Miehet ei oikeasti halua lapsia

Sanokaa minun miehelleni ettei hän halua oikeasti lapsia :)
5 halusi, lapsista puhuttiin jo hyvissä ajoin. Minulle olisi riittänyt kaksikin mutta neljä niitä nyt on :)

Mahtava isä! Ei ole tarvinnut lapsia laittaa päivähoitoon vaikka meillä molemmilla on työpaikat. Parempi isä kuin minä olen äiti.

Kyllä haluaa jos naisessa on 50 % äitiä ja 50 % huoraa.

102/106:  Voi miten kaunis tarina. :) 

Mieheni lähenee kolmeakymppiä ja tiedän että hän aivan varmasti haluaa lapsia kunhan rahatilanne paranee. Hän on minua viisi vuotta vanhempi ja itse en ole aivan satavarma onko minusta äidiksi. Mutta jos jonkun kanssa hankkisin lapsia, niin ehdottomasti hänen. Hänestä tulisi loistava isä. 

Olemme puhuneet tästä joskus, ja hän kuulemma hyväksyy sen jos en tahdo lapsia. Ei vaan ole kauhean kiva jos hän katkeroituu takiani myöhemmin... 

Minä en ainakaan halua lapsia, ja olen myös menossa vasektomiaan. Tuplaehkäisy käytössä, mutta silti kuumottelee takaraivossa raskauden pelko.

[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 22:13"]Lapset on miehille statusasia, kuten vaimokin. Kaikessa miehet ajattelee eniten omaa etua. Työpaikalla on kiva olla se rehti perheenisä, joka rakastaa lapsiaan. Totuus tulee sitten esiin muissa yhteyksissä.

[/quote]

Tämä on niin monesti totta. Mutta ei aina.

[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 22:14"]Kyllä mun isä ainakin halusi kertoman ja kokemusten perusteella. Mutta näin aikuistuessa olen joutunut huomaamaan etteivät kaikki miehet todellakaan ole kuin isäni, kilttejä ja lapsirakkaita. 

[/quote]

Minun isäni ei halunnut. Nyt vasta kun olen aikuinen (30), hänestä on tullut minulle isä.

[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 21:18"]Aijaa. Mun mies kysyi multa kun olimme tapailleet kolme kuukautta että haluanko lapsia vielä (minulla oli tuolloin kaksi lasta jo). Mietin hetken ja vaikka olin ajatellut etten enempää tee niin huomasin vastaavani että oikean miehen kanssa voisin ajatella vielä tekeväni. Viikon päästä tuosta mies pyysi meitä luokseen asumaan ja tehtiin vielä muutama lapsi yhdessä. Ei kuulemma olisi ajatellutkaan yhteiseloa jos en olisi halunnut lapsia enää kun hän halusi kuitenkin omia lapsia vielä. 

Mä istuskelen täällä sohvalla nyt ja odottelen että mies on peitellyt lapset sänkyyn:) Kohtelee mun kaikkia lapsia ominaan eikä haikaile enää baareihin. Se aika kuulemma oli ja meni ja nyt on perheen aika:) 

[/quote]

"...tehtiin vielä muutama lapsi yhdessä..." Tarkka määräkö ei selvillä? Kuitenkin osasit kertoa kahdesta aiemmasta lapsestasi.

Meillä juuri mies halusi lapsia ja teki tämän selväksi jo seurustelun alussa. Myös ystäväni, jotka ovat parisuhteessa heitä vanhempien miesten kanssa, ovat kertoneet että miehillä on kiire saada lapsia, kun ovat jo yli kolmekymppisiä. Ystäväni eivät siis vielä halua lapsia.

Ainiin ja yksi tuttu mies on päälle parikymppisestä lähtien ollut poikansa yksinhuoltaja, ei siis mikään ongelmaperhe kyseessä, äiti ihan tavallinen.

Niin että ihan outo tuo sinun teoriasi.

Pitäis varmaan kysyä mm. tuolta "isän huoltajuusoikeudet tasavertaisiksi äidin kanssa" - ryhmältä, miksi ne tuollaista höpöä ajaa.

