Lue keskustelun säännöt.
Miten introvertit kestää pienen lapsen hoitoa?
06.07.2021 |
Onko kokemuksia? Ainakin pienen lapsen kanssahan pitää olla kellon ympäri, miten intorverttinä moista jaksaa, kun tarvitsisi latailla yksin akkuja ilman kenenkään läsnäoloa? Ja kun lapsen läsnäolo ei ole edes rentouttavaa, vaan pitää olla jatkuvasti läsnä ja hereillä, valmiina toimimaan. Ja tietysti on se kumppanikin, mutta mielestäni sen varaan ei voi laskea, että toinen hoitaa aina kun itseä ei huvita. Sitä paitsi ero tai leskeys voi kolahtaa kohdalle koska vaan.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään. Siksi jätin lapset hankkimatta.
Kysyttiinkö tässä tätä? 🤦🏼🤦🏼🤦🏼🤦🏼
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mutta, jos sinua häiritsee haju, älä tilaa paskakuormaa rappusille.
En kestäny yhtään enkä kestä vieläkään vaikka lapset jo yläasteelaisia.
Omat lapset olen jaksanut, mutta täytyy myöntää etten ole halunnut heidän kavereitaan kylään, koska en kestä lasten riehumista.Ja riehumiseksi pienten lasten ( poikien)leikit yltyvät joka kerta jossain vaiheessa.
Lasten pitää ja tarvitsee saada leikkiä, mutta kotonani sisätiloissa en vain kestä sitä melua,hälinää ja riehumista.Saan siitä ahdistusta ja melkein paniikkireaktion.
Tämän luonteenpiirteeni vuoksi olen jättänyt lasten syntymäpäivätkin pitämättä.Pidin muutaman kerran huomatakseni,että se on liian stressaavaa minulle.
Onneksi lapseni ymmärtävät minua ,eivätkä isompia synttäreitään edes kaipaa.Vietämme ne kyllä oman perheen kesken ilman vieraita.
Kyllä minua omatkin lapset kuormittavat, mutta osaan onneksi järjestää elämää niin, että se kuormitus jää mahdollisimman pieneksi.
- Varhaisesta vaiheesta saakka lapsia on ohjattu itsenäiseen leikkimiseen, taaperotkin rakentelivat kiltisti omilla palikoillaan samaan aikaan kun äiti neuloo nojatuolissa vieressä.
- Tehdään perheen kesken sellaisia yhteisiä asioita, jotka ovat vähemmän kuormittavia meille introverttivanhemmille. Esim. luen lapsille paljon ääneen, puuhaillaan kotona kasvimaalla.
- Lapsilla ei ole juurikaan ohjattuja harrastuksia, jotka vaatisivat vanhemmilta mokkapalamyyntiä ja sosiaalisuutta tai jokailtaista kuskausta. Yksi ohjattu harrastus per lapsi, muuten harrastukset enemmän perheen yhteisiä puuhia (esim. purjehdus kesällä).
- Ihan kaikki ylimääräinen tiputettu kalenterista, en osallistu enää mihinkään sosiaalisesta paineesta. Omat sosiaaliset ympyrät lähimpiä ystäviä ja lähisukua.
- Lasten mentyä nukkumaan otan tietoisesti omaa laatuaikaa, eli yritän välttää vaikka omia aivoja kuormittavaa TVn katselua ja menen kylpyyn mieluummin.
Komppaan myös muutamaa muuta kirjoittajaa, eli ihan pienten lasten kanssa kotona oli mielestäni helpompaa kuin työelämän palaveri- ja kahvihuonehelvetissä. Ilman vanhempainvapaita en olisi ikinä saanut vastaavia lepotaukoja työelämästä 😅
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huonosti kestin. Sain erityisen, joka halusi olla valtavasti iholla. (Mennyt aikamuoto, koska aikuinen ja maailmalla jo monta vuotta.) Onneksi hankin vain yhden, vuosikausia kestänyt murrosikä oli todella hankala, ja koko urakasta toivuin vasta hiljalleen kun se oli ohi. Vastuu ja huolet painoivat tonnin. Toki mukana muutakin kuin introversio.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minua omatkin lapset kuormittavat, mutta osaan onneksi järjestää elämää niin, että se kuormitus jää mahdollisimman pieneksi.
- Varhaisesta vaiheesta saakka lapsia on ohjattu itsenäiseen leikkimiseen, taaperotkin rakentelivat kiltisti omilla palikoillaan samaan aikaan kun äiti neuloo nojatuolissa vieressä.
- Tehdään perheen kesken sellaisia yhteisiä asioita, jotka ovat vähemmän kuormittavia meille introverttivanhemmille. Esim. luen lapsille paljon ääneen, puuhaillaan kotona kasvimaalla.
- Lapsilla ei ole juurikaan ohjattuja harrastuksia, jotka vaatisivat vanhemmilta mokkapalamyyntiä ja sosiaalisuutta tai jokailtaista kuskausta. Yksi ohjattu harrastus per lapsi, muuten harrastukset enemmän perheen yhteisiä puuhia (esim. purjehdus kesällä).
- Ihan kaikki ylimääräinen tiputettu kalenterista, en osallistu enää mihinkään sosiaalisesta paineesta. Omat sosiaaliset ympyrät lähimpiä ystäviä ja lähisukua.
Unohdin listalta yhden tärkeimmän: valitsimme asuinpaikaksi keskisuuren kaupungin pikkuisen laitataajaman, jossa meillä on omaa rauhaa omakotitalon muodossa, mutta kilometrin säteellä kyllin leikkikavereita lapsille, jotta voivat riehua ystävien kanssa pihalla keskenään. Iso aidattu takapiha on ollut äidin onneksi monta kertaa vuosien varrella!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuo käsitys on niin monilla ettei introvertti jaksaisi lapsia? Minä olen ekstrovertti joka tarvitsee paljon omaa aikaa. Haluan silti lapsia joku päivä koska haluan olla äiti.
