Ripari on yhtä helvettiä.

Vierailija kirjoitti:

Se on perseestä, koska on sen ikäinen. Jos olisi aikuisten seurassa, voisi hyvin vain olla välittämättä muista ja tehdä omia juttujaan. Riparilla on liikaa ihmisiä, ja suurin osa ei edes pidä aidosti toisistaan ja se on sellaista introverttien painajaista. Vinkkini; Hoida tehtävät ja sen jälkeen elä se vko omien halujesi mukaan. Tuon ikäisenä se on vaikeaa mutta lopulta muiden kakaroiden mielipiteillä ei ole merkitystä. Tsemppiä.

Mitä järkeä on "hoitaa tehtävät" eli opetella hetkeksi ulkoa Raamatun tekstejä/oppeja, joilla ei ole mitään yhteyttä omaan elämään?

Ne, joiden kotona rukoillaan ja siunataan ruokia, osaavat jo ne litaniat.

Kiusataanko ripareilla, siis leireillä? Itse kävin päiväriparin, joka oli niin kuin joku jo totesikin, hyvin koulumaista. Ei siellä kyllä ketään kiusattu, kaikki oli ihan tympääntyneitä vaan.

Vierailija kirjoitti:

Köö kirjoitti:

Mulla oli aikoinaan ihan sama juttu, hampaat irvessä vedin homman läpi ja masennuin melkein loppukesäksi.

Nyt olen aikuisena miettinyt, että miksi ihmeessä edes kävin mitään rippitouhua.. Nyt olen eronnut kirkosta niiden epä tasa ar vo isten näkemysten vuoksi. Eroamista ennen menin naimisiin, maistraatissa, koska perinteiset häät ällöttivät em syistä.

Jonkin tason usko mulla on edelleen, mutta se taitaa olla sellainen lapsen usko, hyväntahtoinen eikä vaadi kuulumista järjestöihin.

Sama täällä. En tajua miksi käytin teininä aikaa tämmöiseen turhuuteen, jonka hyöty on 0.

Aika moni käy siksi, että hyötyvät siitä taloudellisesti, ei läheskään kaikki rippikoululaiset siellä uskonnon takia ole tai siksi kun "kaikki muutkin" :'D

Olen itse käynyt rippileirin 80-luvulla ja vähän yllätyin, että juuri mikään ei ole sen suhteen muuttunut. Ehkä kymmenen vuoden kuluttua koko touhua osataan kyseenalaistaa laajemmin. Voimia sinulle, selviät kyllä, jos tahdot. Jos et tahdo, sinun ei tarvitse.

Ne leikit ja laulut iltaisin olivat niiiiiiinn hirveää kuraa! Ja usein oli leikkejä, joissa piti koskea toiseen jne. Omat lapseni saavat mennä rippikouluun aikuisina, jos heitä alkaa kiinnostaa rukousten yms. ulkoa opetteleminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köö kirjoitti:

Mulla oli aikoinaan ihan sama juttu, hampaat irvessä vedin homman läpi ja masennuin melkein loppukesäksi.

Nyt olen aikuisena miettinyt, että miksi ihmeessä edes kävin mitään rippitouhua.. Nyt olen eronnut kirkosta niiden epä tasa ar vo isten näkemysten vuoksi. Eroamista ennen menin naimisiin, maistraatissa, koska perinteiset häät ällöttivät em syistä.

Jonkin tason usko mulla on edelleen, mutta se taitaa olla sellainen lapsen usko, hyväntahtoinen eikä vaadi kuulumista järjestöihin.

Sama täällä. En tajua miksi käytin teininä aikaa tämmöiseen turhuuteen, jonka hyöty on 0.

Aika moni käy siksi, että hyötyvät siitä taloudellisesti, ei läheskään kaikki rippikoululaiset siellä uskonnon takia ole tai siksi kun "kaikki muutkin" :'D

Taloudellisesti suurin hyötyjä on kirkko.

Vierailija kirjoitti:

Rippikoulun pystyy käymään myös tenttimällä. Juttele riparin ohjaajien kanssa asiasta.

Itse tiesin, että en halua leirille, joten kävin päiväriparin.

Tähänkin sääntö: lapselta/nuorelta ei saa vaatia uskonnollista "tenttiä". Täysi-ikäisenä kukin voi valita uskontonsa. Tenttejä ei tarvita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Köö kirjoitti:

Mulla oli aikoinaan ihan sama juttu, hampaat irvessä vedin homman läpi ja masennuin melkein loppukesäksi.

Nyt olen aikuisena miettinyt, että miksi ihmeessä edes kävin mitään rippitouhua.. Nyt olen eronnut kirkosta niiden epä tasa ar vo isten näkemysten vuoksi. Eroamista ennen menin naimisiin, maistraatissa, koska perinteiset häät ällöttivät em syistä.

