Siis onko työmarkkinatuki tosiaan alle 1000 euroa?
Miten sillä voi elää? Olen aina kuvitellut sen olevan jotain 1500e
Kommentit (121)
Oi keus hyvä än elä mään kuu luu ka ikille!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Saahan siihen ihan kiitettävästi muita tukia päälle.
Yksinasuvan työttömän tulot koostuvat peruspäivärahasta tai työmarkkinatuesta (n. 520 euroa netto) sekä asumistuesta. Asumistuen määrä on 80% kohtuullisina pidettävistä asumismenoista jotka esim. Helsingissä ovat 520 euroa / kk.
Mitään muita tukia ei ole muuta kuin toimeentulotuki joka on viimesijainen ja harkinnanvarainen. Sitä varten Kelalle on lähetettävä esim. tiliotteet tarkasteltaviksi.
Olisi hyvä tosiaan ottaa asioista selvää eikä uskoa kaikkia kuulopuheita ja nettitrolleja.
Jos on lapsia ja yksinhuoltaja, saa myös elarit, lapsilisät yhärilisillä ja muihinkin tukiin huomioidaan että on lapsi taloudessa. eikä toimeentulotukea ole vaivatonta saada, lapselliselle se myönnetään ihan helposti.
Myös minä ja perheeni teemme näin. Olemme maanviljelijöitä lähinnä suurien maataloustukein takia
ja niiden turvin voimme olla tekemättä mitään koko talviajan. Helppoa ja mukavaa elämää.
Pihassa on uusi mersu ja käydään ulkomaan lomilla useasti. Hieno omakotitalo jne.
Ihanaa elämää kun sen oivaltaa eikä tartte hävetä kun maataloustuet on ns. piilotukia ja kaikki hyväksyy ne.
Ja jos joku ihmettelee helppoa elämää niin aina voi keksiä että töitä on paljon :) mukavaa
Yli 500 freelance-taiteilijaa kannellut oikeuskanslerille koronatukien mielivaltaisesta jakamisesta:
Runsaat viisisataa freelance-taiteilijaa on kannellut oikeuskanslerille Taiteen edistämiskeskuksen Taiken jakamista koronatuista. Taike jakaa tukea aina ensi sijassa taiteellisin perustein,
Tukihakemuksia tuli noin 12 000. Kolmella hakukierroksella jotkut saivat tukea kahdesti
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/yli-500-freelance-taiteilijaa-kanne…
Hallitus todennäköisesti jatkaa yrityksille suunnattua koronatukea
Yritysten kustannustukeen valmistellaan jatkoa, ja sitä pyritään Marinin mukaan jatkamaan niin kauan kuin koronakriisi kestää.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/marin-aamulehdelle-hallitus-todenna…
Minulla jää kätöseen 604 euroa koska alensin veroprosentin, turha saada veronpalautusta klun menee ulosottoon, niin. Ei muita avustuksia koska mies saa anssaria.
Tuet on tarkoitettu välttämättömiin menoihin ja väliaikaisesti. Näihin suoriin etuuksiin on lisättävä myös edut, kuten esim. maksuton päivähoito tai iltapäiväkerho yms. Työtön saa ilmaiseksi monia asioita, joista työssäkäyvä maksaa.
Työnteon tulisi kannattaa aina. Jos etuuksia nostetaan liikaa, ei matalapalkka-aloille löydy työntekijöitä. Tämähän näkyy jo pk-seudulla, työntekijöistä on pula. Etuuksista tulisi tehdä vastikkeellisia.
Tutkija: Joka neljäs työtön tosiasiassa työkyvytön
Työttömistä yllättävän iso osa ei ole täysin työkykyisiä.
Tuore väitöskirja valottaa pitkäaikaistyöttömyyden ankeaa taustaa. Oulun yliopistossa väitellyt Raija Kerätär arvioi, että työttömistä ainakin 20–25 prosenttia on tosiasiassa työkyvyttömiä tai tuen ja hoidon tarpeessa.
työttömiä oli siinä määrin työkykyongelmia, että he eivät pärjänneet avoimilla työmarkkinoilla
Hälyttävää oli Kerättären mukaan erityisesti, miten paljon vaikeasti työllistyvillä oli mielenterveyden häiriöitä ja miten yleistä niiden hoitamattomuus oli.
Työ ja työelämän osaamisvaatimukset kasvavat. Vaikka työttömyys kasvaa,
Nykytyömarkkinoilla työnantaja haluaa tietysti täyttä vastinetta palkalle. Meillä on silti paljon työtehtäviä, jotka eivät vaadi täyttä työpainosta. Mutta kehitysvammaisten työtoimintaa lukuun ottamatta ei ole järjestelmää, joka mahdollistaisi tällaisen työn, Kerätär sanoo.
