Lue keskustelun säännöt.
Esikoisen puolipäivähoito kun äiti on pienempien kanssa kotona? MIKSI syyllistetään?
24.08.2006 |
Tällä palstalla olen törmännyt tähän. Isommatkin lapset pitäisi pitää kouluikään asti kotona jos pienempiä sisaruksia hoidetaan kotona?
Tai ehdotetaan että 2h 2 kertaa viikossa kerhoa riittää virikkeeksi.
Hain osaviikkoista hoitopaikkaa vilkkaalle ja sosiaaliselle esikoisellemme ja törmäsin päivähoitotoimistossa tähän samaan ajatukseen. Heidän mielestään 2 täyttä päivää viikossa päiväkodissa on jo liikaa ja heillä on resurssipulaa ja vaikka mitä. Ehdotettiin puolipäiväistä hoitoa maksimissaankin ja todettiin että päivähoito on työssäkäyvien lapsille.
Tuli syyllinen olo. Ajattelin että lapselle tekisi hyvää päästä toisten lasten kanssa leikkimään. Ei täysiksi viikoiksi mutta edes parina päivänä. Osaviikkoinen hoito myös helpottaisi meidän perheenkin arkea kun vanhin lapsi ei saa täällä lapsiseuraa, kun sitä ei hänen ikäluokassaan meilläpäin ole. Minä en vastasyntyneen vauvan äitinä jaksa lähteä kiertelemään perhekerhoja kun yötkin menee enemmän ja vähemmän valvoessa. 4-vuotiaalle tekisi jo muutenkin mielestäni hyvää toimia myös välillä kavereiden kanssa ilmankin äitiä.
Onko lapsen sosiaalisen elämän turvaaminen ja äidinkin jaksamisen ajatteleminenniin rikollista? Kun aina vaan syyllistetään.
Kommentit (29)
ja lieventääkseen omaa syyllisyyden taakkaansa, mitä tekee äiti? Syyllistää tietty muita äitejä, näyttääkseen itse omissa silmissään paremmalta. Tämä on totinen tosi, sorrun siihen itsekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyse ei kuitenkaan ole mistään 7 päivää viikossa koko päivän-tyyppisestä hoidosta ja kun kyse on todella jo isoista lapsista, jotka tarvitsevat sosiaalisia kontakteja. ymmärrän toki, että paikkoja tarvitaan työssäkäyville mutta toisaalta, miksi työssäkäyvällä on oikeus laittaa lapsensa hoitoon jo vaikka 10 kk:n iässä, jos syy on niinkin itsekäs kuin se ura ;). jos paikkakunnalla ei ole lapsille kerhoja tms., pitäisi kyllä olla mahdollisuus kunnalliseen päivähoitoon, jos lapsi on yli 3 vuotias, vaikka äiti olisi kotona. ja en tarkoita mitään jatkuvaa kokopäivähoitoa vaan esim. muutama aamupäivä tai kaksi koko päivää tms.
Täällä kipataan vaan sangolla paskaa niskaan. Kysyit mitä vaan.
Tunnen paljon 4-vuotiaita jotka ovat " virikehoidossa" osa-aikaisena, omani aloitti nyt syksyllä hoidon 2xvko ja voin sanoa että elämänlaatu koheni kaikilla, ei vähiten vilkkaalla ja seurallisella tytölläni.
Toki riippuu lapsen luonteesta, mutta jos on vähänkin sosiaalinen, niin nauttii aivan varmasti ikäisestään seurasta.
Oletko selvittänyt paikkakuntasi seurakunnan kerhotarjontaa? Oma esikoiseni aloitti 3,5 -vuotiaana srk kerhon, jota oli 2 kertaa viikossa 3 tuntia. Tykkäsi kerhosta aivan mielettömästi ja tarjosi minulle aivan ihanan hetken rentoutua, koska kuopus nukkui samaan aikaan päiväunia.
Tiedätkö, ulkomailla esikoulu alkaa jo 4-vuotiaalla? Kestää yleensä 4 tuntia päivässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onpa ihana kuulla että teillä on helppoa, täytyypä hakea aurinkolasit kun sädekehänne hohtaa niin kirkkaana.
vakavasti ottaen: sääliksi käy noidenkin epäempaattisten akkojen lapsiparkoja, jotka joutuvat kasvamaan tynnyrissä marttyyriäitiensä helmoissa.
Päivähoitotoimistossa vedottiin lapsen etuun että terveellistä olisi maksimissaan puoli päivää. Eivät ymmärrä että lapsiakin on monenlaisia. Kaikki ei välttämättä kärsi seurassa. Kun lapsi kiipeilee seinille kun pikkusisaruksistakaan ei ole leikkiseuraa ja mä en ehdi koko aikaa leikkiä.
ap.
