeen, en vaan pysty.
Oliko miehellä alkoholin kanssa ongelmaa tai holtitonta rahankäyttöä? Uhkapelejä?
Tuo koko suhteen ajan toisiA naisiA kuulostaa siltä että miehellä on enemmänkin addiktio. Ei tuollaisiin saa rakastua koska se rakkaus kohdistuu pelkkään illuusioon siitä mitä olisit halunnut miehen olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs sille voi, jos sä et ole miehelle se suuri rakkaus?
Tajuaako miehet yleensä mitään rakkaudesta? Tuntuu että miehille suhde on aina vaan se pelkkä intohimo/seksi ja siinähän kohde voi sitten helposti vaihtua naisesta toiseen, kun sellaisia oikeita rakkauden ja kiintymyksen tunteita ei ole.
Ei se näinkään aina mene. Miehiäkin on niin moneen eri junaan. Täällä on mies joka on korvia myöten rakastunut, huomio, yllättää, viihtyy yhdessä, tykkää kokata minulle ja yllättää arjessa. Seksistä/intohimosta se ei tajua mitään.
Ainahan niille tulee. Seuraava on jo katsottu valmiksi ennen eroa, että ei vahingossakaan opi elämään yksin. Ressukat.
No minulle suuri rakkaus joka haluaa olla jonkun muun kanssa on paradoksi. Olen päätynyt kertomaan itselleni, ettei se ole rakkautta vaan pakkomiellettä.
Vierailija kirjoitti:
No minulle suuri rakkaus joka haluaa olla jonkun muun kanssa on paradoksi. Olen päätynyt kertomaan itselleni, ettei se ole rakkautta vaan pakkomiellettä.
Voihan sen noinkin ajatella, mutta yksipuoliset tunteet on ihan yhtä tunteita kuin molemminpuolisetkin.
Terv. Yksipuolisten tunteiden vuoksi vanhaksi piiaksi jäänyt
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkäs sille voi, jos sä et ole miehelle se suuri rakkaus?
Voisko sen sitten sanoa suoraan, eikä julistaa tuota suurta rakkautta jos se kerran ei näin oikeasti ole...
Minusta kannattaa lähteä siitä, että teot puhuu puolestaan. Sellainen rakkaus joka ei näy teoissa ei merkitse mitään.
Alue: Aihe vapaa
Miehellä oli koko suhteen ajan toisia naisia, tai ainakin yritti niitä saada. En tiedä miksi, itse rakastuin ihan täysillä ja sanojensa mukaan mieskin, mutta ei halunnut sitten kuitenkaan että asutaan yhdessä tms. Oltiin 10 vuotta yhdessä, saman verran on jo erosta aikaa ja rakastan sitä paskiaista edelleen. Mulla ei ole ollut ketään muuta meidän eron jälkeen, en vaan pysty.