nuorella vauvakuumeilua

Lähinnä vaan tarkoitin tolla sitä ku oon kyllä kuullu sitä valitusta ku ei pääse minnekkään, ei oo lapsenvahtii jne... (melkein joka viikonloppu )

Täällä kans yks kuumeilija 18wee! Itselläkin ollut jo teinistä asti pientä vauva kuumeilua, nyt kuitenkin kun on asettunut aloilleen ja on parisuhde jonne vauvalla olisi hyvä tulla, olemme mieheni kanssa jättäneet ehkäisyn pois ja vauva on todella toivottu. 

Itse en ole ammattia vielä päässyt itselleni opiskelemaan vaikka kovasti olen yrittänyt, mies yhdeksän vuotta minua vanhempi, koulut jo käynyt ja on työelämässä. 

Minulle todettiin pari vuotta sitten endometrioosi joka aiheuttaa lapsettomuutta, sekä kesän aikana sain vielä tietää sairastavani keliakiaa joka myös aiheuttaa lapsettomuutta, joten pelko on suuri!

Läheiset ovat ottaneet asian todella hyvin ja kannustaneet, osa tietenkin miettinyt minun ikääni mutta kaikki ovat tukeneet meitä kaikesta huolimatta.

Aloitimme yrittämisen mieheni kanssa 6/14, kahdet kuukautiset tulivat normaalisti.
Viime kierto oli kuitenkin erillainen, oluvaation aikaan alkoivat menkka jomotukset, etova olo ja hajuaistin herkkyys, juoksin vessassa jatkuvasti, yölläkin piti herätä 1-2 kertaa pissalle, olin jatkuvasti niin väsynyt että nukahtelin jatkuvasti vaikka nukuin kunnon yö unia.
 
Silloin jo tiesin ettei kaikki ole nyt normaalisti, kun oireet kasvoivat ja masua alkoi nipistelemään päivittäin, tein negan testin päivänä jolloin kuukautisten olisi pitänyt alkaa, kuitenkaan kuukautiset eivät alkaneet ja viikon päästä kuukautisista alkoi kuin tyhjästä yöllä hirveät alaselkä ja masu kivut ja aamu yöstä heräsin veren vuotoon.
Tuolloin oli viikonloppu joten odotimme maanantaihin ja lähdimme päivystykseen, jossa lääkäri teki gynekologisen tutkimuksen, kohtu oli todella kipeä lääkärin painellessa mahaa.
 
Seuraavana päivänä menimme mieheni kanssa ultraan jossa selvisi että kohtu on tyhjä ja lääkäri sanoi kohdun tyhjentyneen jo itsestään.
Vuotoa jatkui noin viikon verran.
Vuodon loputtua olemme alkaneet ihmettelemään kun alavatsan nipistely on vain lisääntynyt ja voimistunut, juoksen edelleen öisin ja päivin pissalla, tietyt hajut etovat. 
 
Nyt odotellaan uusia kuukautisia tai että tilanne selviäisi missä mennään! Olisi mukava saada jutskailla muiden nuorten ja vanhempienkin kuumeilijoiden kanssa! Itselläni useampi ystävä saanut pienen nyytin tänä vuonna ja oma mieli ja kroppa huutaa uutta raskautta ja sitä omaa pikkuista!

Kiitoksia kaikille että saatu keskustelua aikaiseksi ! :) Joo itselläkin lähipiirissä melkein kaikille syntynyt pieniä ihanuuksia. Mikka ; minua justiinsa hirveesti pelottaa se että jos se raskaus sitten tuliskin tässä 'lähiaikoina' ja ei vielä koulua ole saanu päätökseen että miten sitä saisi sitten asiat järjestymään ettei tulisi tiukkoja tilanteita yms. Isäntä on kuitenkin vakituisessa työssä, mutta elämä on kallista. Mertsulii ihanaa että menee hyvin! Eihän sitä tajua tosissaan ennenkun siinä tilanteessa on :D Kyllä yritän koulut käydä loppuun ja saada töitä ennenkun perheen perustaa, mutta aika näyttää mitä tapahtuu ;) Ssandu toivottavasti teillä tärppää, vaikeuksien kautta voittoon! :)

moikka ! ite oon 19v, poikaystävä saman ikänen. ollaa nyt reilu 1,5vuotta koitettu saada lasta, kuukaus sitte kävin gynellä ja totes pcon. mikä siis aika varmasti lapsettomuuden aiheuttaja. viikon päästä olis uus aika, toivottavasti saan lääkkeitä että päästäis asiassa eteenpäin !

