Onko muiden 10-vuotiailla joku ihmeellinen vaihe?
Meillä poika täytti jokin aika sitten 10v ja kuin salaman iskusta alkoi ihmeellinen isottelu, silmien pyörittely, näsäviisastelu ja saivartelu. Kommentit luokkaa ”parempi ku sä, ouuuu!!!” Ihmeellistä huutamista, mölyämistä ja koko ajan joku show päällä. Sitten kun riittävän pitkälle menee ja joutuu ärähtämään, niin alkaa itkemään ettei tiennyt/kuullut.
Tähän asti ollut esim koulussa hyväkäytöksinen ja saanut hyvää palautetta. Nyt ekaa kertaa tuli kesäleiriltä viestiä huonosta käytöksestä.
Huokaus, siis todella rasittavaa. Onko tämä siis joku ihmeellinen vaihe, onko kellään kokemusta. Mitään fyysisiä merkkejä esim. murrosiästä ei todellakaan vielä ole.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Esimurkku
Esimulkku siis. Suuri osa ihmisistä ei siedä toisia ihmisiä ja sellaiseksi nuo varttuessaan kasvavat. :D
nih kirjoitti:
Sellaisia ne lapset vain on
Ok. Kiitos tästäkin avaavasta kommentista. Ap
Testosteronia alkaa kehittymään. Pojat on poikia. Pahinta mitä voit nyt tehdä niin yrittää liikaa kurittaa ja alistaa poikaasi. Anna hänen isotella rauhassa.
Huomiota ei kannata kiinnittää muuten kuin käskemällä ulos tai omaan huoneeseen, jos ei osaa käyttäytyä.
Vierailija kirjoitti:
Huomiota ei kannata kiinnittää muuten kuin käskemällä ulos tai omaan huoneeseen, jos ei osaa käyttäytyä.
Joo, ollaan pahimpien mesoamisten aikana jätetty huomioimatta. Jaksaa hetken sillon mesota ja sitten lopettaa. Jos heti sanotaan, että lopeta, niin kierrokset vaan kasvaa. Ap
No ei ole tuollaista ollut. Tosin lapseni on tyttö.
Parempi kai jättää huomiotta moiset isottelut, reaktiotahan se tuolla hakee. Kun kukaan ei reagoi, kuivuu tilanne pian kasaan.
Uhitteleva pelle siitä on tulossa. Jos siitä olisi oikeasti tulossa kovanaama niin se ei alkaisi pillittää kuin pikkutytöt.
Esimurrosikäiset pojat ovat usein tuollaisia. Tuo omituinen mölyäminen ja naamanvääntely on tuttua, samoin "huumori", jossa ulkopuolisen mielestä ei ole mitään hauskaa. Teineillä jutut voivat olla jo hyvinkin oivaltavia ja huvittavia mutta esimurkkujen sutkautukset ovat vain...no, outoja :D
4lk ja 5lk on rasittava vaihe lapsella. Sen jälkeen meillä on helpottanut, kun järkeä on tullut hieman päähän. Jokainen lapsi on siitä eteenpäin ollut meillä melko mukava tapaus, mutta tuo vaihe on tosiaan rasittava. Kannattaa vaatia hyvää käytöstä, kohteliasta ja asiallista puhetta sekä pyrkiä puhumaan paljon arvoista, elämästä, kavereista ja koulusta. Tuossa iässä vähän ikään kuin valitaan tulevan nuoruuden suunta eli millaiseen kaveriporukkaan lapsi alkaa hakeutua, miten altis hän on muiden vaikutteille, arvostaako hän koulua jne. Tavallaan tuossa iässä luodaan pohjaa murrosiällä. On helpompi lähteä siihen, jos esimerkiksi kaveriporukka on valikoitunut niistä asiallisimmista lapsista.
Meillä on kans kohta 11-v täyttävä poika ja kyllä ap teksti vaikutti tutulta! Ei haittaa minua tuo käytös, lähinnä naurattaa.
Koulusta opittua, tuo vaihe on nykyään milteinpä joka ikisellä murkkuikäisellä pojalla :D
Vierailija kirjoitti:
Koulusta opittua, tuo vaihe on nykyään milteinpä joka ikisellä murkkuikäisellä pojalla :D
Kiitos, täällä toinen äiti, joka on kohta vuoden verran katsellut tuota menoa. Ei oikein tahdo ymmärrys riittää tuollaisen käytöksen kanssa.
Miten te jaksatte tuollaisia? Minulla menisi hermot v-mäisiin lapsiin.
Sellaisia ne lapset vain on