Lue keskustelun säännöt.
miehen mt-sairaus, minulla työmatka minne lapset?
08.07.2014 |
Hei, miehelläni pitkä historia mt-ongelmia masennusta, alkoholismia ja kaiken kieltämistä, josta pitkä kierre ja ongelmien vyyhti... ongelmat alkoivat ilmentyä kun menimme naimisiin, kun kaiken olisi pitänyt olla hyvin.. olen saanut terapiaan hänet kun käyn mukana. Lapsuus raskas ja rikkonainen, ei jaksa alkaa sitä käsittelemään, häntä ei ole lapsena tarpeeksi hoidettu ja annettu turvaa. vaan haluaa aina olla se joka on se päähänpotkittu ja ilmeisemmin nauttii siitä tunteesta kun jatkuvasti itseään voivottelee, eikä tartu ja tee asioilleen jotain.
Välillä hän jaksaa olla iloisempi, mutta nyt on se vaihe, että on aivan ilmeetön, alkaa ahdistamaan kun häntä katsoo on niin altakulmien katsoo ja on niin outo! Hän on lapsia kohtaan välinpitämätön, hänen mielestä 4 vuotias voi katsoa sisarustaan 2 vuotiassa metsäleikeissä. ja oli pitänyt lapsia yksin ulkona kun itse on kotona laittamassa ruokaa, että ei saa muuten asioita hoidettua!! minä sanoin, että lapset ovat ruuanlaitossa mukana, että kokoajan näet missä lapset ovat.
Pahinta oli tänään, kun lapseni sanoi minulle että äiti olisi kauheaa, jos sinä et enää koskaan puhuisi minulle. sanoin että no niin olisi, että onko isi puhunut teille mitään. lapseni sanoi, että ei ole puhunut koko päivänä. olin töissä siis sen normin 8h. olin aivan järkyttynyt!
Minä teen kaikki asiat kotonamme, hän vetäytyy omaan yksinäisyyteen. nyt hän on parvekkeen sohvalle sammunut. Ahdistaa! yhden kaljan on juonut, mutta haloo KUKAAN ei sammu yhdestä kaljasta.
noniin, minulle on kuukauden päästä tulossa viikon työmatka, jossa minun olisi oltava. mutta mitä teen, en todellakaan voi jättää lapsia tuollaisen miehen hoitoon, joka sammuu yksin sohvalle. ULOS siis.
hän vähättelee minun huoltani ja suuttuu alkaa haukkumaan minua. vetää sinne missä minun heikoin kohta on.
miten neuvotte minua, mistä voisin saada apua. mielenterveyshoidostako, vai miten? viimeksi siellä jutellessa, mies sai hoitajan "puolelleen" kun kerroin, että olen miehestä huolissani, mies oikein kovasti sanoi olevansa minusta huolissani kun olen töissä niin paljon. no, minulla on vaativa vastuullinen työ ja tuon kotiini töitä, joita teen lasten nukkumaanmenon jälkeen. terapeutti mielestäni haukkui minut työriippuvaiseksi, eikä ollenkaan kiinnittänyt huomiota minun huoleen miehestä. ihan järkyttynyt olin!
mistä voisin saada luotettavaa tukea lapsilleni ja itselleni?
miten olette toiset mt-puolison kanssa saaneet apua ja miten jaksatte tälläistä!!! minä en jaksaisi enää ollenkaan!!!
Kommentit (71)
pätevä lääkäri näkee feikkaamisen läpi, mutta ikävä kyllä aikuista ihmistä ei voi pakottaa syömään lääkkeitä. Oma mieheni hyötyi tosi paljon Efexorista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota ero ap. Pääset sen jälkeen paljon helpommalla.
minusta silmälläpitokehotus päiväkodilla ei riitä. Miksi mies käyttää alkoa lääkkeenä mutta ei hoitoon tarkoitettuja lääkkeitä? Kai hän tietää miten hyvä ennuste siinä on? Mitä hän menettää jos aloittaa lääkkeiden ottamisen?
Minä sanoisin miehelle että aloittaa lääkityksen tai sitten pitää muuttaa omilleen. Hänen pitää alkaa itse hoitamaan itseään.
