Alkoholisti tai suurkuluttaja, millaista apua oikeasti haluaisit ongelmallesi?
Kommentit (51)
Vastaan edesmenneen isäni puolesta. Ei minkäänlaista apua tai tukea alkoholista luopumiseen, koska ei ole mitään ongelmaa.
Alkoholistin pitää itse tajuta missä mennään ennen kuin voi auttaa tai tukea.
Tänään on 8. Päivä tipattomana. Alkaa olo olla parempi, nukkunutkin ihan hyvin.
Katotaan miten kauan kestää.
T. N55v.
Vierailija kirjoitti:
Tänään on 8. Päivä tipattomana. Alkaa olo olla parempi, nukkunutkin ihan hyvin.
Katotaan miten kauan kestää.
T. N55v.
Juhannuksena otin vain kaksi päivää. Huonosti nukkumista kesti neljä yötä sen jälkeen. Ikää on 50 ja juon osin siksi että se on hyväksyttävämpää kuin pössyttely. Nuo juomisen jälki-olot ovat menneet niin hirveiksi että selvinpäin tylsistyminen menettelee kun saa sentään nukuttua.
Vierailija kirjoitti:
Terveellinen vaihtoehto lailliseksi.
Milloin porkkanoista on tullut laittomia?
Tämä vuosi täysin ilman, päivittäistä juomista n. 5v ennen sitä ja kaikkiaan 30v viina mukana kuvioissa. Päätin 1.1. laskuhumalassa että antaa olla. Läheistukea tarjosi vaimo huutamalla Juoppo! päin naamaa, lasketaan sekin terapiaksi. Päätin ylipainoisena että yritän edes juosta aamuisin, sitä ei kankkusessa oikein kykene harrastamaan. Joka aamu siis. Herätyskello 05.00 soimaan ja eikun menoksi. Ekan kuukauden saldo jopa 2km yhtämittaista hölkkää, vaihtelevalla menestyksellä mutta onnistuin. Mietin illalla himon iskiessä että sarastaessa pitää olla ladulla joten eipä muuten oteta. Kaikki luonnollisesti yksilöllistä mutta huomasin dokaavani ajan tappamiseksi, siirryin täyttämään sen tyhjiön ihan millä tahansa muulla ja olihan niitä juttuja. Nyt 20kg hoikempana ja hyvin nukkuvana mietin ensin seuraavaa aamua ja sitä ihmisrauniota joka tuijottaa peilistä, sen pystyin välttämään. Ei sieltä mikään komistuskaan tuijota mutta silmämunat eivät ole tulipunaisia enää, eivät ole olleet pitkään aikaan. Helppoa ei ole mutta luonnostelin asian itselleni niin ettei ollut helppoa aikaisemminkaan, nyt on vaan erilaista joten mennään näin.
Tsemppiä jos edes aiot rajoittaa juomista. M,47
Rauhoittava lääkitys puolen vuoden ajaksi
En tiedä. Lykkään vähentämistä jatkuvasti eteenpäin milloin milläkin verukkeella. Tiedostan, että juon aivan liikaa. Se ei kuitenkaan ole vielä ihan hirvestä vaikuttanut elämääni - vielä.
Olen käytännössä humalassa aina vapaapäivinä ja lomilla. Annoksia menee varmaan 50-60 viikko.
Tiedän, että edessä ovat terveysongelmat ja avioero ellei tilanne lähde paranemaan, mutta aina on joku syy miksei tänään voi jättää juomatta. No tänään voi kun huomenna klo 7 töihin, mutta viikonloppu on sitten historian valossa tekemätön paikka vaikka kuinka niin taas sunnuntaina päätin.
Ja olen juonut näin 5 vuotta jo sitäkin ennen paljon. Tuolloin tapahtui jotakin josta en pääse yli. Ja tiedän ettei juominen asiaan auta, mutta tuntuu sen illan paremmalta.
Läheisiltä: ymmärrystä (eri asia kuin hyväksyntä/mahdollistaminen), sitä ettei tuomitse ihmistä vaan sen käytöstä.
Yhteiskunnalta: hoitoon pääsyn pullonkaulat pois.
Tohon vikaan liittyen addikteilla ja alkoholisteilla on monesti aika lyhyt ikkuna minkä aikana potilas on hoitomyönteinen. Ollaan ryssitty oikein kunnolla ja itketään, että nyt halutaan hoitoon. Silloin pitää iskeä ja nopeasti.
Jos hoitoon haluava päihderiippuvainen kokee ettei apua saa vaan pallotellaan eri viranomaisten välillä ja A-klinikoille ja jahkaillaan maksusitoumisten kanssa niin se helposti turhautuu siihen ettei apua saa kun sitä haluaa, tai sitten se kurjuus unohtuu ja alkaa taas juoda. Riippuvaisilla on käyttökausia jotka aaltoilee ja pohjaan osuessaan kun on oma motivaatio muutokseen pitäisi päästä avun piiriin. Jos ei pääse se on hyvin nopeasti ohimenevä tila.
T. Raitis alkkis 4v
Vierailija kirjoitti:
Kaksi asiaa voisi auttaa tähän kierteeseen:
-Aikakone, jolla pääsen takaisin n vupteen 1983, jolloin EN opettele koko juomista ENKÄ varsinkaan mene ravintola-alalke tekemään mitään keikkatöitä tienaamaan reissurahaa. Ja samalla mallioppimaan toisilta, miten juodaan.