Ja täällähän monesti kritisoidaan äitejä siitä, miksi se on aina äiti joka rohmuaa hoitovapaat. Äitimyyttiäkin äidit pönkittävät, eivätkä anna isien hoitaa vauvoja. Vaikka isät eivät sitten kuitenkaan halua elää sitä lapsiperhearkea, kuulemma. 

Mä lähden siitä oletuksesta, että aikuinen ihminen on vastuussa haluamisistaan ja sen ilmaisemisesta näin isossa asiassa. Jos ei osannut, peiliin syytä katsoa. Syyttömiä muut ihmiset siihen ovat.

Meillä mies ehdotti lasta, oli miettinyt asiaa pitkään. Yön yli nukuttuani päätin suostua yrittämään. Ollaan nelikymppisiä eikä aikaisempia lapsia, joten ei se lapsen saaminen niin itsestään selvää ollut. Toista vuotta yritettiin. Nyt on lapsi mahassa. Mies onnesta pinkeänä ja varovaisesti ehdottelee jo toistakin tämän jälkeen. Miehen ystävissä on samanlaisia miehiä, jotka halusivat lasta ehkä enemmänkin kuin vaimonsa halusivat.

Jotkut miehet armollisesti suostuu lapsiin, toiset karkaa paikalta. Mutta ei se sitä poista etteikö miehissä olisi ihan onnellisia isiä omasta halustaan.

Typerä yleistys, kyllä meillä ainakin mies halusi myös lapsen.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 00:10"]

[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 21:49"]Meillä mies halusi lasta enempi kuin minä. Nyt kun se lapsi on, on hänelle huomattavasti vaikeampaa sopeutua pikkulapsiperhe-elämään kuin itselle on ollut. Edelleen hänellä suuria sopeutumisvaikeuksia, vaikka lapsi on jo 1.5v. Toista ei voida kyllä tehdä tai tulee ihan takuuvarmasti ero... Miehen pinna ei kestä yhtään kiukuttelevaa lasta ja pinna erittäin kireällä, kun ei voikaan mennä miten haluaa...

[/quote]

Tästä tulikin mieleeni, että miehille saattaa tulla yllätyksenä, että miten paljon se lapsi elämää muuttaa. Ajatuksena lapsi toki on ihana asia, mutta entäs käytännössä.

[/quote]yllätyksenä se saattaa tulla naisellekin. suurin osa miehiä jotka parisuhteessa haluaa varmasti lapsen ja kantavat myös vastuun, sitten on niitä jotka ei kanna vastuuta vaikka olisi8kin lapsia ja sitten ne jotka ei halua lapsia jonkun naisen kanssa mutta haluavat jonkun muun kanssa jne

[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 20:50"]

Kohta tänne pelmahtaa lauma mammoja selittämään suu vaahdossa kuinka juuri hänen miehensä nimenomaan halusi lapsen... :D

[/quote]

Miksi ihmisillä olisi syytä epäillä puolisoidensa sanomisia. Joku siis avaa ketjun "tietäen" jotain, mikä koskee kaikkia toista sukupuolta olevia. Ja siihen ei saisi sanoa mitään. Palstalla on pakkomielle tämän asian kanssa. "Miesten sisäinen vela" on uusi pettäminen. Aiemmin joku aina "pelmahti" tietämään, että kyllä teidän kaikkien miehet pettää, juu juu, varsinkin sinunkin, joka muuta väität. Nykyään aihe on lapsettomuus.

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 08:56"]

[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 00:10"]

[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 21:49"]Meillä mies halusi lasta enempi kuin minä. Nyt kun se lapsi on, on hänelle huomattavasti vaikeampaa sopeutua pikkulapsiperhe-elämään kuin itselle on ollut. Edelleen hänellä suuria sopeutumisvaikeuksia, vaikka lapsi on jo 1.5v. Toista ei voida kyllä tehdä tai tulee ihan takuuvarmasti ero... Miehen pinna ei kestä yhtään kiukuttelevaa lasta ja pinna erittäin kireällä, kun ei voikaan mennä miten haluaa...