Työttömyys heikentää terveyttä ja hyvinvointia, ja se taas työllistymistä. Siksi työttömille ja nuorille suunnattujen terveystarkastusten ja tuen ja hoidonkin pitäisi olla monimuotoista.
Esimerkiksi vaikeasti masentuneelta tai kehitysvammaiselta odotetaan korkeaa motivoituneisuutta ja kykyä pyrkiä palveluihin. Toisaalta terveystarkastuksissa on totuttu tutkimaan pääasiassa fyysisiä sairauksia ja riskitekijöitä. Työkyvyn arvioimiseen tämä on riittämätöntä.
– Jos potilaalta erehtyy kysymään: "Miten menee?", on vastaanoton loppupäivän aikataulu sekaisin, Kerätär kuvaa ongelmaa kollegan sanoin väitöskirjassa.
http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001904063.html
Suomessa on maailman korkeimmat maataloustuet
Esko Niemi kirjoittaa, että muissa korkean maataloustuen maissa tukitasot ovat selvästi alhaisemmat kuin Suomessa.
Esko Rantanen kirjoittaa (Talouselämä 7),
että Suomi ei vaatinut EU-budjettineuvotteluissa maksualennuksia
ja maksoi
maatalouden kansallista tukea absoluuttisina euroina
toiseksi eniten Ranskan jälkeen. Koska maat ovat erikokoisia,
on aiheellista tarkastella myös maataloustukien suhteellista suuruutta.
https://www.talouselama.fi/uutiset/suomessa-on-maailman-korkeimmat-maat…
Pid etään hu olta ku nnasta. K unta pi tää hu olta m eistä
Heikko Provo...
Kukaan ei voi olla niin pönttö, että luulee saavansa tekemättä mitään tuollaisia summia...
Jokaisen ketjuun kommentoijan tulisi olla töissä, omalla alallaan. Tukien hakeminen on kiusallista, koska ainakin minä olisin ennemmin töissä kuin jokakuukautisessa pakkoseurannassa ja pankkitilien syynäämisessä, josta päättää joka kerta eri virkailija.
Ei tähän enää muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juu, se on ihan liian vähän.
Kohtuutonta, että säästänyttä rangaistaan siten, että on tuhlatrava elämiseen omat säästöt. Tuhlannut saa päälle sossutuen.
Ihan mielenkiinnosta, mihin sinä rahojasi säästät jos et itseäsi varten juuri elämiseen?
Moni kun sanoo säästävänsä esimerkiksi pahan päivän varalle, mutta kun se päivä koittaa, ei säästöjä halutakaan käyttää, vaan veronmaksajien tulisi tarjota rahat elämiseen.
En oo tämä vastaaja, mutta oon esim säästänyt asunnon ostoa varten. Vuosia menty tosi pienillä tuloilla, parempaa odotellessa, mitä ei nytkään näköpiirissä.
Välillä on käynyt mielessä, että pitäisi vaan käyttää jäljellä olevat säästöt ja mennä sossuun. Alkaa käydä henkisesti raskaaksi tämä vuosia alle köyhyysrajan elely. Toki turvaa tuonut se, että rahaa kuitenkin säästössä on.
Vierailija kirjoitti:
Näihin suoriin etuuksiin on lisättävä myös edut, kuten esim. maksuton päivähoito tai iltapäiväkerho yms. Työtön saa ilmaiseksi monia asioita, joista työssäkäyvä maksaa.
Työnteon tulisi kannattaa aina. Jos etuuksia nostetaan liikaa, ei matalapalkka-aloille löydy työntekijöitä. Tämähän näkyy jo pk-seudulla, työntekijöistä on pula. Etuuksista tulisi tehdä vastikkeellisia.
Jos ihminen Suomessa saa tuloa noin 900 euroa ja maksaa siitä vuokransa ei noista etuuksista pysty hyvin paljoa vähentämään. Mikäli käteen jäävä raha on muutama satanen, miten sitä enää pienennät?
Mikäli sosiaalietuuden ja minipalkan ero on vähäinen on vika että palkkatyöstä ei makseta riittävästi, ei se että nämä nykyisellään jo vähäiset sosiaali"edut" olisivat liian suuria, ks. edelliinen kohta. Lisäksi suosittelisin myös tutustumaan työttömän velvollisuuksiin:
https://www.te-palvelut.fi/tyonhakijalle/jos-jaat-tyottomaksi/oikeudet-…
Puolison kanssa asuva saa pelkän työmarkkinatuen. Jos on asuntolainaa tai mökki niin ei saa toimeentulotukea.
Myöskään yhtiölaina/putkiremonttilaina ei ole lasku toimeentulotuessa.