meillä ei oo kummallakaa koulu käyty, osittain vaa. mä lopetin koulun sairauden vuoks ja nyt mietin että mitä tekis, toisaalta jos kohta jo plussaisin ni sitte jään ihan työttömäks koska haluun lapsen kanssa olla kotona mahd.pitkään ! itekki vuodesta 2006 haaveillu omasta lapsesta, ku pikkusisko synty. 

mulla itellä on kauhee viha kaikkia niitä kohtaa jotka saa lapsen. tuntuu et vauvoja on kaikkialla ja niillä varsinki jotka ei oo niitä halunnu tai ei oo valmiita niihin..

ja ei oo mitää halpaa toi yksityisellä lapsettomuuden hoito. silloin ekalla kerralla meni jo 300e. ihan pelottaa et paljon joutuu pulittamaa siitä et saa lapsen.. mut minkäs teet, kunnalliselle ei oo kiinnostusta mennä niin pitkien jonojen takia.

Mutta ainahan saa järjestettyä välivuoden jos toisenkin jos tälläsestä asiasta on kyse :)

Tyttöläinen, jotenki ymmärrän sua, omaa lasta ku yritettiin 10 kk ja luulin jo että mussa on jotain vikaa kun ei onnistu, vihasin kaikkia jotka sai vauvoja (varsinki erityisesti ne ihmiset joista en muutenkaan pitäny)  ja ne, jotka saa lapsia jotka ei halua ja ne jotka ei lasta "ansaitse" ja kohtelee kaltoin :(

Tyttötälläinen ymmärrän mitä käyt läpi! Itsekin sairastan kahta sairautta jotka aiheuttavat lapsettomuutta, pelko on kova että saadaanko meille sitä omaa pikkuista ollenkaan? Äiti sairastaa myös endometrioosia ja on käynyt läpi kalliit hoidot. 

Toivottavasti teille on apua hoidoista ja saisitte pian oman pienen!

itsekin tunnen älytöntä vihaa kaikkia kohtaan jotka saavat lapsia, ilman että tarvitsee edes yrittää, tai tulevat "vahingossa" raskaaksi.. Facebookit jne. Ovat täynnä kavereiden lasten kuvia.

tuntuu ettei minnekkään ihmisten ilmoille voi lähteä kun pitää itku kurkussa katsoa kun toisen kulkevat vaunujen ja lastensa kanssa!

hassua miten suuria tunteita vauva kuume saa aikaan, fyysisesti ja henkisesti tosi raskasta!

Hetken saimme onnessaan miettiä että meille tulee pieni ja alkaa suunnitella asiat sen mukaan, kunnes sain keskenmenon, nyt tuntuu etteivät raskaus oireet lopu ikinä ja koko ajan saa tuntea kipua.. En saa sitä mielestäni kun koko ajan pitää miettiä mitä nyt tapahtuu ja onko tämä normaalia! Ensi viikolla lähdemme taas lääkäriin ja vaadin uutta ultraa, toivottavasti ei jouduta kaavintaan :/ 

päätimme nyt ottaa ehkäisyn takaisin vuoden loppuun että mieli ja keho pääsee keskemenosta ylitse ja mies kerkeää käsitellä myös asian! Häiden jälkeen aloitamme uudestaan yrittämisen.

