Lue keskustelun säännöt.
Voisitko seurustella ihmisen kanssa, joka on ammatiltaan siivooja?
03.07.2021 |
Vai tuntisitko liian suurta häpeää hänen ammatistaan?
Kommentit (161)
Onko siivooja sellainen keski-ikäinen mamma jolla +40kg ylipainoa ja kouvolatukka?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voisin hyvin mennä vaikka naimisiin siivoojan kanssa. Ap:n kaltaisen pinnallisen ihmisten arvottajan kanssa en sen sijaan haluaisi olla missään tekemisissä.
Vierailija kirjoitti:
En voisi. Isäni on toimitusjohtaja ja äitini lääkäri - hävettäisi hemmetisti tuoda joku moppaaja näytille. Itsekin korkeakoulutettu ja aloitin asiantuntijatason tehtävissä viime vuonna. Sori, ei varmaan se paras vastaus, mutta rehellinen. Toki jos lukioikäisenä on tehnyt jonkun kesän siivoushommia niin ok
TV. 24w, KTM
Eiköhän se todellisuus sullakin jossain vaiheessa iske päin kasvoja ;)
Vierailija kirjoitti:
Voisin hyvin mennä vaikka naimisiin siivoojan kanssa. Ap:n kaltaisen pinnallisen ihmisten arvottajan kanssa en sen sijaan haluaisi olla missään tekemisissä.
Hei en itse arvostele, mutta lähipiirini saa minut epäröimään.
En koska hän haluaisi miehen joka on käynyt korkeakoulun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En voisi. Isäni on toimitusjohtaja ja äitini lääkäri - hävettäisi hemmetisti tuoda joku moppaaja näytille. Itsekin korkeakoulutettu ja aloitin asiantuntijatason tehtävissä viime vuonna. Sori, ei varmaan se paras vastaus, mutta rehellinen. Toki jos lukioikäisenä on tehnyt jonkun kesän siivoushommia niin ok
TV. 24w, KTM
Sama täällä. Siivous on vähän semmonen välivuosiduuni ja jos sitä haluaa "isona" tehdä, on nainen sopivampi jollekulle toiselle.
Jaaha. Siivooja-hullukin taas aktivoitunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisin hyvin mennä vaikka naimisiin siivoojan kanssa. Ap:n kaltaisen pinnallisen ihmisten arvottajan kanssa en sen sijaan haluaisi olla missään tekemisissä.
Tai onko ap itse siivoja, joka kohtaa usein vähättelyä ammattinsa ympärillä. Yhtä pätevä spekulointi tietämättä tarkempia taustoja, kuin mikä omasi on. Sen pätevyysarvo on 0.
Itselleni siivooja on enemmän ok kuin päivät sisällä vätystävä puoliso. Olen muutenkin minimalisti niin rahaa jäisi nykyistä vähemmän vain taloudessa syrjään tai se olisin minä, joka ennakoi yllättäviin menoihin ja muutoin suhteuttaa menoja.
Kukaan ihminen ei ole toista parempi, oli ammatti sitten mikä hyvänsä.
Samassa mullassa tullaan kaikki aikanamme makaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeastaan ellei se ole just lukiosta ulos tullut.
Vierailija kirjoitti:
En koska hän haluaisi miehen joka on käynyt korkeakoulun.
Hehee, osui ja upposi sinnepäin. Meitä siivoojia on yhtä moneksi kuin on siivouskohteitakin. Emme ole yhtä samaa stereotyyppistä massaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun äiti teki työuransa ensin vaatetehtaassa ja loput vuosikymmenet siivoojana. Vaimo on vanhusten kotiaputöissä (kait sekin lasketaan jonkinlaiseksi siivoojaksi). En mä osaa normaaleja ammatteja katsoa nenää pitkin alaspäin. Kaikki työ on arvokasta. Itse olen yliopistosta valmistunut ja koulutusta vastaavissa töissä, mutta en mä pysty ajattelemaan olevani jotenkin hienompi/tärkeämpi ihminen kuin vaikka äitini. Mä nyt satun pitämään opiskelusta.
Onhan se nyt paljon parempi kuin joku elämäntapatyötön. Jos on vaikka laitoshuoltajana sairaalassa niin palkkakin voi olla melkein hoitajan tasoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi niin moni siivoaja on ylipainoinen? Eikö siinä työssä kuluta paljon kaloreita?
Vierailija kirjoitti:
Onhan se nyt paljon parempi kuin joku elämäntapatyötön. Jos on vaikka laitoshuoltajana sairaalassa niin palkkakin voi olla melkein hoitajan tasoa.
Peruspalkka pari tonnia. Päälle kokemusvuosi-, henkkoht ja vuorolisät, jos sellaisia viitsii tehdä. Kyllä sillä lainat maksoi ja perheen ruokki. Akateemisilla pätkillä ei ole tarvinnut tehdä kumpaakaan.
Miksi joku kokisi häpeää toisen ihmisen ammatista? Suorittavan työn tekijä on itsestä vähintäänkin yhtä arvokas kuin joku somekoordinaattori.
Olin 7 vuotta suuren siivousfirman palveluksessa ja kyllä työkavereita oli joka lähtöön, akateemisesta alkoholistiin. Ei työn sellaisenaan pitäisi ketään määritellä, mutta huomasin kyllä ihmisten suhtautumisen muuttuneen kun vaihdoin alaa, ihan kuin siivoustyö ei olisi "oikeaa" työtä.
Ei kyse ole ammatista. Älyä pitää olla, kiinnostusta laajasti eri asioista ja kyky keskustella ja pohtia. Moneen yliopiston käyneeseen tolloon olen elämäni aikana törmännyt eikä koulutus eikä ammatti
todellakaan kerro kaikkea ihmisestä.
Olen maisteri itse.
Hyvin voisin, siivoojan ammatissa ei ole mitään hävettävää.