Lue keskustelun säännöt.
Onko meidän vauva "helppo" ?
14.07.2014 |
Esikoisemme on muutaman kuukauden vanha ja olen kuullut monilta, "kuinka helpolla pääsen". Esikoisen ollessa kyseessä, ei itselläni ole kokemusta muista vauvoista, joten kuulostaako vauvamme "helpolta".
Päivät ovat erilaisia, mutta suurinpiirtein rytmi on tämä:
Vauva menee illalla klo 22:00 nukkumaan ja herää ensimmäisen kerran n. 4h:n päästä eli klo 2:00 ja seuraavan kerran toisen 4h:n päästä eli klo 6:00. Sen jälkeen nukkuu yleensä vielä 3h, joten vauvan kanssa nousen ylös n. klo 9:00. (On myös öitä, että vauvaa sattuu masuun ja herätään 1-2h:n välein, mutta ne ovat harvinaisempia öitä!)
Välillä, jos on ollut paha yö takana ja "erehdyn" sanomaan, että kylläpäs väsyttää, niin saan kuulla, kuinka "Teidän vauva on niin helppo, ei sun pitäis olla väsynyt". Välillä tulee tosi paha mieli, että eikö a) yhden lapsen kanssa saa olla väsynyt? b) enkö itse saa olla väsynyt, koska on myös öitä, että vauva nukkuu hyvin?
Miten teidän vauvat nukkuvat? :o
Kommentit (30)
Vauvan "helppouteen" vaikuttaa myös se, millainen hää on hereillä :) Eli saatko vaikka juoda kahvit tai käydä vessassa rauhassa, vai pitääkö vauvaa kantaa sylissä tai heijata koliikkihuutoa iltaisin.
Mut joo, vauvat on erilaisia, perheet on erilaisia. Turha kuunnella kenenkään vähättelyjä, äitinä pitää muutenkin antaa muiden ihmisten juttujen mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Kyllä lapsettomatkin ihmiset saa väsymystään valittaa, vaikka olis kyse siitä, että meni futispelin kanssa edellisiltana myöhään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 15:21"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 15:07"]
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 15:00"]Pakko myöntää että minäkin saattaisin todeta sinulle että mitä sinä valitat....
Esikoinen heräili tunnin välein, vielä 1-vuotiaana heräsi 3-4 kertaa yössä. Toinen lapsi syntyi kun esikoinen oli 1v9kk, ja alkuun vauana nukkuikin yöt hyvin mutta esikoinen vielä valvotti... Ja yleensä sitten herätti vauvan, ja sitten piti yrittää rauhoitella molemmat, ja sitten kun vauva heräsi syömään hän herätti myös esikoisen.... Vauvakin rupesi sitten heräilemään useammin jossain kohtaa.
Nyt esikoinen on 3v. ja "vauva" vähänyli vuoden. Saamme nukkua kokonaisen yön vain silloin kun joku kiltti ottaa molemmat hoitoon.... Ja tämä nuorempi herättää joka aamu 6.30-7,30, joten lomasta tai vapaapäivistäkään ei ole iloa.... Mahdolliuuksien mukaan kyllä vuorottelemme miehen kanssa kumpi nousee lasten kanssa....
[/quote]
Ja mä saattaisin todeta et mitä sä valitat kun sun mies kerta vuorottelee! Väsyneitä on kaikki eikä se auta että kilpaillaan siitä kenellä on rankinta vaan vertaistuki on pop. Omaa valintaahan tää on
[/quote] Niin, kyllä minä tiedän että refluksivauvojen äideillä esim. on ollut vielä vaikeampaa. Kunhan vain vastasin aloittajalle että väsyneenä en jaksaisi välttämättä kuunnella toisen valitusta kun vaikuttaa siltä että pääsee paljon helpommalla. En tarkoittanut lähteä kilpailemaan siitä että kenellä on rankinta. EHkä ajattelin että aloittaja ymmärtäisi että kun toiset ovat väsyneitä itsekin, koska oma vauva heräilee vielä useamin, niin ei jaksa kuunnella miten väsynyt oinen on.
Vaikeaa antaa vertaistukea kun kulkee sumussa unenpuutteesta.
Oma valinta toki, mutta jos olisin tiennyt miten huonoja nukkujia saan olisin saattanut jatkaa elämää tyytyväisenä lapsettomana. Nämä eivät alle vuoden iässä myöskään päikkäreitä osanneet nukkua, vartin tissitorkkuja vain. Nyt vihdoikin voi vapaapäivinä itsekin nukkua lasten kanssa tunnin päikkärit....
