Kaksoisliekki

Törmäsin jokunen aika sitten termiin kaksoisliekki googlettaessani parisuhdejuttuja. Termi oli minulle aivan uusi, mutta se tuntui tutulta. Olen ollut kolmisen vuotta suhteessa ihmisen kanssa, joka saa minut tuntemaan itseni kaikin tavoin hyväksi, viisaaksi, kauniiksi ja tarpeelliseksi. Hän on myös kertonut, että minä saan hänestä esiin ne hyvät asia, joita hän on kaivannut jo kauan. Varjopuoli on vain se, että olemme - ei nyt täysin, mutta suurelta osin - toistemme vastakohtia. Arvot ja kiinnostuksen kohteet ovat samoja, mutta kun mennään näille henkilökohtaisille turvallisuusalueille ja perusrutiineihin, niin ne riitelevät täysin. Tiedän, että molemmat haluamme olla yhdessä toistemme kanssa, mutta liian usein se tuntuu mahdottomalta juuri näiden eri tottumustemme takia. Olemme esimerkiksi sosiaalisissa suhteissa täysin ääripäät. Hän myös haasta huomaamattaan minut aina käsittelemään juuri niitä asioita, joista en haluaisi puhua ollenkaan. Ei siis julkisesti, ihan kahden kesken.

Onko jollain kokemusta kaksoisliekkisuhteesta? Ehkä tämä on viimeinen (hörhöily-)yritys ennen kuin lyön hanskat tiskiin em. tyypin kanssa, mutta kun en haluaisi antaa periksi. Itse asiassa olen jo yrittänyt lopettaa rakastamisen, mutten onnistu, ja tämän takia tunnen itseni melko hölmöksi. Tämä suhde tuntuu aivan irrationaaliselta, sellaiselta, että se vie meitä, emmekä me päätä mitään. Hyvin outo tunne.