Nimenomaan, itse pitää alkaa hoitamaan itseään. Sanoin tänään siellä, että läheisen osa on raskas. Että nyt jotakin apua tähän, että minun ei tarttee siellä ravata. Joskus olin siellä siksi mukana, kun mies valehteli miten jaksaa kotona.
kerroin aina ihan eri tarinat kuin mies. eli hänellä on mahdoton miellyttämisen halu lääkärissä.
ap
mies oli sitä mieltä, että ei juo yhtän alkoholia kun olen työmatkalla, koska MINÄ vaadin. ei kuitenkaan sanonut, että niin on lapsille turvallisempaa..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
reippaan teeskentely on osa sairautta ja on hyvä että lyöt oman näkemyksesi tiskiin. Mies saattaa itse uskoa omaan versioonsa eikä tajua omaa tilaansa.
Mikä hoitopaikka sellainen on jossa ei ole lääkitystä, onko terapiaa? Mitään hoitoa?
Hyvä, että olet hoitanut asioita tänään noin tehokkaasti. Sinun on tehtävä ero asioiden suhteen, joille voit jotain (sinun ja lasten tilanne) ja asioiden suhteen, joiden suhteen et voi (miehen lääkitys, vanhempiesi suhtautuminen).
Itse ottaisin varmaan saman linjan kuin tuo ylläoleva eli joko lääkitys + terapia tai sitten uusi osoite. Lapset ansaitsevat sen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="08.07.2014 klo 23:41"]lapset ovat siis työmatkan aikana päivät päiväkodissa, olen työelämässä, mutta matkan aikana on myös viikonloput ja illat, en usko että mieheni todellakaan saa heitä hoidettua. ihan kauhee paniikki asiasta!!
vanhempani voisivat olla jonkun verran avuksi, mutta ovat sanoneet että minun pitää itse hoitaa elämäni. miehen vanhemmat ovat alkoholisteja. eli ei sinne.
ap
[/quote]
Aika reilut vanhemmat sulla. Itsehän sanoisin heille sitten vanhainkodissa, että hoitakaapas itse oma syömisenne ja suihkussa käyntinne, kun ette aikoinaan meikää auttanut.
Niin, olen iloinen että olen saanut asiaa tänään eteenpäin. sanoin että haluan lääkärin kehiin. aion alkaa sanomaan enemmän omia ajatuksiani ja puhun myös aktiivisesti omasta voimattomuudesta miehen sairauden suhteen.
kiitos tuesta!!
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hei ap. En ole mikään neuvoja jakamaan,mutta samaistuin moneen ongelmaasi. Minulla pitkä suhde ja avioliitto ensi rakkauteen. hänellä vaikea lapsuus, alkoholiongelmaa ja mieli välillä vauhtikierroksilla. Kaupasta ostetaan mitä vain esim kolmas pölynimuri, joka edelleen paketissa purkaamattomana. Minulla myös vanhemmat kääntäneet katseitaan, koska vävy ei ollut unelma naimisiinmennessämme. Itse olet soppasi keittänyt, on heidän asenteensa. itse en uskalla harkita avioeroa, koska en halua jättää lapsia miehelle viikonlopuiksi. ja minä olen myös kasvatusalalla. Sapettaa tyhjät tölkit ovemme edessä, ja miehen käytöksen ennustamattomuus.
Pidä kiinni omasta työpaikastasi, jos eroatte on se sinulle taloudellinen turva. Harkitse vakavasti avioeroa. Työmatkasi aikana, yritä saada vanhempasi ottamaan lapset viikonlopuksi. Palkkaa illoiksi lastenhoitaja. Miehelle jää vain nukutus ja päiväkotiin vienti. Pyydä päiväkotia ottamaan välittömästi sinuun yhteyttä, jos lapset eivät ilmesty hoitoon aamulla. Puhu asiasta avoimesti neuvolassa. Tee miehesi ongelmat tiedetyiksi. Ole avoin asiasta. Voimia ap.
