Mitä tehdä kun mies kantaa herkkuja taloon ja lihon vaan.

Jos meinaat ottaa herkkua, syö ensin jotain muuta.

Vaikka porkkana. Odota sen jälkeen 5-15min ja kuulostele vieläkö tekee mieli.

Korvaa kaikki juomat vedellä. Ei mitään tuoremehuja tms.

Vierailija kirjoitti:

Kun itse olen sortumassa, otan ajatuksiini (mahdollisesti) rasvoittuneen maksani, ja mieliteko loppuu siihen.

Ehkä joku terveyspelote voisi tosiaan auttaa. Tai olisko jollain joku helposti tehtävä terveellinen herkku joka auttaisi yli tuosta viiden kriisipisteestä. Hedelmä ei pärjää sille jäätelölle, kokeiltu on. Ehkä joku semipahamakuinen tumma suklaa. Ap

Ap tarvitsisi tahdonvoimaa, mutta en kyllä ymmärrä herkkuja taloon kantavaa miestä. Vaikka itse olen hoikka, olisi vaimollani taipumusta lihomiseen, ja en taatusti halua lihottavia herkkuja säännöllisesti jääkaappiin tms., tykkäsinpä itse niistä tai en, koska haluan vaimoni pysyvän terveenä ja hyvännäköisenä. Kuosissa pysyminen on koko perheen asia.

Vierailija kirjoitti:

Jos meinaat ottaa herkkua, syö ensin jotain muuta.

Vaikka porkkana. Odota sen jälkeen 5-15min ja kuulostele vieläkö tekee mieli.

Korvaa kaikki juomat vedellä. Ei mitään tuoremehuja tms.

Mun tekee pelkästään syönnin päälle mieli herkkuja, ei ikinä muulloin. Ja pelkästään iltapäivällä. Esim nyt ei kiinnosta se jäde tai mikään muukaan herkku pätkääkään. Sen porkkanan olen yleensä syönyt ruokailun yhteydessä ja mehuja en ole juonut enää vuosiin. Eli tuohon viiden väsyrepsahdukseen pitäisi joku keino keksiä. Ap

Minä syön ne. Turha sitten valittaa lihomisesta, kun itse ne tänne kantaa

BMI 38,10

Vierailija kirjoitti:

Näissä ei auta paremman itsekurin odottaminen vaan jotain on tehtävä eri tavalla. Voisitko tehdä jotain mikä vähentäisi herkkujen himoa ja tekisi terveellisesti syömisestä helpompaa, esimerkiksi varaamalla itsellesi valmiiksi aina jotain helppoa syötävää työpäivän jälkeen. Kun tiedät, että jos vaihtoehtoina on helppo herkku ja vaikeasti laitettava ruoka, niin tietysti tulee valittua se herkku, joten siitä ruoasta pitäisi tehdä mahdollisimman helppo valinta siinä hetkessä. Syöthän myös työpäivän aikana tarpeeksi, jotta nälkä ei ehdi kasvamaan ja muodostumaan himoksi herkkuja kohtaan.

Tässä on avain. On tärkeää kehittää terveelliset rutiinit, jottei mene nälissään kaapille ilman etukäteissuunnittelua, vaan että syöminen ja juominen on hallussa, ja valmiiksi mietityt hiukopalat tms. terveellisiä.

Todellakin voit kieltää!

Meillä ei kukaan syö herkkuja, jos minä en saa.

