Lue keskustelun säännöt.
X-sukupolven (1964-1979) muisteluketju
Wikipedian mukaan: X-sukupolveen kuuluvat vuosina 1964–1979 syntyneet ikäluokat. Sukupolven yhteisiä suuria kokemuksia olivat Neuvostoliiton romahtaminen, Berliinin muurin murtuminen, Yhdysvaltojen jääminen maailman ainoaksi supervallaksi, 1990-luvun lama ja massatyöttömyys sekä globalisaatio. Monia X-sukupolven edustajia yhdistää lapsuudessa tai nuoruudessa koettu vanhempien avioero"
https://fi.wikipedia.org/wiki/X-sukupolvi
Itse muistan parhaiten ihanan 80-luvun, siis ne ihanat asiat kuten muodin, nuoruuden, musiikin. Moni asia oli kyllä pielessä silloin, esim. naisen asema. Tsernobyl on myös iso juttu, ja Berliinin muurin murtuminen sekä Itä-Euroopan vapautuminen Neuvostoliiton vallasta. Ja Neuvostoliiton kaatuminen.
Kuka muistaa vielä Bundesrepublic Deutchlandin ja Deutche Demokratische Republicin? Vai menikö ne oikein :)
Meidäthän tunnetaan myös "pullamössösukupolvena", mutta ainakin minua se naurattaa..
Kommentit (640)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Elektroniikka oli kyllä vielä 80-luvulla todella arvokasta. Joku perus väri-tv maksoi nykyrahassa tuhansia euroja, esimerkiksi.
Jos osti ennen uuden väritelevision, niin elektroniikkaliikkessä maksettiin hyvitystä siitä entisestä mustavalkotelevisiosta kaupan yhteydessä aivan kuten käytetystä autosta. Jos nykyisin ostaa 55 tuuman television Gigantista, niin joutuu itse maksamaan siitä että se entinen televisio viedään pois kotoa samalla kun se uusi tv tuodaan tilalle.
"Kaupalla on velvollisuus ottaa vastaan suuret laitteet silloin, kun asiakas ostaa tilalle uuden tuotteen"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko muut viisikymppiset huomanneet, että nuoremmat olettavat automaattisesti, että emme osaa käyttää tietotekniikkaa? Naurattaa 😆
En ole varsinaisesti huomannut, mutta todellisuudessa me pullamössöt osataan tietotekniikkaa paljon syvällisemmin kuin jonnet. Nimittäin meidän lapsuudessa/nuoruudessa tietokoneet olivat niin yksinkertaisia että ne oli mahdollista(ja usein pakko, että sai mitään kunnollista tehtyä) opetella viimeiseen bittiin asti. C64:lla lapsuudessa demoja koodanneet ovat nykyään tietotekniikan huippuammattilaisia. Jonnet osaavat ehkä käyttää ohjelmia, mutta mitään he eivät tietokoneista tajua.
Ja tässä on myös syy ehkä myös sille, miksi niin moni hakkeri (sellainen pahis) tuli ainakin ennen itä-blokin maista (oho, nyt taannuin käyttämään x-sukupolven kieltä). Kun me opiskeltiin sitä ATK:ta niin naureskeltiin naapurimaalle, jossa jotkut luokat kävi joskus vierailuilla. Siellä kuulemma opiskeltiin myös ATK:ta mutta kaikki "koneet olivat vielä laatikoissa" kun olivat niin uusia.. ja toisaalla joku kertoi, että kaikki ohjelmat ja ohjelmoinnit opeteltiin manuaalisesti, siis kynällä ruutupaperille, koska koneita ei oikeasti ollut tarpeeksi. Siinä kuulkaa oppii ne asiat kun tekee excelin workbookin ruutuvihkoon..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei oltu kännyköiden orjia, oli mukava vapaus. Loppujen lopuksi paljon mutkattomanpaa kuin nyt, ja ihmiset oli ihanan hoikkia. Terveempää menoa silloin.
Joku jaksaa nillittää toisten painosta tällaisessakin ketjussa. Aika köyhä elämä. Epäilemättä sinä olit kiusaaja jo nuorena. Harmi, että elät yhä.