Siinä on ihan aivobiologinen ja -kemiallinen perä että huonommin jaksaa. Suurin osa on toki jossain määrin ambivertteja eikä introversion ääripäässä, joten kyllä useimmat pystyy lapsia jaksamaan, kaikki ei.
Se aivoperäinen syy on sama miksi introvertti on introvertti, eli introverteilla aivokuoren perusaktiivisuus on suurempi kuin ekstroverteilla, ja sitä enemmän mitä puhtaampi introvertti on. Siksi introvertti rasittuu helposti sosiaalisista suhteista ja usein myös liiasta touhuamisesta, melusta tms - hänen aivonsa pyörii jo levossa yksin hiljaisuudessakin lujaa, kaikki päällle on rasittavaa, jotain mistä tarvii lepoa. Ekstrovertit taas tarvitsevat tasapainon saadakseen lisää a
Koita laittaa nyt joku linkki tuohon feikkitieteeseesi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi tuo käsitys on niin monilla ettei introvertti jaksaisi lapsia? Minä olen ekstrovertti joka tarvitsee paljon omaa aikaa. Haluan silti lapsia joku päivä koska haluan olla äiti.
Siinä on ihan aivobiologinen ja -kemiallinen perä että huonommin jaksaa. Suurin osa on toki jossain määrin ambivertteja eikä introversion ääripäässä, joten kyllä useimmat pystyy lapsia jaksamaan, kaikki ei.
Se aivoperäinen syy on sama miksi introvertti on introvertti, eli introverteilla aivokuoren perusaktiivisuus on suurempi kuin ekstroverteilla, ja sitä enemmän mitä puhtaampi introvertti on. Siksi introvertti rasittuu helposti sosiaalisista suhteista ja usein myös liiasta touhuamisesta, melusta tms - hänen aivonsa pyörii jo levossa yksin hiljaisuudessakin lujaa, kaikki päällle on rasittavaa, jotain mistä tar
Pyydettiin "linkkiä feikkitieteeseen". No tässä https://ngc-mainz.de/blog/the-science-of-introversion-why-introverts-br…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helposti. Omituinen kysymys 🤔 Viihdyn oman perheen kesken mutta en ulkopuolisten.
Tämä!! Ei ollut mitään ongelmia. Lapsethan on viattomia ja vilpittömiä ja heidän seuraansa kestää kyllä hyvin.
Ei se viattomuus ja vilpittömyys liity mitenkään siihen, kestääkö olla heidän seurassaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kestäisi ja siksi jätin lapset tekemättä. Jo aikoinaan ylä-asteella tet jaksolla ollessani päiväkodissa ymmärsin sen, että en osaa olla tai puhua lasten kanssa. Siihen päälle se huutaminen, lasten tyhmät kysymykset ja edestakaisin pyöriminen. Ei kiitos.
Aika heikosti. Oman vauvan tapauksessa ei myöskään kauheasti lohduta se tieto, että vauvat nukkuvat paljon. Periaatteessa kyllä, mutta käytännössä vauva on nukkunut melko vähän sellaisia päiväunia, joiden aikana hänet voisi vain jättää yksin nukkumaan ja mennä itse tekemään jotain muuta. Pinnasängyssä vauva ei ole halunnut päiväunia nukkua, vaan joko vieressä, sylissä tai liikkuvissa vaunuissa. Aiemmin sentään vauvan saattoi jättää syvän unen vaiheessa joksikin aikaa parisänkyyn itsekseen, mutta nyt ei voi enää sitäkään tehdä, koska vauva osaa jo kiivetä kaikkien esteiden yli. Iltaisin ei myöskään ole ollut juurikaan omaa aikaa, sillä jaksaakseen yöheräilyt on täytynyt mennä nukkumaan pian sen jälkeen kun vauvakin on mennyt. Työelämän olen kokenut rennommaksi kuin vauvan kanssa olemisen. En minäkään missään työpaikan kahvihuoneessa viihdy, mutta olenkin tottunut tekemään etätöitä. Odotan jo tammikuuta, kun mies jää kotiin ja itse palaan töihin. Ja joo, mies tämän lapsen halusi. Anteeksi vauva, etten ole sinulle niin hyvä äiti kuin ansaitset..
Vierailija kirjoitti:
En jaksanut lukea ketjua. Aina yhtä paskaa olettaa, että introvertti tarkoitta samaa kuin sosiaalisesti kyvytön. Lisäksi aina yhtä paskaa olettaa, että lapsesta huolehtii vain sen äiti.
Vahvasti tämä!
Ei kestä mitenkään. En kestä kuunnella kersojen rääyntää julkisissa edes 20 min bussimatkan verran, minkä vuoksi kannan aina kuulokkeita ja korvatulppia mukana. Vaikka niitä muksuja pitäisi olla vähemmän kuin koskaan, niin eipä tuo julkisilla paikoilla näy. Kauhea huutokonsertti minne vain meneekin. En ymmärrä miten vanhemmilla ei pää räjähdä, mutta ehkä niille kehittyy joku äänifiltteri odotusaikana. Ja en siis ole jälkikasvua itse hommaamassa, sattuneista syistä.
Ei ollut välttämättä introvertti vaan sen ajan tapojen mukaan hyvin kasvatettu ja hyvin käyttäytyvä nainen. Alkuperäisten kirjojen mukaan tytöt ja naiset eivät saaneet korottaa ääntään tai vetää huomiota puoleensa. Piti käyttäytyä hillitysti. Nykypäivän normien mukaan tämä saattaa näyttää introverttiydeltä.