Jos yritän rajoittaa itseäni syön kahta kauheammin. Se on ihan kuin joku dr jekyll ja mr hyde -ilmiö. Ihan kuin teinipersoonallisuus ottaisi minussa vallan ja lällättäisi että takuulla syön, katso syön vielä tuon rinkelikin päälle 🙄. Sit jälkeenpäin olen ihan että mitä helv nyt oikeesti... Äly hoi. Ap

Ratkaisen tämän nyt niin että haen levyn jotain pahaa tummaa suklaata ja yritän sillä hallita tätä. Ap

Miksi miehen pitää jatkuvasti kantaa herkkuja kotiin? Joo periaatteessa aikuinen ihminen saa ostaa ja syldä mitä haluaa, mutta on todella epäterveellistä jatkuvasti antaa lasten vetää herkkuja naamariin, viimeistään teini-iässä ovat luultavasti ylipainoisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onhan se tuokin syy mikset voi alkaa laihduttaa. Mun elämään ei vaikuta vaikka puoliso herkuttelee silloin kun itse en herkuttele. Minulla on herkkupäivä perjantaisin, ei muulloin. Ei pitäisi olla kovin vaikeaa lappaa sitä terveellistä ruokaa nälkäänsä eikä niitä herkkuja. Varmista että kotona on terveellisiä herkkuja sinulle kun muille kaapissa niitä epäterveellisiä. Osta pähkinöitä, hedelmiä ym. hyvää. Niin minäkin teen.

Minä laihdutan koko ajan. Olen jo luopunut iltapalan syömisestä eli syön viimeisen kerran noin kuuden aikaan minkä jälkeen vielä jumppaan ennen nukkumaammenoa ja se auttaa niin että lihon enää hitaasti. Hedelmien syömistä en enää pysty lisäämään ja pähkinöille olen allerginen. Ongelma ei ole mun ruokavalio vaan se että syön asiallisen aterian, siihen päälle mahdollisesti hedelmän jälkkäriksi ja SILTI päädyn vetämään kolmasosan jäätelöpaketista joka on houkuttanut koko päivän ja päivällisaikaan en enää jaksa vastustaa. Miehellä on huvittavaa kyllä karkkipäivä, mutta hän ei laske jäätelöä, kanelikorppuja, rinkeleitä, keksejä jne karkkipäiväänsä ja niitä on aina kaapit täynnä. Kokeilin jo sitäkin että lei on itselleni terveellisempiä herkkuja ja otan yhden kahvin kanssa iltapäivällä, no ei toimi kun syön niitäkin liikaa.

Keskustele miehesi kanssa. Meillä ei ainakaan ole esim. jäätelöä normaalisti kotona ollenkaan, joten siihen ei näin ollen voi sortua hetken mielijohteesta. Voisitte yhdessä päättää, että herkkuja on talossa korkeintaan yhtenä päivänä viikossa. Tuskinpa miehesikään haluaa sinun paisuvan muodottomaksi? 

Se MIESKÖ ne herkut sun suuhun ihan pakottamalla työntää.

Ehkä se MIES ostaa itselleen, mutta sinä olet heti rohmuamassa kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Näissä ei auta paremman itsekurin odottaminen vaan jotain on tehtävä eri tavalla. Voisitko tehdä jotain mikä vähentäisi herkkujen himoa ja tekisi terveellisesti syömisestä helpompaa, esimerkiksi varaamalla itsellesi valmiiksi aina jotain helppoa syötävää työpäivän jälkeen. Kun tiedät, että jos vaihtoehtoina on helppo herkku ja vaikeasti laitettava ruoka, niin tietysti tulee valittua se herkku, joten siitä ruoasta pitäisi tehdä mahdollisimman helppo valinta siinä hetkessä. Syöthän myös työpäivän aikana tarpeeksi, jotta nälkä ei ehdi kasvamaan ja muodostumaan himoksi herkkuja kohtaan.

Kiitos vielä tästä asiallisesta vastauksesta ja muistakin vastaavista. Syön kyllä riittävästi päivän aikana. Ap

Herkku tarkoittaa tässä tapauksessa roskaruokaa. Miksi et käy itse ostamassa omia ruokiasi: salaatteja, rasvattomia pihvejä (nam nam), parsakaalia, mansikoita, mangoa, kivennäisvettä jne. Paahtoleivästä saa hyvän kahvileivän vaikka raejuustolla ja kasviksilla päällystettynä.