En kiusaa koskaan ketään, edes nimettömästi palstoilla. Ota kuva 80-luvun väkijoukosta ja vertaa nykyaikaan, huomaat, miten ihmisten paino on noussut. Elämästä on tullut epäterveellistä monella tavalla.
Älä tuhlaa ainutkertaista elämää tuntemattomien ihmisten vihaamisen, se ei tee hyvää sydämelle.
Hyvää kesää sinulle!Kyllähän tuossa sinun viestissäsi on ikävä sävy. Älä yhtään uhriudu.
En ole se, jolle vastasit mutta sanonpahan kuitenkin: Kun katsotaan minun vanhoja luokkakuviani, ala-yläaste ja kauppaopisto, ei löydy yhdenyhtäkään ylipainoista ihmistä Ei yhtäkään, ja tämä on taivahan tosi. Kun katson seurakunnan kerhon kuvaa joka on otettu vuonna -75, ei ole yhtäkään edes pulleaa lasta.
Ja kun tämän sanoo, on kauhea ihminen joka vihaa lihavia. Kukaan lihavia vihaa, kunhan kerrotaan totuus. On järkyttävää katsoa nykypäivän katukuvaa kun kaiken ikäiset vyöryvät eteenpäin, olen nähnyt niin lihavia pikkulapsia että itkettää niiden puolesta. Ei 5-vuotias osaa päättää mitä syö, se syö mitä annetaan ja eteen laitetaan, ja sitten vanhemmat lihottavat lapsen siaksi. On siinä mahtava alku elämälle, pitäskö tuota vielä kehua?
On kertakaikkinen totuus että nykyään kaiken ikäiset ovat lihavampia kuin x-sukupolven lapsuudessa ja nuoruudessa. Nuorille (jotka ovat kaikki samanlaisia nykyään, ei niitä toisistaan erota, vanhaa punkkaria etoo katsoa sitä miten kaikki on samasta muotista) on ilmeisesti täysin normaalia syödä jumalattoman epäterveellisesti. Me on kasvettu hitto perunalla, jauhelihasoossilla ja makaronivellillä, ruokia joita nykyajan ketohysterian aikana pidetään kaiken pahan alkujuurina, mutta läskejä ei oltu. Nykyajan ihmisillä on ruokaa niin paljon ja joka lajia että ne ei tiedä mitä ne sillä kaikella tekisi, ja kaapit pursuaa keksejä ja sipsejä joita syödään joka päivä.
Me ollaan kohta niinkuin Amerikkalaiset, joiden mielestä jokainen alle BMI 25 on alipainoinen. Sitten parutaan että kun lihavia syyllistetään ja haukutaan. Teille yritetään puhua hitto järkeä, mutta kun suurin osa ihmisistä on täysin addiktoitunut syömiseen niin puhu siinä sitten, sama reaktio kuin pikkulapselta jolta yritetään viedä tutti pois.
Lasten pahe oli irtokarkit, mutta niistä meni enemmän hampaat.
Vierailija kirjoitti:
Kaikki aikoivat olla NYCissä 1999-2000 uutenavuotena. Kukaan ei ollut.
Joo, vuosituhannen vaihtuminen oli suuri pannukakku. Parasta siinä oli vain ja ainoastaan Princen hittibiisi 1999.
Ja muistatteko YK2 uhan? Olihan se YK2? Kun tietokoneisiin tai siis ohjelmiin ei oltu hoksattu laittaa 4 numeropaikkaa vuosiluvulle, vaan tietokannoissa oli vain 2. Mikä tarkoitti sitä, että 2000 vuosi olisi näyttänyt vuotta 1900 ja pieniä ongelmia sitten isoissa järjestelmissä..
Oli vaikka mitä projektia ja hanketta ja rahaa paloi. Kaikki toimi kuitenkin kuin unelma, ainakin meillä töissä :D
Jonnet ei tiedä, tajua tai päätä! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli karma on kostanut boomereille kun keksivät sanoa nuoria eli meitä nykyisiä viiskymppisiä pullamössösukupolveksi. Nyt heitä sanotaan boomereiksi.