-toinen olisi kyllä yksinkertaisesti pilleri, jolla saa nousuhumalan pois kokonaan. Se olis siinä.
T. 3/vko muistipois känni, 2/pvä/vko kankkunen ja 2pvä/vko ”normaali” olo.
Nainen 55v.
Kas tässä ratkaisu.
1. Se pilleri on jo keksitty: naltrexoni tai antabus
2. Kasvata selkäranka ja lopeta.
T:ex alkoholisti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaksi asiaa voisi auttaa tähän kierteeseen:
-Aikakone, jolla pääsen takaisin n vupteen 1983, jolloin EN opettele koko juomista ENKÄ varsinkaan mene ravintola-alalke tekemään mitään keikkatöitä tienaamaan reissurahaa. Ja samalla mallioppimaan toisilta, miten juodaan.
-toinen olisi kyllä yksinkertaisesti pilleri, jolla saa nousuhumalan pois kokonaan. Se olis siinä.
T. 3/vko muistipois känni, 2/pvä/vko kankkunen ja 2pvä/vko ”normaali” olo.
Nainen 55v.Kas tässä ratkaisu.
1. Se pilleri on jo keksitty: naltrexoni tai antabus
2. Kasvata selkäranka ja lopeta.T:ex alkoholisti
Selkärangasta puhuva ei ole koskaan alkoholisti ollutkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Terveellinen vaihtoehto lailliseksi.
Milloin porkkanoista on tullut laittomia?
Milloin porkkanoista on tullut vaihtoehto viinalle?
Itse sain parasta mahdollista apua.
1) Myllyhoito tai vastaava Minnesota-tyylisen
2) AA
3) Läheisten tuki toipumiseen. Juovaa alkoholistia ei tarvitse eikä kannata hyysätä mutta toipuvaa kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Tämä vuosi täysin ilman, päivittäistä juomista n. 5v ennen sitä ja kaikkiaan 30v viina mukana kuvioissa. Päätin 1.1. laskuhumalassa että antaa olla. Läheistukea tarjosi vaimo huutamalla Juoppo! päin naamaa, lasketaan sekin terapiaksi. Päätin ylipainoisena että yritän edes juosta aamuisin, sitä ei kankkusessa oikein kykene harrastamaan. Joka aamu siis. Herätyskello 05.00 soimaan ja eikun menoksi. Ekan kuukauden saldo jopa 2km yhtämittaista hölkkää, vaihtelevalla menestyksellä mutta onnistuin. Mietin illalla himon iskiessä että sarastaessa pitää olla ladulla joten eipä muuten oteta. Kaikki luonnollisesti yksilöllistä mutta huomasin dokaavani ajan tappamiseksi, siirryin täyttämään sen tyhjiön ihan millä tahansa muulla ja olihan niitä juttuja. Nyt 20kg hoikempana ja hyvin nukkuvana mietin ensin seuraavaa aamua ja sitä ihmisrauniota joka tuijottaa peilistä, sen pystyin välttämään. Ei sieltä mikään komistuskaan tuijota mutta silmämunat eivät ole tulipunaisia enää, eivät ole olleet pitkään aikaan. Helppoa ei ole mutta luonnostelin asian itselleni niin ettei ollut helppoa aikaisemminkaan, nyt on vaan erilaista joten mennään näin.
Tsemppiä jos edes aiot rajoittaa juomista. M,47
Ihan mahtava tarina! Onnea sinulle, ole ylpeä itsestäsi :) Toivottavasti onnistut jatkamaan samaan malliin! Pian pääsee hiihtämäänkin.
N35
Mitäpä jos te spurgut ottaisitte vaan itseänne niskasta kiinni ja ryhdistyisitte?
Vierailija kirjoitti:
En tiedä. Lykkään vähentämistä jatkuvasti eteenpäin milloin milläkin verukkeella. Tiedostan, että juon aivan liikaa. Se ei kuitenkaan ole vielä ihan hirvestä vaikuttanut elämääni - vielä.
Olen käytännössä humalassa aina vapaapäivinä ja lomilla. Annoksia menee varmaan 50-60 viikko.
Tiedän, että edessä ovat terveysongelmat ja avioero ellei tilanne lähde paranemaan, mutta aina on joku syy miksei tänään voi jättää juomatta. No tänään voi kun huomenna klo 7 töihin, mutta viikonloppu on sitten historian valossa tekemätön paikka vaikka kuinka niin taas sunnuntaina päätin.
Ja olen juonut näin 5 vuotta jo sitäkin ennen paljon. Tuolloin tapahtui jotakin josta en pääse yli. Ja tiedän ettei juominen asiaan auta, mutta tuntuu sen illan paremmalta.
Saako kysyä mitä tapahtui 5 vuotta sitten? Pystyn samaistumaan tarinaan ja siksi kiinnostaisi tietää.
M
Vierailija kirjoitti:
Y'all mo'fuckas need JESUS
Ei addiktiota kannata vaihtaa toiseen addiktioon.
Sellaista jeesiä oon kyl täs kaipaillut, et pitäisitte uittu huolen omista uitun asioistanne. En mä mitään apua tarvii, mä tarviin viinaa!
Minä olen ollut nyt yhdeksän päivää ilman alkoholia. Join yli kymmenen vuotta joka päivä. Olutta. Ja paljon. Katsotaanpa. Yksin teen ilman apuvälineitä. Tai siis oon tekemättä eli juomatta.