[/quote]

Tästä tulikin mieleeni, että miehille saattaa tulla yllätyksenä, että miten paljon se lapsi elämää muuttaa. Ajatuksena lapsi toki on ihana asia, mutta entäs käytännössä.

[/quote]yllätyksenä se saattaa tulla naisellekin. suurin osa miehiä jotka parisuhteessa haluaa varmasti lapsen ja kantavat myös vastuun, sitten on niitä jotka ei kanna vastuuta vaikka olisi8kin lapsia

[/quote]

Ja niitä, jotka eivät kanna vastuuta ja uuden naisen kanssa lisää lapsia.

Musta tuntuu että enemmän on naisia, jotka eivät halua lapsia. Eli yhtä absurdi otsikko voisi olla: "Naiset eivät oikeasti halua lapsia." Onhan ap myös nainen, joten oikeastaan voit paremmin puhua naisten puolesta?

Meillä mies ehdottomasti halusi lapsia, itse en ole koskaan ollut vauvakuumeessa, eikä minulla ollut mitään suurta tarvetta tulla äidiksi. Mutta koska olen avoin ihminen suostuin lasten tekoon, ja nyt niitä on kaksi, ja isä on hoitanut heitä aina siinä missä minäkin. Ja puhuu muuten kolmannestakin...

Naisten ja miesten näkökulmasta lasten hankkiminen toimmii aivan eri periaatteella, koska naisen lisääntymisikä on selvästi rajallinen ja miehen ei. Siksi miehellä on varaa lykätä lapsentekoa omasta mielestään lähes loputtomiin. Moni mies periaatteessa sanoo haluavansa lapsia, mutta "ei ihan vielä". Koska on varaa lykätä. Jos miehen lisääntymiskyky olisi samalla tavalla rajallinen kuin naisella, hekin tuntisivat biologisen kellonsa tikittävän ja joutuisivat kiirehtimään asiaa.

Ihmislaji oli kuollut sukupuuttoon, jos miehiltä puuttuisihalu lisääntyä.

Moni vanha lapsettomaksi jäänyt mies on hyvin surullinen lapsettomuudestaan. Pieniä kitiseviä lapsia ei osaa arvostaa silloin kun niitä pitäisi hankkia, varsinkaan jos aina on mahdolllista lykätä lapsentekoa. Mutta sitten kun todella iskee vasten kasvoja se, ettei jälkikasvua ole eikä koskaan pääse osalliseksi siitä, miltä tuntuu olla isä, suru voi olla valtavaa.

Miespuoliset haluaa ensiksi ammatin ja pitä'ä hauskaa nuorena kuten kuuluukin. Kohdatessaan oikean naisen niin ajanmyötä haluavat tietenkin lapsia.

Mä olen myös kohdannut vanhoja miehiä, jotka surevat omaa lapsettomuuttaan. Siis sitä että olisivat ehkä saaneet lapsia, mutta eivät jostain syystä niitä tehneet. Se on kyllä surullista :(

Toivon vela-naiset että tiedätte oikeasti mitä miehenne ovat mieltä tästä asiasta, ettekä vaan oleta että kaikki miehet eivät halua lapsia ja jyrää omine mielipiteinenne...

[quote author="Vierailija" time="12.07.2014 klo 21:32"]En ole koskaan tavannut miestä, joka oma-aloitteisesti kertoisi haluavansa lapsia.

[/quote]

Minä olen ja todella monta. Mm. Työkaverini, jo neljän lapsen isä, yritti suostutella vaimoaan vielä yhteen ihan tosissaan, kertoii mulle siitä, ku mä olin jäämässä äitiyslomalle. Sanoi, että on kateellinen.. Keväällä juttelin toisen kans, jolla oli kaks lasta ja sanoi, että haluaa lisää. Toisaalta yks työkaveri sanoi, että on mielummin töissä, ku ei jaksa lapsiaan..

Ex pyysi, että mä tekisin sille lapsen niin, että hän maksais kulut ja sais täydet oikeudet lapseen ilman, että meillä olis muuta yhteistä. En suostunu, yllättäen.

Mun mielestä on normaalimpaa ja luonnollisempaa haluta kuin olla haluamatta jälkeläisiä.