Oivoi, hirmuisesti tsemppiä kaikille teille että saisitte sen oma nyytin ! Täällä tosissaan kanssa hirmuisesti porukkaa ketkä saa lapsen juurikin vahingossa ja eivät ole valmiita siihen ollenkaan, pistää todella vihaksi!

joo, mä oon jo monta kuukautta pelänny sitä että entä jos ei oo mitään mahdollisuutta saada lasta. ykskin tuttu on tehnyt jo kerran abortin ja tänään sille synty vauva. ja vielä tyttö, minkä itekki niin kovasti haluisin. mä oikeestaan jäädytin siihen välit heti ku kerto että on raskaana, ihan vaan siks ku oma mielenterveys ei kestäny ees kattoa sitä sen uutisen jälkee. muutenki se oli sellanen koko kylän polkupyörä ja baareissa 24/7. ei vaa mun tajuntaa mahdu...

mulla on yks isoveli, äidin puolelta kolme pienempää sisarusta ja isän puolelta kolme kans. sama poikaystävän suvulla, lapsia kyllä riittää ja sen isoveliki on nyt saamassa nykysen kanssa lasta, vaikka eksän kanssa tehty muksu pyörähti just maailmaa.

mä taidan oikeesti seota päästäni. ostelen jo lastenvaatteita kirppiksiltä ja hypistelen niitä joka päivä kädessä. ja testejä on menny koko tän puolentoista vuoden aikana varmaa sata. aina on pakko kattoa, että josko nyt näkyiski kaks viivaa. muttei vaan näy. en malttais millää oottaa reilua viikkoa et pääsee lääkärille...

tuntuu että must on tulossa tosi paha ihminen tän vihan myötä. mulla oikeesti jopa kävi päässä, että jos mies ei pysty saamaa lapsia ni et kävisin pettämässä sitä... vaikka en sitä todellakaa pystyis tekemää ja tottakai haluun että just toi mies on se lapsen isä. meillä alkaa olla suhdekki kohta ihan loppu tän takia, on niin hermoja raastavaa. ja tuntuu ettei tää asia oo miehelle yhtä tärkee ku mulle, vaikka toivoo sekin lasta. oonkohan ihan yksin näitten sairaitten ajatusteni kanssa ?

yks asia on kans noi 13-15v jotka oottaa niin innolla et täyttää 18 ja pääsee tonne baareihin ja sit kuitenki haluu vauvan. "ku ne on niin sulosia" ! mä oon oikeestaa jollain tapaa myös onnellinen siitä ettei se lapsi vielä tullu, vaa sai kokea ton "baarivaiheen" ja huomata ettei sitä oikeesti ees jaksa enää. ja on vaa varmistunu että todellaki sen lapsen haluu ja että on valmis siihen.

On niitäkin nähty ketkä on vahingossa saanu lapsen ja sitten se baarivaihde viekin mennessään.. Tyttötälläinen sun täytyy vaan jaksaa odottaa vaikka se varmasti vaikeeta on, mutta asioilla on aina tapana järjestyä ! :) Miullakin noita sairaita ajatuksia käynyt mielessä, mutta itse en ainakaan sille mitään mahda kun niin kovasti haluan lasta. Se ei auta muuta kuin tärkeysjärjestyksessä hoitaa yksi asia kerrallaan raiteilleen ja kyllä sen muksun vuoro sieltä vielä tulee.

Mä olen oikeesti syvästi pahoillani teidän puolesta, kun en osaa edes kuvitella millasta se on :( Olette täysin oikeutettuja tuntemaan kaikkia vihan tunteita, ettekä varmasti ole ainoita! Se kun sen oman lapsen haluaa, on niin voimakas tunne, ettei sitä voi edes sanoin selittää. Voimia yritykseen ja jaksamiseen!