Ap täällä linjoilla, viikonloppu ollut yhtä maanpäällistä helvettiä miehen kanssa. Mies on ollut taas sulkeutunut ja ollut puhumaton, paitsi silloin kun on avannut suunsa sanoakseen että olen lihava, kaverin vaimo on niin laiha.
Että kun ajan autolla niin kohta ajan metsään.. Että eipä olisi eka kerta... Tiedoksi, että olin pahassa kolarissa talvella ja auto meni lunastukseen. Kun jatkuvasti haukkui minua oltiin retkellä niin ajoin kotiin ja jätin miehen pihalle. Lähdin lasten ja mummin kanssa käymän syömässä ulkona.
Sitten sanoi että on hirveen yksinäinen ja turhautunut!!! Mutta luuleeko se että kukaan haluaa olla sen kanssa jos käyttäytyy noin. Ei sitä kukaan tule täältä kotoa hakemaan!!!
Mitä ihmettä puhuin jo äidilleni avioerosta, tuntuu että en jaksa enää eikä minun tartteekkaan!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kenenkään tarvitse tuollaista jaksaa, eikä voi olla vaikuttamatta lapsiinkin. Mieti nyt hieman millaisen tulevaisuuden heille haluat ja itsellesi! En jaksaisi tuollaista katsoa, en pilaisi omaa saati lasten elämää. Toimi hyvä ihminen jos välität lapsistasi.
Toimin!
Mietin vaan mikä helvetti mulla on vielä vastassa kun mies todella on uhkaillut itsemurhalla jos jätän hänet.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="13.07.2014 klo 20:53"]Toimin!
Mietin vaan mikä helvetti mulla on vielä vastassa kun mies todella on uhkaillut itsemurhalla jos jätän hänet.
Ap
[/quote]
Kerro tuosta uhkailusta lääkärille. Ja muista, et voi parantaa miestäsi! Hänen on itse haluttava parantua ja otettava vastuu hoidostaan. Äläkä jäö suhteeseen siksi, että hän uhkailee. Ajattele millaisen mallin annat sillä lapsillesi! Haluatko heille samaa?
Itsemurhalla uhkailu on eri asia kuin sen tekeminen. Ilmeisesti sulla oli joku kontakti siihen miehen hoitotahoon? Ilmoita sinne vaikka, että aiot erota esim.elokuun lopussa (nyt kesällä voi olla hoitokontaktitkin lomalla) ja mies on uhannut itsemurhalla jos eroat. Sulla on nyt 1,5 kk aikaa pistää asiat sitten asiat kuntoon. Pistä raha-asiat kuntoon, ota yhteyttä lastenvalvojaan ja miettikää siellä tapaamisasiat kuntoon, etsikää kämppää ja sulle uutta työpaikkaa jne.
Miehesi käytös voi enteillä psykoosia. Googlaa skitsofrenian negatiiviset oireet ( pätee muihinkin psykooseihin ). Silloin ihminen menee juuri tuollaiseksi vetäytyneeksi ja puhumattomaksi, lopulta ei välttättä kykene tekemään tai puhumaan enää yhtään mitään, ( ainakaan mitään järkevää ) vaan vajoaa pysähtyneeseen ja ahdistuneeseen tilaan jossa maailma hajoaa ja toimintakyky katoaa. Miehesi tarvitsee psykiatrin arviota, älä jätä lapsien kanssa yksin, lopullinen romahdus voi tulla koska vain.
Itsemurhalla uhkailu ja kaikenlainen mollaaminen ja haukkuminen on henkistä väkivaltaa. Kerropa se miehelle. Ja sano, ettet aio jäädä loppuelämäksesi turpaan ottajaksi. Jotta jos ei aikuisuutta ala näkyä, niin sitten eroat. Masennus, joo, mutta sen voi hoitaa. Jos ei hoitoon suostu, niin etsikööt toisen mollattavan.
Niin, olenkin miettinyt että pamahtaako psykoosiin. Ja että on henkistä väkivaltaa.
