Miehet ei oikeasti halua lapsia
Moni perheellinen mies on sanonut minulle, että olisipa saanut minunlaisen naisen, joka ei halua lapsia. Saisi matkustaa ja töiden jälkeen levätä ja olisi seksielämää. Niin moni mies katuu sitä, että suostui lapsentekoon
Kommentit (156)
[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 21:32"]
En ole koskaan tavannut miestä, joka oma-aloitteisesti kertoisi haluavansa lapsia.
[/quote]
No mun veli on kertonut mulle. Mutta kai se oma-aloitteisesti aloittaisi tuollaisen keskustelun kanssani ihan vaan valehdellakseen mulle.
Niin ja ikävä kyllä on kärsinyt jo 15 vuotta lapsettomuudesta kahden eri puolison kanssa. Ja aina mulle tuntojaan tilittää, kuinka pahalta tuntuu. Mutta siis valehtelee.
Osa miehistä haluaa lapsen tai lapsia siksi, että sitovat naisen itseensä. Jos myönnän asian, ettei valtaosa miehistä halua lapsia, uskon olevani oikeassa monen muun lisäksi.Lapsi muuttaa koko elämän tavalla tai toisella. Mies ei ole enää nr one, kuten ennen lasta. Vaimosta tulee väsynyt, haluton ja täystyöllistetty.
Sen sijaan monella naisella on tarve tulla äidiksi, mikä on aivan luontevaa biologiselta kannalta. Mutta tässä aloituksessahan ei lähdetty sitä asiaa ruotimaan.
Tavallani ihailen ihmisiä, jotka ovat päättäneet jäädä vapaaehtoisesti lapsettomiksi. Vaikka olen lapsistani kiitollinen, olen suurimmat huoleni kokenut heistä. Parantumatonta sairautta ja kaikkea muuta surua. Ehkä joku kutsuu tuota henkiseksi kasvuksi, mutta minulle se on ollut jotain ihan muuta.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 20:50"]
Anaaliseksi taitaa miehiä kiinnostaa.
Pimppa on vaarallinen luola.
[/quote]
Joo! Miehet on peeetoja ja siiikoja.
Minä olen töissä miesvaltaisella työpaikalla, yli 90% työkavereistani on miehiä. Yksikään heistä ei ole ainakaan työpaikalla harmitellut lasten hankkimista, vaan tyytyväisenä puhuvat lapsistaan.
Sitä en tietenkään tiedä mitä baareissa kännipäissään puhuvat jos yhden illan seuraa etsivät.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 22:36"][quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 22:29"]
Mun mies itki kun halusi niin kovasti lapsen. Tiesin, että on tosissaan , baareissa ei juossut enään , töissä kävi, päihteet lopetti, onnellisia ollaan ja btw seksiä harrastetaan jopa 2 krt päivässä !
[/quote]
Väkisinkin tulee mieleen se elokuva, jonka alussa nainen ja mies naivat makkarissa sillä aikaa kun taaperonsa kiipeää ikkunasta ulos ja tippuu asfalttiin. Kuolee tietysti. Tietääkö kukaan mikä sen leffan nimi on?
[/quote]
Antikristus.
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 00:27"]16 sen sanoi!
Meillä tosin mies meni naimisiin myös tietäen, etten ikinä halua lapsia. Mies halusi kovastikin vuosia ennen. Mehän siis ehdittiin olla avoparina 8 vuotta, naimisiin ja viisi vuotta sitten seikkailtiin siellä täällä ja tuolla.
Hän valitsi lapsettoman tien. Ja perkele niin vaan se ehkäisy sitten petti, luonto teki kepposensa ja olinkin piupau raskaana. Se fiilis mikä itsellä oli, kun kuulin raskaudesta. Eipä ollutkaan VOI EI. Vaan voi sitä onnea. Mä pelkäsin kertoa miehelle, että mikä mun vaivojen syyt olivatkin loppupeleissä. Helvetti, että mä panttasin pari päivää sitä tietoa - helppoa, kun hän oli duunireissussa.
Mä tein sydeemit kotiin, hyvän ruuan ja otin avosylin vastaan ja todellakin pelkäsin miehen reaktiota, kun noina parina päivänä mä olin jo päättänyt, että EN tee aborttia. Meillä menisi kaikki suunnitelmat uusiksi, ihan hemmetti kaikki.
Sitten ruuan jälkeen kerroin hänelle, että tämmöinen olis tilanne, että olen 17 viikolla raskaana. Menihän tuo mykäksi, ihan tunne myrähdyksiin. Hän oli ihan jumissa tovin ja sitten sanoi, että miten abortti? Ei onnistu enää, enkä mä varmaan edes haluais.
Siinä lensi ne vanhat sopimukset ulos ikkunasta välittömästä ja itkettiin ihan vaan toistemme sylissä pitkän aikaan.