Jonnet sanoo boomereiksi nyt kaikkia yli 30-vuotiaita.... Eli myös meitä entistä pullamössösukupolvea...
Jonnet, ja nykynuoriso yleensäkin, vaikuttaa, näyttää ja kuullostaa nykyään kaikki täysin, yhdeltä ja samalta, meinasin sanoa "värittömältä" massalta, mutta se ei täysin sovi nykyiseen ikävään tilanteeseen. Kaikki, etenkin nuoret miehet, ovat kaikki kuin toistensa klooneja. Värittömän ja sieluttoman oloisia. Kaikki kuin samasta muotista valettuja, omissa värikehyksissään!
No tiedetään, että yksilöllisyys on kaikkea muuta kuin "muodissa" nykyään, mutta tämä nykyinen lauman ja massan mukana kulkeminen, on saanut nykypäivänä suhteettomat mittasuhteet! Kaikki näyttää, kuullostaa ja vaikuttaa samalta massalta! Enää ei ole nuoria kapinallisia, vaan kaikki ovat nuoria kaupallisia. Heidät on kaupallistettu. Heille myydään, ja heitä myydään heidän itse jakamiensa tietojen kautta.
Ennenkin toki oli kaupallisuutta mukana nuorisokulttuureissa, mutta aiemmin nuoriso itse päätti mitä olivat ja mitä kulttuuria kannattivat. Nykyään nuoriso menee sen mukaan mitä heidän puolestaan on päätetty ja mitä heille markkinoidaan sekä myydään, ja kaikkien on sitten enemmän tai vähemmän "digattava", tai heidät pudotetaan kelkasta porukan ulkopuolelle!
Ennen markkinamiehet haistelivat mitä nuoriso haluaa, ja sitä heille sitten myytiin. Nykyään markkinoijat luovat tarpeen käytännössä tyhjästä, ja sitä sitten tungetaan kurkusta alas. Kaikki perustuu nopealle kierrolle ja kertäkäyttökulttuurille, sekä jatkuvasti kasvavalle kulutukselle!
Ennen valtiotkin huolehtivat nuorisokulttuurien mahdollisesta "moraalittomuudesta", nykyään valtio haluaa varmistaa että nuorisokulttuurikin on täysillä mukana kaikessa moraalittomassa, prideineen, hyväksymässä haitalliset maahanmuuttoilmiöt, ja oman perinteisen kulttuurin sekä maan arvostamisen alasajossa!
Hassusti näyttää siltä että valtio nykyään rohkaisee ja kannustaa nuorisoa siihen, mistä meitä aiempaa nuorisoa perusteettomasti pelättiin. Päättäjät voivat hyvin saada mitä toivovat, sillä koskaan ei nuoriso ole ollut yhtä muovattavissa ja johdateltavissa kuin ironisesti juuri nykyään, tiedon aikakaudella!
Enää ei ole nuoria kapinallisia, vaan kaikki ovat nuoria kaupallisia.
Näin syvällisesti ja verbaalisesti voi tykittää vain aito x-sukupolven edustaja. Peukku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kasaripop: esim..Wham, Pet Shop boys ja toki myös Bon Jovi❤️kolahtaa vieläkin..
Se on jäänyt mieleen kun opettaja itki luokassa Kekkosen kuoltua ja toki myös Berliinin muurin murtuminen ja Tsernobyl. Jostain syystä myös Mathias Ristin seikkailu punaisella torilla.
Vielä kasarilla oli useiden kaverien perheessä Lada ja ei lankapuhelinta. Muutamilla ei edes sisävesssaa! Toisaalta kasari lopulla kaikilla oli Levikset.
Muistan liuhupuntti- Levikset 90-luvun alusta.
80-luvun lopulla omissa piireissä kuljettiin hevifarkuissa, enkä ole ikinä kuullut kenenkään osallistuneen mihinkään levis-huumaan.
Enemmän linkitän farkkuhysterian 70-lukuun.
