Tiedättekö jonkun joka on päässyt eroon masennuslääkkeistä?

Vierailija kirjoitti:

Pakko kommentoida tähän terapia-asiaan, että jo teini-iästä asti masentunut veljeni on ollut useamman vuoden Kelan tukemassa psykoanalyyttisessa terapiassa, ja se on ollut siinä mielessä raskasta meille kaikille (vaikka varmasti kuuluu hänen terapiaprosessiin), että hän tuntee nykyään valtavaa katkeruutta jo iäkkäitä vanhempiani (ja jonkin verran itseänikin) kohtaan. Minusta tuntuu pahalta miten rumasti hän puhuu äidillemme.

Eihän meidän lapsuus nyt täydellinen ollut mutta varmasti kuitenkin aivan tavallinen. Ei väkivaltaa, alkoholismia, hyväksikäyttöä. Mutta veli aina kun puhun hänen kanssaan tuo esille jonkun lapsuudessa koetun "vääryyden". En tiedä miten tämä häntä auttaa, kun hän ei vaan pääse katkeruudesta eroon ja vielä nelikymppisenä jauhaa siitä, kun ei lapsena saanut tarpeeksi huomiota jne.

Tsemppiä sulle ap! Mustakin olisi tosi vaikeaa avautua jollekin tuntemattomalle. Luottamuksen saavuttaminen vie KAUAN.

Ei voi sanoa että terapia auttaa veljeäsi tai ketään. Suosittelen veljellesi japanilaista Naikan terapiaa, jossa katkeralle ja vanhempiaan syyttävälle voidaan sanoa esim. Laske kuinka monta vaippaa sinulle on vaihdettu, kuinka monta lämmintä ateriaa valmistettu. Nämä tuhannet hoivan ja huolenpidon ilmentymät vanhempasi ovat sinulle tarjonneet. Mitä sinä olet tehnyt heidän hyväkseen?

Vakavasti ottaen en usko, että psykoanalyysi auttaa ketään masentunutta. Vuosikausia vatvot ja kierrät samaa kehää ja terapeutti vaan ynähtelee. Kognitiivinen, ratkaisukeskeinen tai muu konkreettinen nykyisyyteen perustuva terapiamuoto olisi varmaan parempi