tyttötälläinen et todellakaan ole yksin noiden asioiden ja tunteiden kanssa! Täällä pyörii mielessä ihan samat asiat.. Itsestänikin tuntuu että oon alkanut niin katkeroitumaan, tunnen älytöntä vihaa muita äitejä ja odottajia kohtaan kun tuntuu että meitä vain rankaistaan... Itselläni kaveri joka tehnyt puolessa vuodessa 2 aborttia, tuollaiset ihmiset jotka eivät huolehdi ehkäisystään ja tulevat raskaaksi ja tekevät sitten abortteja, saavat minut niin vihaiseksi! Sitten toiset jotka todella haluavat lapsen, eivät niitä saa! Kuinka maailma voikin olla välillä niin epäreilu? Keskenmenon jälkeen parisuhdekin ollut todella kovilla ja tuntuu ettei tästä pääse yli millään! Jos haluat tyttötälläinen puhua enemmän niin voin antaa s-postini, olisi kivaa jakaa jonkun kanssa näitä asioita!

noniin ! käytiin molemmat muutama päivä sitten lääkärissä. nyt otetaan mieheltä siemennestenäyte ja minulta jotkut hormonitestit. ja klamydiatesti, vaativat sitä kuulemma aina varmuuden vuoksi. oikein toivon että hormoneissa vikaa, koska se korjaantuisi ilmeisesti helposti lääkityksellä.
onko joku muu siis jo aloittanut lapsettomuushoidot ? mä oon niin onnellinen että vihdoinki saatii aikaseks mennä että pääsee asiaa hoitamaa :)
edelleen silti kauhee ärsytys päällä facebookin vauvakuvii myös. noita en kans ymmärrä jotka tekee jatkuvasti abortteja.. ei se ehkäsy niin vaa petä montaa kertaa.
mulla on tullu varmaa/ehkä 1-2krt keskenmeno mutta ihan siis alkuvaiheessa. verta on tullu enemmän ja kivut tosi kovat. en siis oo ihan varma.
onko teillä mitää toiveita sukupuolesta ? :) ja missäpäin asutte ? ite asun etelä-suomessa. sähköpostikeskustelu vois olla ihan kiva, mutta enempi haluisin ehkä tutustua muihin lapsettomiin, kavereita ku ei koskaa oo liikaa ja varsinkaa samassa tilassa olevia ! :)

ja taas jäi jotain kertomatta :D elikkä ensimmäisellä kerralla lääkäri otti papakokeen ja nyt viimekerroilla kerto vastaukset.
kaikki muuten ok, mutta joku sienitulehdus (?) siellä näkyi. onkohan kellään kokemuksia sellaisesta ? siis jostain sienestä puhu. pitää soittaa sinne ja pyytää sitä tulosta ihan itellee paperille, että saa jotain selvää. saakohan mehiläisestä muuten yleensäkkään noita lääkärilausuntoja paperilla ? sieni saattaa mennä kuulemma itestää pois, ehkä tarvii lääkkeet, vielä ei ainekaa tehä mitää.

mulla on jo kauan, siis aineki pari vuotta tuntunu tuolla emättimen perällä sellasen joku patti. tai vähän niinku puolikas soikio, en osaa selittää. mutta oon aina ihmetelly että mikä se on, gynet ei oo mitää sanonu enkä ite oo uskoltanu suutani avata. niinku en taaskaa. siihen sattuu välillä syvässä yhdynnässä, tamppoonia pistettäessä jne. ja tuntuu siis ihan selvästi että jotain ylimäärästä siellä on. pitää varmaa siitä mennä julkiselle puolelle...

Aina kannattaa kertoa kaikki asiat ja huomiot tarkkaan! vaikka se ei suuri asia olisikaan niin se voi olla ratkaiseva

Sama homma täällä, vauvakuume aivan järjetön! Itse olen 18, poikaystävä 19 eikä aikomusta ns. yrittää vielä mahdollisesti pariin vuoteen, mutta jos jostain syystä päättäisi vauva maailmaan haluta, olisi se tottakai iloinen yllätys. Minipillerit olleet käytössä n. vuoden. Menkat tuli pitkästä aikaa about pari viikkoa sitten, ihmettelin kun ei oo piiiitkään pitkään aikaan tullut, älyttömillä kivuilla höystettynä mitenkäs muutenkaan. Nyt kp 11, eilen olin ihan tunevinani ovulaation, liekö oikea vai kuvittelua vaan? Alavatsaa nippailu, vatsakipu sätelili jomotuksena reisiin saakka, turvotusta, rinnat kipeät. Aamulla nyt huomasin vielä selvästi paksuuntunuttu valkovuotoa. En mitään ovistestejä viitsi lähteä ostelemaan, luotetaan nyt tuntemuksiin vaan ja katsotaan mitä käy. Voisikohan olla mahdollista tästä seurata jotain? Millonka kannattaisi lähteä testailemaan? 