[/quote]
No kai niillä toisillakin väsyneillä on oikeus samanlaiseen vuodatukseen kuin sulla?? Tai sitten täytyy tehdä herrasmiesdiili, ettei kukaan koskaan teidän kaveriporukassa valita, vaan kaikki keskittyvät vain positiivisiin aiheisiin. Ja jos siitäkin tulee kilpailua niin parempi olla hiljaa ;)
Helppous tarkoittaa sitä että vauva on temperamentiltaan rauhallinen ja sopeutuvainen, sekä rytmikäs eli lähinnä nukkuu ja syö ajallaan. Yöunet on vain yksi aspekti. Ja tosiaan, helponkin kanssa joutuu heräämään, mutta varmaan joku huonounisemman vauvan äiti ei hirveästi tunne sympatiaa yhden yösyötön vuoksi :)
Olen vauvan yh ja mielestäni lapsi on "helppo" jos niin voi sanoa. Toki hän haluaa olla hereillä paljon sylissä ja vaatii seuraa ja virikkeitä jatkuvasti, mutta hän ei itkeskele turhia. Hänellä on kyllä temperamenttia ja hyvin lyhyt pinna (äitiinsä tullut... ;)), mutta rauhoittuu myös nopeasti. Väsyneenä itkee, tämä lähinnä iltaisin ja suunnilleen joka ilta, mutta rauhoittuu aina tunnin sisällä. Ei itke silloin siis jos häntä kantaa mutta jos yrittää syöttää tai nukuttaa niin rääkyy.
En koe tätä rankaksi tai vauvaa vaativaksi, koska tämä on juuri sitä mihin olin varautunut. Vauva on hirvittävän iloinen, hymyilee todella paljon, juttelee ja on todella kiinnostunut ympäristöstä.
Monet ystäväni valittaessaan usein lisäävät "ei kyllä kehtais valittaa kun sä kuitenkin oot yksin niin sulla on varmaan paljon rankempaa". En minä muusta tiedä, en tiedä millaista on jos on kaksi vanhempaa tai olisiko se helpompaa. Ei sitä minulta tarvitse anteeksi pyydellä. Jokainen tuntee kaikki tunteet omalla tavallaan eikä siihen muilla ole sanottavaa. En ainakaan itse nosta itseäni jalustalle ja tee itsestäni parempaa, ihan yhtä paljon muutkin vanhemmat lapsensa eteen tekevät.
Esikoisen kanssa väsyttää sekin että on ihan uus asia olla kokoajan tietonen toisesta ja todella paljon vastuuta enemmän kun aikasemmin, sehän on oikea ihminen mistä pitää huolehtia. Jatkuva vahtaaminen ja huolehtiminen verottaa varmaanki yhtä paljon kun ne valvotut yötunnit, musta tuntuu että mua verottaa enemmänku se itse nukkumattomuus. Sitä en kyllä ymmärrä miks jotku kilpailla haluaa asialla.. mä oon kanssa saanu kommentteja että ei pitäis väsyttää vaikka refluksivauva ja vielä herkkäuninen. Opin pitämää suuni kiinni sellasessa seurassa joka katsoo itsensä väsyneemmäks ja kamalampia kokeneemmaks. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mua ehkä vähän hymyilyttäisi salaa. Todellisuudessa jokaisella on oikeus kokea itsensä väsyneeksi. Ensimmäisen lapsen kohdalla myös elämänmuutos itsessään väsyttää. Olen itse tullut siihen tulokseen paljon valvoneiden ja heränneiden lasten äitinä, että ihmisen sietokyky väsymykselle kasvaa vaatimusten mukaan. Toki jossain vaiheessa tulee piste, ettei enempään pysty, mutta aika paljon ihminen kuitenkin sietää. Siksi paljon heräilevän ja hyvin nukkuvan vauvojen äidit voivat olla jollain tapaa yhtä väsyneitä.
Mun vauva heräsi tuossa iässä 6-10 kertaa yössä ja päivisin nukkui vain puolen tunnin päiväunia kerrallaan ja nekin ainostaan ulkona vaunuissa. Vaunulenkillä nukkui pidemmät unet. En siis pystynyt ottamaan päiväuniakaan kuin viikonloppuisin miehen hoitaessa vauvaa. Lisäksi hoidin yksin yöheräilyt, koska miehen on hyvin vaikea nukahtaa uudestaan, jos joutuu yöllä heräämään. Hänen piti kuitenkin jaksaa töissä, joten elin mieluummin itse zombina.