Jonkin tason usko mulla on edelleen, mutta se taitaa olla sellainen lapsen usko, hyväntahtoinen eikä vaadi kuulumista järjestöihin.

Sama täällä. En tajua miksi käytin teininä aikaa tämmöiseen turhuuteen, jonka hyöty on 0.

Aika moni käy siksi, että hyötyvät siitä taloudellisesti, ei läheskään kaikki rippikoululaiset siellä uskonnon takia ole tai siksi kun "kaikki muutkin" :'D

Taloudellisesti suurin hyötyjä on kirkko.

Tämä kirkon saama taloudellinen hyöty on ainoa syy rippilerien järjestämisille. Kaikki muu on tämän lohduttoman totuuden ympärille kasattua valhetta. Yksikään pappi ei välitä kuin itsestään ja asemastaan.

on kai se nyt varsinkin kun papit ovat lespolaisia ja homoja ja Seta käy psyykkaamassa nuoria homoksi. tosin koko riparisysteemi on peräisin katolisuudesta ja on täyttä harhaoppia, muka tullaan kristityksi jonkin riitin kautta, osa tosin tulee ripariaikana uskoon, kai silloin teinin aivot on kehittyneet ja on kypsä tekemöään päätöksen

Kannattaa vaan sinnitellä ja ajatella sitä rahan määrää minkä saat rippijuhlissa.

Kyllä ihmiset on nykyään heikkoja, mitään eivät kestä.

Hei, mä lähdin kesken riparin pois. Pidettiin silti juhlat. Konfikseen enntietty joutunut. Mutsi sanoi, että se on ylpeä siitä, että uskalsin toimia kuten halusin. Faija oli vartin verran pettynyt, mutta kutsui juhliin vähän liikaakin sukulaisiaan.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä ihmiset on nykyään heikkoja, mitään eivät kestä.

Ei, vaan fiksuja. Kaikkea ei pidäkään kestää. Ei varsinkaan lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa henkistä väkivaltaa.

Itse olen käynyt riparin -90 luvun lopulla eikä se mitenkään erityisen kivaa ollut. Näin jälkikäteen voi todeta että ehkä suurin opetus on siinä, että ihmisen tulee oppia sietämään epämukavuutta ja uusia tilanteita/ihmisiä. Mieleen on jäänyt myös erityisesti se ihana tunne kun 1.5 viikon leireilyn jälkeen isä tuli hakemaan kotiin, kesäloma sen jälkeen tuntui erityisen ihanalta.

Vierailija kirjoitti:

Hei, mä lähdin kesken riparin pois. Pidettiin silti juhlat. Konfikseen enntietty joutunut. Mutsi sanoi, että se on ylpeä siitä, että uskalsin toimia kuten halusin. Faija oli vartin verran pettynyt, mutta kutsui juhliin vähän liikaakin sukulaisiaan.

Mitä te juhlitte?

Aiotko pitää myös hääjuhlat, kun et mene naimisiin? Ristiäiset tai nimiäiset, vaikka jäät lapsettomaksi?

Ei leirille kannata mennä tai pysyä siellä väkipakolla. Jos ei kiinnosta, niin ei kiinnosta. Rippikoulun voi suorittaa muullakin tavoin, jos sen kokee tarpeelliseksi. On se nyt helvetti, kun sukupuolta saa vaihtaa kuin takkia, mutta tällaisista aataminaikuisista traditioista on pakko pitää kiinni.

Elämäni huonoin päätös oli mennä riparille (70-luku)

Kantsii jättää kesken jos on kamalaa.

Vierailija kirjoitti:

Olen itse ollut noin 10 kesää ripareilla töissä.

Johtuuko ahdistus uskonnon "tyrkyttämisestä"? Jotkut papit ja varsinkin nuorisotyöntekijät vaativat päivittäin rukouksia, mediksiä jne. Jos ne eivät tunnu sinulle luontevilta, sinulla on oikeus sanoa niin.

Leikit ovat usein sellaisia, että ne ovat lähinnä isosille tärkeitä. He ovat yleensä kaikki niitä, joille oma ripari oli mahtava kokemus.

Sieltä pääsee kyllä pois, eikä ole mikään häpeä tehdä niin. Juhlat voidaan pitää halutessa kotona ilman kirkonmenoja.

Rippikoulussa ei "vaadita" rukouksia vaan annetaan siihen mahdollisuus eikä konfirmaatiota voi tietenkään korvata kotijuhlalla.

Oma lapseni halusi myös pois leiriltä ensimmäiset päivät, viestitteli minulle että täällä on ihan kamalaa eikä tunne ketään. Sitten puolivälin paikkeilla, kun tutustui paremmin muihin, homma kääntyi. Kun leiri loppui, sanoi, että ei olisi vielä halunnut kotiin :).