Puristin miehestä äsken syitä puhumattomuuteen, niin sanoi että olen ollut niin paljon töissä ja torjunut häntä seksuaalisesti, siihen hän on turhautunut ja alkanut haukkumaan minua ja haukkuu edelleen kun on turhautunut!! Näitä mieheni jutteli minulle!!! Siis ihan pimeetä, kun minulla on vastuullinen työ niin mies ruikuttaa että en ole klo16 hänen omaisuuttaan. Lasten nukkumaan menon jälkeen olen tehnyt töitä ja klo 21 22 olen sohvalla ja käytettävissä! Siis kiireisempinä aikoina. Olen mä sit joskus vaan muutaman tunnin töissä eli itse vaikutan töihini.
Ap
Sun kannattaa pyytää apua vanhemmiltasi tai joltain ystävältä nyt ja kertoa tilanne.
noniin, ap tuli tänne kertomaan miten päivä meni.
eli aamulla soitin heti ensimmäisenä miehen hoitopaikkaan, sain ajan lääkärille. Mies ei olisi halunnut tulla sinne, mutta sanoin, että jos hän ei tule menen itse ainakin. mies tuli sinne.
no, kerroin omat ajatukset, mies kertoi vain, että on yksinäinen ja itkeä tihersi, mutta muuten kertoi olevansa oikein reippaassa kunnossa, juttelevansa lapsille jne.
mutta minä kerroin alemmuuden tunteesta ja negatiivisesta ajattelusta jne lasten puheista ja vanhempieni huolesta.
lääkäri ehdotti lääkehoitoa, jonka mies tyrmäsi aivan täysin. hän tyrmäsi myös sairasloman, koska ajattelee, että silloin yksinäisyys tuntuu suuremmalta, kun ei ole edes työtä minne mennä. ja sanoi, että voi hyvin töissä, mutta on ollut NIIN katkera nuoremmille kolleegoille, jotka käyvät hänen töissä vain kesätöissä ja jatkavat akateemisia opintojaan. mies jätti opintonsa kesken kun sairastui. eli hän tekeytyi niin paljon terveemmäksi ja reippaammaksi lääkärin edessä, minä vaan pudistelin päätäni.
mies ei halua lähteä MINNEKKÄÄN harrastuksiin, eikä käymään MISSÄÄN minun kanssa. eli eikö se kerro jo jotain??? ero???? helpottaisiko omaa elämääni????????????
diagnoosi oli masennus, lievästä keskivaikeaan, mutta lääkäri ei voinut muuta kuin varata ajan, keskustelua varten. olin pettynyt mieheeni, että hän ei näe että miten kipee hän on.
voi että mt-ongelmat ovat vaikeita, miksi ne eivät voi parantua kuin kipsattu jalka!
juttelin vanhempieni kanssa ja vannoitin ottamaan lapset hoitoon silloin kun on työmatkani. isäni sanoi, että tiesithän tähän (avioliitto) lähtiessä, että miehesi on sairas. että he eivät olisi toivoneet että menette naimisiin. olivat nähneet tämän tulevan jo etukäteen, ja olivat yrittäneet minulle sen kertoa. arvatkaa av-raati, että tuntui pahalta! mieheni oli terve kun menimme naimisiin. sairastui häiden jälkeen puoli vuotta. voi että tuntui että en heiltä enää koskaan pyydä apuja, mutta ei minulla ole ketään muutakaan kuka voisi auttaa, että on vaan ylpeys nieltävä.
no loppujen lopuksi, lääkärin jälkeen, mies ei edelleenkään hymyile, jotakin juttuja kertoili väkinäisesti, imuroi, mutta senkin niin väsyneenä, että ihan hirvitti.
en tiedä, tuntuu että ihan kaaosta tämä kotiasia, kuten eilen kirjoitin pahinta painajaista, jota en koskaan olisi halunnut tapahtuvaksi, ja sitten vielä vanhempien nälviminen. mutta mutta...
ainakin nyt hoitopaikassa tietävät, että olen huolissani ja että lapsien hoitoon on kiinnitetty huomiota ja että pk on kuitenkin lasten tukena jos isä näyttää väsyneeltä. voinhan huomenna päiväkodilla kertoa, että isällä ollut väsymystä, että pitäkää silmällä lapsia?? onko ok?
ap