Äksäläisiltä otettiin kasvatuksella ja viimeistään lamalla luulot pois, nöyränä painettiin koulussa ja töissä. 90-luku oli hurjaa aikaa nuorena naisena työelämässä, metoota olisi todella tarvittu.
Boomerit ovat itsekkyyden huipentuma ja huonoja vanhempia. Naisilla vanhana paheneva omituinen kauna ja katkeruus, varmaan siksi kun ikäluokan miehet ovat kauheita sikoja ja sovinisteja. Eroaminen lienee ollut kauhea tabu monilla, yhdessä vaan kitkutetaan ja pikkuhiljaa näivetetään toisensa kuoliaiksi.
Millenniaalit puolestaan ovat nillittäjiä ja marisijoita. Miksi heidän kauralatteaan ei taaskaan saa työpaikan kahvilasta ja en kyllä tuu töihin jollen saa välillä mennä kolmeksi kuukaudeksi Balille. Nuorempi Z-sukupolvi taas tiktokin aivopesemiä wokelampaita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sisällä tupakointi oli normaalia, eikä nillitetty parveketupakoinnista. Kaupat meni kiinni lauantaisin klo 14 ja sunnuntaisin kiinni. Vanhemmat eivät leikkineet lapsiensa kanssa. Nykyään 7v lapsi hyppii seinille, jos ei saa huomiota.
Meillä kyllä isä leikki kanssamme käytännössä joka ilta, töiden jälkeen. Äiti luki ääneen kirjoja päivälevolla. Leikimme pikkusiskon kanssa paljon myös keskenämme - esimerkiksi nukketaloleikit olivat niin kivoja, että välillä ala-asteella ollessamme laitoimme viikonloppuisin vekkarin soimaan, että ehdimme touhuta riittävästi. Vanhempia emme tietenkään häirinneet. Perheessämme arvostettiin kaikkien unta ja omaa aikaa.
Lauantai oli siivouspäivä, meillä oli vastuualueena oma huoneemme. Pieninä osasimme pyyhkiä pölyjä, koululaisina sujui jo imurointikin. Silloin oli myös vuoropäivinä lasten tiskivuorot. Sunnuntaisin kävimme usein isän kanssa ulkoilemassa tai retkillä. Talvisin Kaivopuistossa hiihtämässä, kesäisin vietettiin Seurasaaressa rantaelämää. Äiti sai huokaista sillä aikaa, hän oli kotiäiti.
Olen syntynyt -67.
Vierailija kirjoitti:
Amerikka oli niin suuri ja ihmeellinen, kaikki halusivat "jenkkeihin". Luin hurmioituneena Teen- ja Seventeen-lehtiä ja kadehdin prom-tansseja, Cover girl meikkejä, L.A. Gear -lenkkareita ja ohuita terveyssiteitä. Suomi tuntui ihan järkyttävältä takapajulalta. No sitähän se vähän olikin.
Samoin minä luin noita lehtiä, ja varmaan kaikkia amerikkalaisia, brittiläisiä, saksalaisia ja ranskalaisia muoti- ja musiikkilehtiä. Ahmin niistä kaiken ja etsin ympäri kotikaupunkia tylliä ja mustaa kynsilakkaa. Diskoissa katselin miten kaikki näyttivät niin junteilta. Paitsi minä. Juu olin varmaan ihana ihminen :D
No, ainakin tuli hyvä kielitaito eikä mikään muodissa voi järkyttää minua. Todennäköisesti olen nähnyt, kokenut ja käyttänyt sitä asua jo minkä joku kardashianin klaanin klooni "löytää" huomenna. Tai siis, hänen stailistinsa löytää. Julkut olivat kotikutoisempia, en usko että monella oli stailistia ja meikkaajaa, vaan oli ihan omaperäisiä tyylejä. Madonnakin oli tyylillisesti coolein ihan uransa alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palme ammuttiin, Paavia samoin mutta hän ei kuollut.
Kaikki osasivat arvata että Manusta tulee Kekkosen jatkaja.
