Sain nimipäivälahjaksi kumppanilta ainoastaan itse kerätyn kukkakimpun ja ilmaisen kortin
Nyt on vähän surkea olo. Joku koru tai vaikka vaan suklaakonvehdit olisi ollut mieluinen lahja. Kortti on sellainen ilmaiseksi saatu kun kumppani sai jonkun näytepakkauksen suulla tai jalalla maalattuja kortteja...
Kommentit (48)
Suloinen lahja minusta, olisin otettu. Puolisoni ei edes muista nimipäivääni enkä kyllä aina huomaa sitä itsekään. En siis odotakaan mitään lahjaa tosiaan, olisin otettu ja yllättynyt jo siitä jos puoliso tuon päivän huomaisi. Puolison äiti on melkein ainut joka sen muistaa ja onnittelee sitten facebookissa, varmaan siks koska vanhemmat ihmiset usein käyttää paperisia seinäkalentereita joissa nimipäivät lukee.
Mä sain aamukahvin sänkyyn (tai siis tuohon yöpöydälle siemailtavaksi) ja vihjeen siitä että ois täällä muutakin tarjolla -ja enpä mä paljoa tarvii kun sytyn rakkasta miehestäni, joten viimeksi nimipäivä alkoi kunnon panolla sen kahvin lisäksi.
Itse poimituista kukista olisin liikuttunut. Ois silloin saattanut leskenlehtiä jossain tienvarsilla jo olla.
En ole miehenä koskaan saanut kumppanilta nimipäivinä mitään lahjaa, en yleensä edes onnitteluja. Ei sillä että odottaisinkaan.
Meillä olisi ihme jos mies muistaisi edes jonkun merkkipäivän. Niin menee ohi vaimon ja lasten synttärit, hääpäivä, äitienpäivä, nimipäivästä nyt puhumattakaan. Päätin juuri viime vuonna, etten minäkään enää noteeraa hänen synttäreitään. Oli sitten hiukan naama pitkänä kun ei akka edes kakkua leiponut.
Yhdyn kyllä aiempaan keskusteluun. Nimipäivät lähinnä joku täti muistaa, ja laittaa onnittelu viestin whatsapilla. Ei kukaan kai puolisolta oikeasti vaadi mitään erityishuomiota silloin? Muutenki kaikki tällainen merkkipäivämuistaminen on kai valtaosassa suhteita vähän turhaa?
Me muistetaan läheisten kesken toisiamme aina kun joku hyvä löytö, ylläri tai lahjaidea tulee vastaan. Ei kukaan väkisin mitään joululahjoja ostele. Joulu ja synttärilahjonta kuuluu lapsille.
Jotkut satunnaiset kimput, viinipullot ja pienet yllärit on toki mukavia. Ja sitä paitsi itse kerätyn kimpun eteen on miehesi nähnyt paljon enemmän vaivaa kuin kaupasta noudetun. Itse liikuttuisin syvästi tuollaisesta.
Nimipäivä? Mun etunimellä ei sellaista edes ole. Olenco nyt jäänyt jotain tärceää vaille? Pitääpä ihan tarkistaa kalenterista toisen nimeni päivä, saa taas yhden hyvän syyn uhriutua kun kukaan ei kuitenkaan muista tai muistaa väärin. ;)
Vierailija kirjoitti:
Kuka viettää nimipäivää? Kasva aikuiseksi.
Kuka edes muistaa jotain nimipäiviä (paitsi ehkä omien lasten)? Itse en muista koskaan edes omaani ennen kuin kasikymppinen äitini soittaa nimipäiväonnittelut
Siis juhliiko joku nimipäivää?! Itse en edes odottaisi että kumppani muistaisi nimipäivääni kiireisen arjen keskellä, saati että vaatisin lahjoja. Jos muistaa niin voi toivottaa hyvää nimipäivää. En itsekään ole oikeastaan koskaan tietoinen siitä kenen nimipäivä on enkä muista edes omaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuka viettää nimipäivää? Kasva aikuiseksi.
Samaa mietin. Jos joku huomaa nimipäivän, niin kiva jos onnittelee. Lapsellista ruikutusta tuollainen. Lahja siitä, että sulla on nimi? Hohhoijjaa!
Ilman muuta kannattaa viettää nimipäivää ennemmin kuin vaikkapa hääpäivää, jos on hyvä tilaisuus. Nyt kelpaisi hyvin esim. syödä jossain varjoisessa paikassa ja juoda kylmä olut. Syksyllä sitten on taas kiirettä, stressi ja uusi korona-aalto.
Jee, nimipäivät, shampanjaa ja vaahtokarkkeja...... kasva aikuiseksi.
Säälittävää olla niin lahjojen perään. Tulet vielä monesti elämässä pettymään tuolla ajattelutavalla .
Minä annoin vaimolleni nimipäivälahjaksi Porschen, synttärilahjaksi kesämökin Saimaan rannalta, joululahjaksi lasketteluloman Sveitsiin, hääpäivälahjaksi purjeveneen.
Kortteja ja kukkia, hohhoo...
Olen kahdesti saanut mieheltä itsepoimitun kukkakimpun. Ihana lahja.
Jos joku edes muistaa muistaa toisten nimipäiviä niin se pelkästään on plussaa. Jos vielä näkee vaivaa, että poimii kukkakimpun itse sen sijaan että hakisi kaupasta vitosen ruuskimpun on ihailtavaa. Sellainen henkilö todella ajattelee toista ja haluaa ilahduttaa persoonallisella kukkakimpulla. Kiittämättömyys tällaisessa tapauksessa on moukkamaista ja sivistymätöntä.
Olet ansainnut avokätisemmän kumppanin, vaikka jonkun miljonäärin, joka käyttää aikansa sinulle tärkeiden vuosipäivien muistamisiin ja lahjojen hankkimisiin.