Aiemmin kaikki raskausoireet kokeneena, haamun plussanneena, mutta kuitenkin loppujalopuksi negatiiviseksi muuttuneena tuntemukset ja tunteet hirmu sekavat! Mielelläni myös vaihtaisin ajatuksia jonkun samanikäisen ja samassa elämäntilanteessa olevan kanssa! :) 

Heippa! Mukavaa löytää tämmöinen keskustelu jossa vähän nuorempia ja samoja ajatuksissa. Itse olen 19-vuotias opiskelija. Koulu tosiaankin kesken, mutta vauvakuumetta pukkaa. Laitoin juuri oman keskustelun pystyyn kun tarvitsisin hieman kokeneemmilta ja asioista tietäviltä neuvoa:) Olen mieleltäni hieman ennakkoluuloinen, mutta pientä ajatusta takaraivossa, että saattaisin olla raskaana. Voin olla myös hyvin väärässä.

Mielelläni vaihtaisin vaikka ihan nimimerkin takaa ajatuksia/kokemuksia myös tämän ryhmän ulkopuolella jos on muita samoilla ajatuksilla? :) 

Itse olen nykyään myös niin herkästi epäileväinen pienistäki oireista.. eilen esimerkiksi nippaili vatsaa välillä aika ilkeästikkin, ties mitä ollut, mutta saa heti ajattelemaan että mitä jos kuitenkin. Tää vauvakuume on vaan niin älytön! Muistan pari vuotta sitten viimeks itellä olleen jonkillaista kuumeilua, meni ohi melko nopeasti koska ei tietenkään 16v nä ollut mitään mahdollisuuksia vauvoja tehdä saatika kasvattaa. Nyt ensimmäisten epäilyjen jälkeen n pari kuukautta sitten kuumeilu on vaan kasvanut eikä loppua näy.. 

Täällä myös yksi helposti epäileväinen! Itse haluaisin jutella myös vähän enemmän. Jotenki takaraivossa toivon että testi näyttäis plussaa sitte kun sen teen, mutta tuntuu että mitä enemmän asiaa mietin sitä todennäköisemmin en ole raskaana ja petyn jos liikaa intoilen. Mulla itellänikin tänää aamulla pientä alavatsa kipua, mutta se katosi yhtä nopeasti ku tulikin, toivon suuresti että ne kuukautiset ei nyt alkaisi. Onhan se 16v aika nuori ikä alkaa haaveilemaan,mutta väliäkös tuolla. Itsekun olin 16v

muutama 18v kaveri jäi odottamaan, hyvin hekin ovat lapsiensa kanssa suoriutuneet vaikka nuoria ovatkin olleet:)

Mulla jotenkin täysin sama fiilis, haaveilee kokoajan plussasta muttei tahtoisin toivoa liikoja ettei sitten pety.. Yrittämällä ei yritetä kuitenkaan ja tää vauvakuume on luultavasti aika ykspuolista vielä:/ Tosin aikasempien epäilyjen jälkeen luotto poikaystävään kasvanut huimasti enkä niinkään pelkää yksin jäämistä enää vaikka se plussa sieltä tikkuun ilmestyiskin. :) 

Mulla tänään muutamia pieniä vihlasuja ollut myöskin vatsan seudulla, hetki sitten vessassa paperiin jäi ihan tositosi vähän rusehtavaa tuhrua/verta? Kuukautisiin en kuitenkaan täällä usko nyt, vasta muutama viikko sitten kuitenkin loppunu eli katsotaan katsotaan mitä käy.. :)