Masennusta ei voi kukaan toinen parantaa, mutta
Onko kellään masentuneella mieli muuttunut paremmaksi kun on löytänyt kumppanin?
Kommentit (44)
Masennuksesta ei tässä maailmassa taida päästä koskaan täysin eroon. Sen kanssa voi kuitenkin elää mieli kirkkaana.
Kannattaa lukea Raamattua.
Taidan jättää raamatut väliin. Mutta tuntuu että joku ihastuminen toisi iloa elämään kun muuten tapahtuu vain raskaita asioita. Ap
Kumppani on mahdottomuus ajatuksenakin.
Vierailija kirjoitti:
Kumppani on mahdottomuus ajatuksenakin.
Miksi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppani on mahdottomuus ajatuksenakin.
Miksi?
Koska olen masentunut ja haluan vain olla yksin rauhassa.
Sanotaan näin, että jos minulla ei olisi kumppania, olisin työkyvytön / pilven reunalla. En siis koskaan kuormita masennuksellani kumppania (eikä ole tarvettakaan) vaan hänen läsnäolonsa vain saa tuntemaan heti olon paremmaksi.
Voipas. Kunnollinen ja taitava opas sienireissulla.
Tulevaisuudessa hoidetaan sienillä, eikä turruteta tunteita lääkkeillä. Maailmalla kymmeniä tutkimuksia, tosin lääkeyhtiöt pistävät kampoihin. Sotkee valtavan bisneksen, jopa kertahoidolla.
Vaatii vain ammattilaisen ohjaamaan ja turvallisen ympäristön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumppani on mahdottomuus ajatuksenakin.
Miksi?
Koska olen masentunut ja haluan vain olla yksin rauhassa.
Toivottavasti vointisi paranee 🌺
Masennuin eron takia ja tiedän, että jos saisin aviopuolisoni takaisin niin voisin paremmin. Koska särkyneellä sydämellä on vaikeampi parantua samalla kun kaikki haaveet musertui yhtäkkiä palasiksi.
Ihastuksen tunne perustuu yleensä ohimenevään harhaiseen kuvitelmaan toisesta ihmisestä. Vaikka saisikin tuon ihmisen kumppanikseen, alkuhuuma loppuu aikanaan ja joudut taas kohtaamaan masennuksen. Oletan että nyt puhutaan oikeasta kliinisestä masennuksesta, eikä mistään "olin pari kuukautta vähän väsyny ja allapäin" -elämäntilanteesta.
Masennusta ei voi parantaa ulkopuolinen ihminen, mutta hyvät ja vakaat ihmissuhteet edesauttavat sairastunutta jaksamaan ja parantumaan. Olen itse masentunut ja ilman miestäni ja perhettäni olisin entistä pahemmassa tilassa. Heidän tukensa ja rakkautensa on auttanut jaksamaan. Kukaan läheinen ei tietenkään voi toimia masentuneen terapeuttina, mutta oikean psykoterapian ohella läheiset voivat toimia tärkeänä osana parantumisessa ja elämässä kiinnipysymisessä.
Vierailija kirjoitti:
Sanotaan näin, että jos minulla ei olisi kumppania, olisin työkyvytön / pilven reunalla. En siis koskaan kuormita masennuksellani kumppania (eikä ole tarvettakaan) vaan hänen läsnäolonsa vain saa tuntemaan heti olon paremmaksi.
Tämä. Kumppani on tuonut itsellenikin aina merkityksen tunnetta, vaikka olen ollut masentunut/persoonallisuushäiriöinen ala-asteikäisestä saakka ja tässä on ehtinyt muutama pitkä parisuhde alkaa ja päättyä 32v ikääni mennessä.
Harvoin masennus johtuu pelkästään aivokemiasta. Yleensä syy on joko elämäntilanteessa tai aikaisemmin tapahtuneissa asioissa. Toki on poikkeuksia, niin kuin bipolaarinen häiriö tai vaikka kilpirauhasen vajaatoiminnan aiheuttama masennus.
Joten todennäköisesti kumppanin löytäminen auttaa. Pelkkä ystävyyskin saattaa auttaa.
Voidaan helposti parantaa sähköhoidolla
Minä ihastuin pahimmassa masennuksen vaiheessa erittäin alhaisella kynnyksellä. Ihastuminen toi samanlaista hetkittäistä mielialankohotusta kuin vaikka herkut ja päihteet. Noh viimeisin ihastukseni johti sitten parisuhteeseen nykyisen miehenikin kanssa, ja hän on aidosti elämäni rakkaus. Silti olen sitä mieltä, että tapaamisajankohtamme ei olisi voinut olla huonompi. Ehkä suhteemme olisi ollut vakaampi ja tasapainoisempi, jos olisin toiminut järjen, enkä tunteen vietävänä. Usein mietin että mitä kaikkea mieheni olisi saanut enemmän ilman minun sairauttani. Toisaalta, mies on aina sanonut, että ei välitä, ja yhdessä selviämme ja minä olen se oikea sairaudesta huolimatta. Vaikeita nämä asiat ovat, eivät yksiselitteisen oikeita.
Raha auttaa useimpiin mielen ongelmiin. siksi opiskelijoita ja köyhiä masentaa. Antamalla heille kunnolla rahaa piristyvät.
Läheiset voivat tuoda niitä ilonhetkiä ja merkitystä elämään, mutta eivät parantaa masennusta. Läheisiä ei pidäkään ajatella parantavana tekijänä vaan he voivat enemmänkin olla läsnä ja tukena. Valitettavasti se työ kohti parantumista täytyy kuitenkin tehdä yksin.
Huono kumppani ainakin pahentaa masennusta tai estää paranemisen, koettu on.
Huonot ihmissuhteet pahentavat masennusta tietenkin, mutta hyvät voivat toimia parantumisen isona tekijänä.
Hetkellisesti joo. Mutta on mennyt pari kertaa ojasta allikkoon, kun naiset olivat myös mielenterveyspotilaita. Nyt on käynnissä perinpohjainen elämäntaparemtti, mikä toivottavasti taltuttaa masennuksen. Ei onni tule ulkoa.