Masennusta ei voi kukaan toinen parantaa, mutta

Suurin syy suomalaisten masentuneisuuteen on se, että asioista ei puhuta tarpeeksi. Ei puhuta mitään suoraan ja kohteliaasti, ei puhuta vaikeista asioista. Onnekas on, jos löytyy joku kenen kanssa keskustella vakemmin ja että löytyy jotain käytännön apua ongelmiin. 

Miten rakkaus voisi parantaa esimerkiksi traumaperäisen oireilun? Korkeintaan saattaa helpottaa oireita, mutta ei se sitä yksinään poista. Masennukseen on aina joku syy oli se siten mikä tahansa ja se pitää jotenkin saada purettua tai paikattua. Rakkaus korkeintaan antaa voimaa tehdä asioille jotain.

Mua vain ahdisti valtavasti, kun koko ajan ajattelin, etten masennukseltani ollut tarpeeksi toiselle. Oli helpompaa sairastaa itsekseni ja nähdä harvakseltaan kavereita, kun jaksoi.

Riippuu varmaan myös masennuksen asteesta. Itse en oikeasti olisi jaksanut edes sängystä nousta. Aikani väkisin yritin, mutta lopulta antauduin todelliselle olotilalle ja onnittelin itseäni, jos sain ihan vain peseydyttyä ja syötyä. Vähitellen aloin saada energiaa takaisin ja jaksoin terapiaankin hakeutua.

Kumppania ei vain tuosta noin vaan oteta kuin kaupan hyllyltä. Kuin vaikeaa nää asiat on?