Vierailija kirjoitti:
Char kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
X-files Tv-sarja
Carinin Paronittaren Karmea Kohtalo-TV-sarja. Muistaako kukaan? Verinen kertomus uskottomasta naisesta jonka aviomies tappaa... Tätä emme saaneet katsella kotona, mutta pikkusiskon kanssa kavereiden mökillä kyllä.
Muppet-show. Ja lauantai-iltapäivisin tuli Onnenpäivät ja Viisikko.
Oliko tuo Carinin Paronitar italialainen sarja? Jossa oli vanhan linnan rauniot, ja siellä verinen kämmenenjälki seinässä? Ja sitten vanha kohtalo toistui uudestaan kun nuori kaunis rouva uskalsi rakastua hekumallisesti nuoreen mieheen eikä rikas vanha siippa voinut sietää sitä?
Se oli jännittävä!
Ja kaikki katsoivat Angelica-sarjaa :D
Joo, just se! 🙂
Ja Angelica oli kova sana, lainasin myös niitä kirjoja kirjastosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En näe oikeastaan mitään yhteistä itseni vm 1979 ja jonkun vm 1964 nuoruudenkokemuksissa. Emme ole todellakaan samaa sukupolvea.
Sisareni on tuota vanhempaa ikäluokkaa ja todellakin päässyt helpolla. Minun lapsuuttani taas leimasi vahvasti 90-luvun alun lama, vanhempien työttömyys ym.
Nykyäänkin hoivakodissa asuvan isäni asioita hoitaessani olen joutunut kerta toisensa jälkeen selittämään sisarelleni, että eihän isällä tietenkään ole mitään ylimääräisiä rahoja missään. Siitä on pitänyt huolen työttömäksi jääminen silloin laman keskellä yli 50-vuotiaana vakituisesta työstä ja asuntolaina, jota hän ei koskaan saanut kuitattua loppuun seuranneilla pätkätöillä, vaikka jatkoi niitä selvästi yli eläkeiän, kunnes terveys petti.
Kaikista selityksistäni huolimatta tämä omassa nuoruudessaan vanhempien rahoilla ulkomaanreissujakin tehnyt ihminen ei suostu tajuamaan, miten tiukilla minä lapsena ja meidän yhteiset vanhempamme olimme minun lapsuudessani ja miten vanhempien kohdalla tilanne ei ainakaan helpottanut eläkkeelle siirtymisen jälkeen.
Minä olen kaikki nuoruuden reissuni ja opiskeluni itse rahoittanut osin velaksi, kun taas 15 vuotta vanhempi sisareni sai minuun nähden jo nuoruudessaan ison taloudellisen edun. Olipa hän omassa nuoruudessaan toistuvasti kesätöissäkin isämme työpaikalla, minä taas onnistuin saamaan ensimmäisen ja paljon vaatimattomamman kesätyöpaikkani omin voimin vasta opiskelemaan lähdettyäni toiselta puolelta Suomea. Ja nyt saan sitten vielä hoitaa isän asiatkin samalla, kun tuo täysin laskutaidoton haaveilee perinnöistä.
Siinä sitä vm 1979:n kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Äksäläisiltä otettiin kasvatuksella ja viimeistään lamalla luulot pois, nöyränä painettiin koulussa ja töissä. 90-luku oli hurjaa aikaa nuorena naisena työelämässä, metoota olisi todella tarvittu.
Boomerit ovat itsekkyyden huipentuma ja huonoja vanhempia. Naisilla vanhana paheneva omituinen kauna ja katkeruus, varmaan siksi kun ikäluokan miehet ovat kauheita sikoja ja sovinisteja. Eroaminen lienee ollut kauhea tabu monilla, yhdessä vaan kitkutetaan ja pikkuhiljaa näivetetään toisensa kuoliaiksi.
Millenniaalit puolestaan ovat nillittäjiä ja marisijoita. Miksi heidän kauralatteaan ei taaskaan saa työpaikan kahvilasta ja en kyllä tuu töihin jollen saa välillä mennä kolmeksi kuukaudeksi Balille. Nuorempi Z-sukupolvi taas tiktokin aivopesemiä wokelampaita.