Ollaan nyt 47 v ja meillä on kaksi upeaa teini-ikää lähestyvää muksua. Aivan valloittavia tyyppejä. En päivääkään vaihtaisi pois.
Niin se vaan tästäkin velasta tuli äiti ja hemmetin hyvä sellainen.
[/quote]
Miten sä noin myöhään vasta sait tietää olevasi raskaana?
Mun miehellä on lapsi kuume, ollu jo pari vuotta. Itse en vielä haluaisi
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 11:19"]Mun mies on näköjään kummajainen kun on halunnut lapsia. Esikoisen vauvavuosi oli aika rankka vaan siitä huolimatta mies halusi toista lasta. Itse olisin voinut odotella pidempäänkin mutta mies toivoi pientä ikäeroa ja itsekin asiaa mietittyäni päädyin samaan. Niinpä meille on nyt toinen lapsi tulossa. Molemmat ollaan näitä lapsia haluttu ja mies myöskin hoitaa lasta paljon. Mä en niele tuota että kukaan mies ei muka halua lapsia ja suostuu vaan naisen mieliksi hankkimaan lapsen.
[/quote]
Mutta monet naiset näyttää tekevän lapsen (ja useamman) juuri silloin, kun mies haluaa.
MINULLA ON MAAILMAN IHANIN MIES
Ostelee matkoja, shoppailureissuja, vie ravintoloihin syömään, tuo työmatkoilta tuliaisia, tilaa netistä vaatteita, kodinkoneita ja huonekaluja. Minulla oli myös ihanat vanhemmat, äitini oli kaikkensa lasten eteen uhraava äiti. Minulla ei ole mitään traumoja lapsuudessa ollut, enkä tunne itseäni mitenkään muutenkaan vialliseksi. En ole vain koskaan halunnut omia lapsia. Se ei ole vain minun juttuni. Mieheni ei ole myöskään sellainen, joka koko ajan kinuaa seksiä. Mieheni hemmottelee minua ja vietämme ihanaa elämää yhdessä. minulla on ollut koko elämän helppo ja onnellinen elämä. Lapset eivät kuulu minun elämääni. Näin on hyvä. Minulla on yksi ystävä, jolla on kolme lasta ja tekee vielä sairaanhoitajantyötä ja mies ei ostele hänelle mitään. On jatkuvasti tuomitsemassa ja haukkumassa minua elämästäni. Täytyy olla, että purkaa jotain väsymystään ja kateuttaan minuun. Minä en puutu hänen elämäänsä millään tavalla. Mutta kieltämättä joskus ärsyttää hänen kommenttinsa. Jokainen eläköön niin, että on itse onnellinen.
MIEHENI ON SANONUT MINULLE; ETTÄ ON MENNYT KANSSANI NAIMISIIN RAKKAUDESTA, EI SITÄ VARTEN, ETTÄ TEKISIN LAPSEN!!!
Jaa no...tätini (50 v) kertoi, miten eräskin 40 vuotias mies yritti saada tätiäni tekemään lisää lapsia hänelle, koska oli kai katunut sitä, ettei ole koskaan tehnyt. Tätini on aika nuorekas, menee nelikymppisestä. Sanoi, ettei se kyllä ole hänelle enää mahdollista. Ja varmaan nyt väitätte, että keksin äsken. Oma mieheni taas ihmetteli, kun sanoin, ettei kaikki halua lapsia. Hän sanoi, että haluaa, ei usko, ettei sellaista ole, joka ei haluaisi.
Minä en halua lasta ja olen lapsuudesta asti sen tiennyt että minusta ei äitiä tule, ja mitä tulee miehesi uskomisiin niin taitaa olla pikkäsen väärät uskomukset. Miehet eivät nykypäivänä tunne samallaista tarvetta jatkaa sukuaan koska yhteiskunta on muuttunut todella paljon ja on paljooon muita vaihtoehtoja saada parempi ja onnistuneempi/tyydyttävämpi elämä ilman lasta kuin lapsen kanssa. Jos kerran nykypäivänä hyvin monet naiset eivät halua lapsia niin täytyykö edes miehiä miettiä?:D p.s. varmasti löytyy myös niitä harvinaisuuksia miehistä jotka haluavat lapsia mutta heitä on vähän!
Tämä on totta. Miehet eivät halua tai ole haluamatta, lapsia tulee jos tulee. Naisille lapset on projekti, miehille tapahtuma.
Mä olen ihmetellyt sitä että kaikki miespuoliset isäksi tulleet kaverit ovat sanoneet että kun "vaimo/tyttöystävä halusi lapsen, en minä oikeastaan". Eikö miehillä ole munaa kertoa naisille mitä oikeasti haluavat, tai jos eivät vielä halua lasta siinä vaiheessa elämäänsä ja uraansa?