Vierailija kirjoitti:

Kun itse olen sortumassa, otan ajatuksiini (mahdollisesti) rasvoittuneen maksani, ja mieliteko loppuu siihen.

Itselleni oli pysäyttävä juttu sokeriarvo, joka oli yllättäen koholla. En halua diabetesta. Olin toki aiemminkin kiinnittänyt huomiota ruokavaliooni, mutta sokeriarvon nousu tuli yllärinä. En tarvitse enää yhtään karkkipäivää elämässäni. Nautin kyllä syömisestä joka viikko, mutta syön enimmäkseen terveellisiä ja hyviä ruokia.

Miehesi käytös vaikuttaa vähän erikoiselta, siis kuinka tietoinen hän on tilanteestasi? Oletteko jutelleet ongelmasta avoimesti?

Muistelen lukeneeni jostain, että himotus hetken mielitekoa kohtaan kestää yleensä noin vartin, ja sen jälkeen aivot löytävät jotain muita kiinnostuksen kohteita ja himoilu aiempaan jää taustalle. Ehkä voisit kokeilla jonkinlaista tätä periaatetta soveltavaa käytösmallia; kun halu iskee, ala touhuamaan jotain muuta, mitä vain, katso hyvää leffaa tai harjoittele jotain joogavideoita Youtubesta, käy ruokkimassa ankkoja lähimmällä joella. Himoilu unohtuu vaivihkaa kun vaan saa jotain muuta touhuttavaa sen tilalle.

Mun mies rupes kanssa kantamaan herkkuja kotiin, kun aloitin elämäntaparemontin. Ei kestänyt katsoa mun laihtumista. Tuo käytös suoraan sanottuna antoi mulle niin paljon vit.tusenergiaa, että ei ole ollut vaikeuksia jättää herkkuja syömättä. Minä laihdun edelleen, mies lihoo. Saa nähdä kuinka kauan kestää, ennen kuin älyää lopettaa.

Vierailija kirjoitti:

Eihän se ole kuin itsekurin puutetta jos ei pysty olemaan tunkematta moskaa kurkusta alas, vaikka te naiset meitä miehiä syytäätte

Ainoastaan täällä voi tämä yksinkertainen totuus saada enemmistön alapeukkuja. Entä jos aloittaja olisi mies ja heikkoutena olut? Olisi hauskaa nähdä vastaukset.

Miehen ostamat rinkelit, kanelikorput ja keksit + pullat ovat todella epäterveellisia.  Kyllä niillä saa hyvin verisuonensa tukkoon.  Kaikissa noissa on palmuöljyä ja glukoosi-fruktoosisiirappia.

Osta lihaisia makkaroita ja paista voissa pannulla.  Nauti niitä sitten roskaruokaa mässyttävän miehesi vieressä sohvalla.  Pysyy nälkä pitkään poissa eikä ole mielitekoja.

Makeannälkään kermavaahtoa ja mansikoita.

Ymmärrän hyvin, olen ihan samanlainen kuin ap.

Lapsen herkut ostan sellaisina, etten voi syödä niitä, eli niissä on jokin ainesosa, jolle olen allerginen.

Mies ymmärtää, että hänen täytyy joko piilottaa omat herkkunsa, säilyttää niitä muualla, ostaa vain niitä, joille olen allerginen, tai ymmärtää, että heitän herkut heti roskiin, jos näen ne lähelläni.

Tämä on ihan sama kuin jos puoliso olisi alkoholisti ja toinen tahallaan roudaisi kaupasta kotiin erilaisia viinoja ja levittelisi niitä ympäri asuntoa.

Tuleekin mielikuva, että ap:n mies tekee tuota tahallaan, hän haluaa ap:n syövän ja lihovan, jotta saa syyn halveksia häntä. Tuohon ei pidä suostua, tee selväksi, että kotona joudutaan huomioimaan syömisongelma, jos mies haluaa kotona asua.