Vierailija:
Tunnen paljon 4-vuotiaita jotka ovat " virikehoidossa" osa-aikaisena, omani aloitti nyt syksyllä hoidon 2xvko ja voin sanoa että elämänlaatu koheni kaikilla, ei vähiten vilkkaalla ja seurallisella tytölläni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saksassa esimerkiksi olisit huono äiti, jos et veisi 3 vuotias " lastentarhaan" . Siellä tarha on tärkeä paikka johon kaikkien yli kolmevuotiaiden pitäisi mennä. Vain Suomessa sellainen keskustelu voi syntyä.
Saksassa, vaikka olisit kotiäitinä ja sinulla olisi vaan yksi lapsi - sinun kuuluu hyvänä äitinä antaa lapsen kolmevuotiaana tarhaan! Niin, ja se aika mitä saat, " vapaan" aamupäivän - saat käytää ihan mihin haluat. Tietysti mielellään kotitöihin ja ruoanlaitoon, että sinulla olisi sitten aika lapsille kun haet ne tarhasta.
Toki, tarhatkin voivat olla erilaisia Saksassa. Eli jos on puolipäiväryhmä se aidosti on puolipäiväryhmä, eikä sellainen " puolikas" kokopäiväryhmä, jolloin jotain jää lapselta pois (esim. jos aamulla on Suomessa askartelu, ulkoilu jää lyhyeksi, koska ulkoilu on iltapäivällä kun taas Saksan ryhmässä kaikki tehdään sopivasti aamupäivän aikaan).
Alä siis välitä - äiti tarkoittaa, että syyllistetään jatkuvasti. Ihan missä tahansa asutkin...
Meillä 4-vuotiaat pääsevät seurakunnan kerhoon joka aamupäivä kello 9-12, 3-vuotiaat otetaan sinne kahtena aamupäivänä.
Se on mun mielestä just passeli juttu tässä elämäntilanteessa. Päivässä on selkeä rytmi ja saan molemmille omaa aikaa. Kuopuksen kanssa olen kahden aamupäivällä, kun isompi saa olla ikäistensä kanssa, kun haen esikoisen kerhossa, kuopus menee nukkumaan ja minä saan olla kahden esikoisen kanssa. Kolmen maissa ollaan syöty ja mennään yhdessä ulkoilemaan.
Päivä on paljon fiksumpi ja kevyempi kaikille, sekä minulle että lapsille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun on kyllä tarkoitus mennä töihin vuodenvaihteessa, joten tämä toimii myös harjoitteluna ennen kokopäivähoitoa. Ymmärrän täysin jos nelivuotiaan ja vauvan tarpeita on vaikea välillä yhdistää. Meilläkään ei ole sukulaisia tms. hoitoapua eikä oikein leikkikavereitakaan lähistöllä. Viime talvena uuvuin itse aivan täysin kun tuo nuorempikin oli melko vaikea tapaus yövalvomisineen. Nyt onneksi helpottaa kun pienempikin on kohta 2 v ja lapsista on jo seuraakin toisilleen... Tsemiä!!!
Vierailija:
Päivähoitotoimistossa vedottiin lapsen etuun että terveellistä olisi maksimissaan puoli päivää. Eivät ymmärrä että lapsiakin on monenlaisia. Kaikki ei välttämättä kärsi seurassa. Kun lapsi kiipeilee seinille kun pikkusisaruksistakaan ei ole leikkiseuraa ja mä en ehdi koko aikaa leikkiä.
Meillä on kaksi nuorempaa lasta, joista toinen on tuo vastasyntynyt. Jäi sanomatta tuossa avauksessa, joten kolmen pienen lapsen rytmit, tarpeet ja myös oma väsymystila on tässä mietinnän alla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
päivähoito ei todellakaan ole vain työssäkäyvien lapsille. Opiskelijat, työttömät jne. KAIKKI ovat ovat oikeutettuja hoitopaikkaan alle kouluikäiselle.
Siellä lapsi käy jo ja tykkää, mutta kun se on vain pari tuntia 2 x vkossa. Ei oikein ehdi kuin viedä ja hakea ja lapsi kaipaa seuraa sitten koko loppuviikon.
ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kun meidän esikoinen oli pieni, eli n. vuonna 1997/1998 - meidän tarhassa Länsi-Helsingissä toimi kahta puolipäiväryhmä. Yksi aamupäivä-ryhmä ja yksi ilta-päiväryhmä. Ne oli nimenoman tarkoitettu näille lapsille, joiden vanhemmat, ihan mistä syystä tahansa, olivat kotona. Kun oma elämätilanne muutui sellaiseksi, että olisin halunut isommat lapset sellaiseen ryhmään, huomasin, että niitä oli lakautettu, säästösyistä. Henkilökunta itsekin pahoiteli asian - kertoivat, että monille yli 3 vuotiaille tarhapäivät antoivat päivälle sisällön, ja että tarve olisi iso. Sitä on nyt niin monta vuotta, että kukaan ei ennä muista tätä järjestelmä, vaan kaikki aina ihmettelee, että miksi alle kouluikäiset ei hoideta kotona, jos vanhempi itse on kotona. Tällä hetkellä järjestely kunnallisessa tarhoissa on tosi huono. Vaikka lapsi olisikin puolipäivähoidossa, niin hän saa vaan " puolikkaan" hoidon. Paljon parempi olisi suoraan puolipäiväryhmät, ja niitä on ollut!, koska silloin lapsille olisi tasapainonen ohjelma. Nyt tarhat ovat niin täynnä, koska kaikesta on säästetty, että kohta on jäljellä vaan " säilytyspaikkoja" työssä käyvien vanhempien lapsille. Usein mietin myös, miltä lastentarhanopetajilta mahtuisi tuntuu, kun heidän työ on ennä pelkää perushoitamista - eikä ennä tämä " tarha ikäisten lasten opettaminen" ?
Turha syyllistämistä meille äideille - varhaiskasvatus on tärkeä osa meidän elämässämme!
vielä sama, joka kirjoitti saksan tarhoista
Koko ajan pitäis olla jotain ohjelmaa tai muuten menevät pitkin seiniä.
Erittäin omituista on mielestäni se, että koetaan parempana laittaa lapsi useanakin päivänä johonkin kerhoon, jonka vetäjällä ei välttämättä ole mitään koulutusta vastuulliseen työhönsä, paitsi uskonnollinen vajaumus. Sama pätee kaikenlaisiin puistotäteihin.
Pari kertaa kävin esikoiseni kanssa tutustumassa tällaiseen kerhoon ja päätin, että haluan parempaa lapselleni, joten hän jatkoi 3 aamupäivää omassa pvk-ryhmässään, jossa on kasvatusvastuullinen lto paikalla.
Pvk:ssa jatkamista puoltaa myös se, että näin lapsella on turvallinen paikka, jossa jatkaa kokopäiväisenä selä paikka valmiina, kun perheen molemmat vanhemmat ovat jälleen työelämässä.
Toinen asia on myös tuo mitä sanoit äidin jaksamisesta. Äitikin on ihminen, jolle kuuluu riittävä lepo ja uni, piste.
Mutta pidän erittäin todennäköisenä, että jos meille tulee kolmas vaikkapa 2 vuoden kuluttua, niin isommat (silloin 6 ja 5 v) jatkavat puolipäivähoidossa. Esikoinen on silloin jo eskarissa, joten hän jatkaa jo siitäkin syystä. 5-vuotias taas jatkaa paitsi saadakseen ikäistään seuraa, myös säilyttääkseen tutun hoitopaikan.
Enkä aio kysellä täällä, saanko tehdä näin vai en. ;)
Mutta itse en kyllä veisi. Nelivuotias ei tarvitse niin älyttömästi seuraa, virikkeitä, sosiaalista harjoitusta kun täällä annetaan ymmärtää. Minä olen järjestänyt asian niin, että seurakunnan kerhón lisäksi käymme yhdessä perhekerhossa (vauvoinemme päivinemme), joka päivä ei tarvitse minnekään mennä edes. Kerran viikossa leivomme. En leiki lapsen kanssa, hän hoitaa sen puolen ihan itse. Luen kyllä joka päivä ennen päiväunille menoa samoin pelaan hänen kanssaan. Lounaalla on kiva, kun on meille toisistamme seuraa. Keskustelemme vaikka mistä. Lapsi on joka päivä jossakin kotityössä mukana. Kun ollaan tyhjennetty tiskikone ja lakaistu lattia, hoidettu vauvaa ja pyyhitty pölyt - lapsi kyllä innoissaan menee leikkimään ihan yksinkin. Vauva yleensä nukkuu, joten minä... hmmm en oikein tiedä mitä tekisin. Ylellistä sanoisin.
" ammatti-ihminen" mutista jotain hänelle kuulumatonta.
Se siitä resurssipulasta...
Vaikka se olisi vastoin lapsen etua, ja vaikka lapsi itse haluaisi seuraan. Niin ei. Kotona vaan. Tai perhekerhossa. 24h äidin kyljessä kiinni. Ettei vaan itsenäistyisi yhtään.