Katkeraa narinaa. Olen 48 ja elämääni tyytyväinen juuri nyt.
Uusi jakso elämässäni on alkamassa, ja olen tottunut raivaamaan isojakin esteitä tieltäni.
Ja tavallinen duunari olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ai niin ja x-sukupolvi koki oman BLM-hetkensä jo silloin kun tv:ssä näytettiin Juuret-sarja. Se teki suuren vaikutuksen.
Ja II maailmansota holokausteineen tuli tutuksi Polttouhreista ja Sodan tuulista. Molemmat kirjat luin myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt viisikyppisenä haluaisi pysyä yhtä laihana kun aikuiset olivat vielä kasarilla, niin täytyy olla lähes syömättä kirjaimellisesti. Tuhatta kaloria isolle ihmiselle viikosta toiseen.
Kasarilla kuitenkin syötiin ihan kunnolla. Koulussa sai santsata ja voi pojat se tehtiin, kotona vedettiin pekonia ja jäätelöä ja karkkia. Silti kaikki olivat laihoja.
Kaikki eivät olleet laihoja, mutta muotiin tulleet liikuntalajit pitivät ihmiset kunnossa. Oli aerobiciä, jazz-tanssia, squashia, kuntosalia. 70-luvulla jotkut hölkkäsivät, uivat, naisvoimistelivat tai hiihtivät, mutta vasta 80-luvulla liikunta löi itsensä läpi kaikissa ikäryhmissä. Myös ravintosuositukset kevenivät.
Suomalaiset ovat lihoneet 1970-luvulta lähtien vuosi vuodelta enemmän, viis siitä mikä on muotia.
Koska enää ei ole luettelemiani aerobiciä ym., joissa käytiin säntillisesti kerran viikossa.
En kyllä ole nähnyt sen enenpää lihavia kuin silloinkaan, enemmän tukevia. Olen liki 50 v.
Meillä x-sukupolven naisilla on varmasti kovemmat luutkin, kun jumpattiin Jane Fondan tahdissa tv-ruudun edessä. Mulla oli kai kymmenisen vhs-kasettia häneltä, tilasin niitä jostain. Ja pompin ympäri olohuonetta (ei mulla ollut omaa telkkaria) leggingseissä, säärystimissä ja jossain jättipaidassa. Ja koska Jane ja muut jumppaajat hymyilivät amerikkalaisen leveästi koko ajan, minäkin tein niin.
Jossain vaiheessa aerobiccia alettiin kritisoida niiden hyppyjen takia, että ne rasittavat polvia. Ettei kannattaisi pomppia niin rajusti ilmaan vaan rauhallisemmin mennä. No, ainakin mun luut on kantaneet hyvin tähän asti. Kop kop.
Avokkaat teinitytöillä kun olin itse sellainen.
College-paita housunkauluksen alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Muistan hyvin myös Jugpslavian hajoamissodan.
T. Ei ap
Matkustin siitä läpi pari vuotta ennen hajoamista eikä tullut mieleenkään että se voisi noin äkkiä päätyä sotaan. Vähän ihmetyttää tuon ikiaikaisia muinaisia katkeruuksia ylläpitävien järjenjuoksu. Tosin jotkut suomessa rutisee vieläkin 100v sitten hävitystä kansalais/vapaus/sisällissodasta vaikkeivat tietty itse olleet paikalla sitä häviämässä.
Ei näitä kahta voi verrata keskenään.
Vertaisun mieluummin Suomen sisällissotaa Jugoslavian hajoamiseen kuin menneiden vuosisatojen kaunoihin tai edes 2. Maailmansotaan.
No mutta eihän Suomi hajonnut, sen enempää maantieteellisesti kuin poliittisestikaan. Sotaa ei juuri julkisesti puitu, työväenliike pysyi vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana, ja viimeistään Talvisota yhdisti kansan.
Vertaisun mieluummin Suomen sisällissotaa Jugoslavian hajoamiseen kuin menneiden vuosisatojen kaunoihin tai edes 2. Maailmansotaan.