Maataloustukia leikattava rajusti
Maatalouden tolkuton Moolokin kita nielaisee 3 000 loton päävoiton verran veroeuroja joka vuosi, näin sanoo professori Esko Niemi
Käytännössä tuet joudutaan rahoittamaan keräämällä veroja, jotka taas aiheuttamat vastaavasti työpaikkojen menetyksiä ja kalliimpia hintoja ei-tuetuilla toimialoilla, tällöin tukien nettovaikutus talouteen jää helposti negatiiviseksi. Negatiiviset vaikutukset syntyvät siitä että sekä suorat tuet että niiden rahoittamiseksi kerätyt verot aiheuttavat hyvinvointitappioita vääristämällä markkinahintoja ja tämä johtaa tehottomuuteen talouden toiminnassa.
Maantaloustuotteiden hintatuet pitävät tuotteiden hinnat korkeampina kuin ne muuten olisivat. Usein ajatellaan, että maanviljely on niin ankaraa ja riskialtista toimintaa, että siihen nähden työn tuloksista saatava hinta on liian alhainen. Siksi olisi säädettävä niin, että hinta pysyy korkeana. Kun hinta sitten asetetaan ylemmäs kuin se muuten olisi, tämä korkea hinta kannustaa viljelijöitä tuottamaan enemmän. Mutta koska tuotteet ovat vastaavasti kalliimpia, asiakkaat ostavat niitä vähemmän. Lopputuloksena on tuotannon ylijäämä. Jos tuotteiden hinnan olisi annettu muodostua itsekseen, varastoon kertyneet ja myymättä jääneet tuotteet pakottaisivat myyjät laskemaan hintoja, mikä puolestaan innostaisi asiakkaita ostamaan varastot tyhjiksi. Tämä tilanne on kysynnän ja tarjonnan tasapaino.
Menneinä aikoina tukien aiheuttamasta maatalouden ylijäämästä on yritetty päästä eroon monin tavoin: sitä on yritetty myydä ulkomaille tai suorastaan antaa pois. On jopa maksettu viljelijöille ylijäämän tuottamisesta ja sen jälkeen maksettu uudestaan siitä, että he pidättäytyisivät tuottamasta: hintatuet turvaavat viljelijöiden elintason mutta samalla liian tuotannon välttämiseksi viljelijöille on maksettu siitä, että he jättäisivät peltonsa viljelemättä. Maatalouden ylituotannosta on esimerkkejä kaikkialta maailmasta.
Business Finland myöntänyt lähes miljardi euroa koronasta kärsiville yrityksille
Business Finland myönsi viime vuonna koronahäiriöistä kärsiville yrityksille 994 miljoonaa euroa häiriörahoitusta. Hankkeita oli hieman päälle 20 000.
https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/business-finland-myontanyt-lahes-mi…
Ei tätä pysty lukemaan kun joku mölliäinen suoltaa samaa paskaa joka sivulla.
Kansanedustajan mukaan maataloustukia pitää kohdella julkisessa keskustelussa kuin mitä tahansa julkisia menoja.
Kansanedustaja Juhana Vartiaisen (kok.) mukaan myös maataloustuista pitää muiden julkisten menojen tapaan pystyä käymään kriittistä keskustelua.
Nykyisin maatalouden noin 7 miljardin euron tuotantokustannuksista voidaan kattaa tuotannon arvolla vain noin 4 miljardia euroa. Loput maksetaan julkisena tukena.
Suomessa on kuitenkin tapana hokea lähes aivottomasti, ettei saa ”asettaa vastakkain” esimerkiksi maataloustukea ja sosiaaliturvaa. Päinvastoin, ne nimenomaan pitää asettaa vastakkain.
Vartiaisen mukaan julkistalousvertailuja pitää tehdä eivätkä maataloustuet voi olla niiden kohdalla poikkeus.
Onko todella niin, että sokerijuurikkaan kuljetustuki ja maatalouden lomitustuki ovat tärkeämpiä kuin Helsingin yliopiston resurssit? Kuin lastensuojelu? Kuin takuueläkeläisen elintaso? Kuin poliisin resurssit? Kuin päihdeäitien hoito? Kuin ammattikoulujen opettajien määrä? Kuin puolustusvoimien hankinnat? Kuin työnvälityksen resurssit? Kuin päiväkotien opettajien määrä? Kuin vanhainkotien hoitajien määrä? Kuin työnteon kannustimet? Vartiainen listaa.
Maatalouden runsaskätisellä tuella on siis hintansa. Ehkä juuri sen edellyttämän hieman korkeamman verotuksen vuoksi jonkun ei kannata tehdä työtä ja hän syrjäytyy. Ehkä juuri sen vuoksi lastensuojelulta jää jokin traaginen tapaus resurssipulan vuoksi huomaamatta. Ehkä juuri sen vuoksi maahanmuuttajanuori ei mene päiväkotiin ja hänen äitinsä töihin. Ehkä juuri sen vuoksi huippututkija muuttaa pysyvästi pois Suomesta
https://www.verkkouutiset.fi/juhana-vartiainen-ovatko-maataloustuet-sos…