Meillä mies Halusi ekan lapsen. Tilaan Suostuu nyt kun eka on yli 4v. Nyt alkaa kuulemma ajatus tuntumaan oklta. Varmaan sen takia että seksielämä luistaa ja parisuhde kukoistaa. Muuten onkin aina ollut kotona viihtyvää sorttia ja urakaan ei ole kovin tärkeä.
[quote author="Vierailija" time="04.01.2015 klo 23:20"]Meillä mies Halusi ekan lapsen. Tilaan Suostuu nyt kun eka on yli 4v. Nyt alkaa kuulemma ajatus tuntumaan oklta. Varmaan sen takia että seksielämä luistaa ja parisuhde kukoistaa. Muuten onkin aina ollut kotona viihtyvää sorttia ja urakaan ei ole kovin tärkeä.
[/quote]
Toiseen suostuu siis. Voisi olla kuulemma ilmankin.
16 sen sanoi!
Meillä tosin mies meni naimisiin myös tietäen, etten ikinä halua lapsia. Mies halusi kovastikin vuosia ennen. Mehän siis ehdittiin olla avoparina 8 vuotta, naimisiin ja viisi vuotta sitten seikkailtiin siellä täällä ja tuolla.
Hän valitsi lapsettoman tien. Ja perkele niin vaan se ehkäisy sitten petti, luonto teki kepposensa ja olinkin piupau raskaana. Se fiilis mikä itsellä oli, kun kuulin raskaudesta. Eipä ollutkaan VOI EI. Vaan voi sitä onnea. Mä pelkäsin kertoa miehelle, että mikä mun vaivojen syyt olivatkin loppupeleissä. Helvetti, että mä panttasin pari päivää sitä tietoa - helppoa, kun hän oli duunireissussa.
Mä tein sydeemit kotiin, hyvän ruuan ja otin avosylin vastaan ja todellakin pelkäsin miehen reaktiota, kun noina parina päivänä mä olin jo päättänyt, että EN tee aborttia. Meillä menisi kaikki suunnitelmat uusiksi, ihan hemmetti kaikki.
Sitten ruuan jälkeen kerroin hänelle, että tämmöinen olis tilanne, että olen 17 viikolla raskaana. Menihän tuo mykäksi, ihan tunne myrähdyksiin. Hän oli ihan jumissa tovin ja sitten sanoi, että miten abortti? Ei onnistu enää, enkä mä varmaan edes haluais.
Siinä lensi ne vanhat sopimukset ulos ikkunasta välittömästä ja itkettiin ihan vaan toistemme sylissä pitkän aikaan.
Ollaan nyt 47 v ja meillä on kaksi upeaa teini-ikää lähestyvää muksua. Aivan valloittavia tyyppejä. En päivääkään vaihtaisi pois.
Niin se vaan tästäkin velasta tuli äiti ja hemmetin hyvä sellainen.
Vastaa ap tuohon; onko isäsi sanonut että toivoo ettei olisi tehnyt lapsia?
[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 22:03"]Mun mieheni on halunnut lapsia ja olisi halunnut myös neljännen. Työkavereissani näen niitä lapsistaan valtavan ylpeitä isiä. Niitä jotka jäövöt jopa hoitovapaalle lastensa kanssa. Näen miehiä, jotka kertovat lapsien antavan tarkoituksen elämälleen. Miehiä, jotka työmatkalla etsivät lapsilleen kuumeisesti tuliaisia. Miehiä, jotka ylpeinä kertovat lastensa uudesta taidosta. Miehiä, jotka kertovat katsovansa teini-ikäisen lapsensa kanssa jotain tv-sarjaa yhdessä.
[/quote]
Minunkin mieheni jää hoitovapaalle mielellään, koska ei pidä työpaikastaan.
[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 21:26"]
Mua ärsyttää aivan kamalasti kun menin valitsemaan miehen joka tahtoo lapsia. Seurustelun aikana puhuttiin asiasta monesti ja sanoin aina, että omia lapsia en halua. Oma lapsuus oli kamala enkä tahdo sitä valtavaa vastuuta toisesta ihmisestä ikinä kontolleni.
Noh, nyt kaksi vuotta häistä mies tahtoo erota koska en suostu hänelle lapsia tekemään. Mies on nyt avioitumisen jälkeen erityisesti alkanut puhua, miten hänen (meidän) elämästä puuttuu jotain olennaista, kun ei ole lapsia.
Vakavissani ajattelen eroamista vaikka mies muuten on ihana. En vain ymmärrä miten hän ei suotu uskomaan, että en tahdo lapsia. "Kuvittelin aina, että kyllä sä oikeasti haluat". MIKSI MULLE SATTUI JUST SE POIKKEUS SÄÄNTÖÖN?!
[/quote]
No ei teillä hirveän onnellinen tulevaisuus voisi muutenkaan olla edessä, jos kommunikaatio on tolla tasolla.
Ei helvetti miten tyhmää jengiä.