Vauva oli päivisinkin vaikea. Viihtyi huonosti lattialla, vähän paremmin sitterissä. Joskus kävin vessassakin vauva sylissä. Minä olisin varmaan purskahtanut itkuun, jos joku äiti olisi valitellut väsymystään sinun vauvasi unenmäärällä.
Onneksi 1-vuotiaana vauvani on jo ihanan helppo, iloinen ja vähään tyytyväinen. Nukkuukin jo täydet yöt tai jos herää, rauhoittuu useimmiten itsekseen. Päiväuniakin nukkuu jo 1,5 tuntia kerrallaan. Pystyy jo antamaan muillekin hoitoon, kun ei aiemmin ole vierastamisen vuoksi voinut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä voin ihan itse myöntää että esikoinen oli helppo vauva. Meillä oli 0kk-1v aikana tasan 3 vaikeaa yötä. Nukkui jo ihan ekoina päivinä 6h putkeen yössä. On selvästi perinyt isänsä unenlahjat. :D nyt on kyllä sellanen uhma päällä että oksat pois.
[quote author="Vierailija" time="14.07.2014 klo 20:10"]
Mun vauva heräsi tuossa iässä 6-10 kertaa yössä ja päivisin nukkui vain puolen tunnin päiväunia kerrallaan ja nekin ainostaan ulkona vaunuissa. Vaunulenkillä nukkui pidemmät unet. En siis pystynyt ottamaan päiväuniakaan kuin viikonloppuisin miehen hoitaessa vauvaa. Lisäksi hoidin yksin yöheräilyt, koska miehen on hyvin vaikea nukahtaa uudestaan, jos joutuu yöllä heräämään. Hänen piti kuitenkin jaksaa töissä, joten elin mieluummin itse zombina.
Vauva oli päivisinkin vaikea. Viihtyi huonosti lattialla, vähän paremmin sitterissä. Joskus kävin vessassakin vauva sylissä. Minä olisin varmaan purskahtanut itkuun, jos joku äiti olisi valitellut väsymystään sinun vauvasi unenmäärällä.
Onneksi 1-vuotiaana vauvani on jo ihanan helppo, iloinen ja vähään tyytyväinen. Nukkuukin jo täydet yöt tai jos herää, rauhoittuu useimmiten itsekseen. Päiväuniakin nukkuu jo 1,5 tuntia kerrallaan. Pystyy jo antamaan muillekin hoitoon, kun ei aiemmin ole vierastamisen vuoksi voinut.
[/quote]
Kuulostaa ihan mun esikoiselta :) Mä en jaksanut vauvavuonna juuri kuulumisia muille kertoilla, aina tuli niitä "hyviä neuvoja" vaan... Enkä olis helpompien vauvojen vanhempien väsymystä vähätellyt, koska kaikilla on omat kokemuksensa, mutta silti ois voinu spontaanisti toi itkuun purskahtaminen tapahtua. Olin vaan niin loppu. Edelleenkään en äitikavereille juuri noista asioista puhu, kaikilla muilla ollut niin erilaista. En jaksa perustella, miksi olin niin loppu kuin olin.
Nyt on toinen tulossa, toivottavasti olisi vähän leppoisampi. Olen kyllä varautunut siihenkin, ettei ole, tukiverkot on paremmassa kunnossa nyt ja esikoiselle päivähoitomahdollisuus, etten pala nyt niin loppuun.
Vauvasi ehtii muuttua moneen kertaan vielä. Meillä tyttö nyt 12 kk ja välillä oli helpompaa välillä vaikeampaa. Muutkin asiat kuin vauva stressaa minua, raha-asiat ja se että olen työtön enkä tule töitä saamaankaan. Kaikki huolet vaikuttavat minulla siihen miten jaksan vauvaa hoitaa, kun ystäviä eikä sukulaisia mummoa lukuunottamatta ole. Mies sentään löytyy joka hoitaa puolet kotitöistä ja vauvaakin :) Mutta joo, se äitiys koostuu niin monesta eikä sitä missään eri maailmassa elä vaikka vauvavuotta viettääkin, samoja huolia kuin olisi ilmankin vauvaa on silloinkin!