Mummi kutsuu itseään varaäidiksi???

Tuota tapahtuu todella usein, että (aikuisen) poikalapsen äiti sekoaa tullessaan mummiksi. He alkavat omimaan lasta ja kuvittelemaan, että lapsi on heidän ja sen oman pojan yhteinen. Että lapsen äiti on vain synnytyskone. Se on tosi sairasta.

Mites ap sinun äitisi otti mummouden vastaan? Jos hyvin ja sinulla on häneen hyvät välit, niin voit sanoa anopille, että hän on lapsen "varaäiti", jos jotain sattuu sinulle. Sanot kuitenkin, että äitisi on mummi -nimikkeellä ja anoppi voi ottaa muun nimityksen tai olla ihan vain omalla nimellään.

Jos asia ei mene jakeluun, niin ottaisin muutaman viikon välimatkaa ihan suosiolla. Vauva kasvaa nopeasti ja patin viikonkin välimatka on ikävä vain sen takia, että yrittää olla enemmän kuin rooliin kuuluu.

Jos mies alkaa sanomaan puolisoaan vainoharhaiseksi, niin se olisi todella ison keskustelun paikka. Niin ei sanota enää ikinä, ei vaikka mitä tulisi. Omaa vaimoa, puolisoa ja varsinkaan lapsen äitiä ei kutsuta millään tavoin rumasti. Olisin melkein enemmän huolissani siis miehen käytöksestä kuin mummon.

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mä sitten ylireagoin, tuntuu vaan pahalta. Minusta äiti nimi on varattu äidille.

Ap

Mä ainakin suuttuisin niin, että korjaisin joka kerta kuuluvasti, kun isoäiti yrittää tuota "varaäiti"- juttuaan, että "isoäiti/mummo/mamma/mummu" ja siinä se.

"Varaäiti" ja töksäyttäisin takaisin että ei, vaan mummo.

En edes puhuisi tai järjestäisi mitään ihmeellisempää kuulemistilaisuutta, antaisin vaan kylmästi ymmärtää, että nyt tuli mentyä liian pitkälle. Lisäksi miehelle munat: nyt on viimeistään aika irtaantua äidistä ja valita kumman tunteet merkkaavat enemmän, äidin vai vaimon. 

Tulee mieleen, että onkohan hän kokenut saavansa uuden sisällön ja tarkoituksen elämälleen lapsenlapsensa kautta mutta ei ole hyväksynyt rooliaan vanhenevana ihmisenä, joka on ylittänyt lapsentekoiän, niin pitää ”elää uudelleen” äitiys- ja pikkulapsiaika?

Voit muistuttaa häntä, että hän on kokenut sen äitiyden pienelle ilman ”varaäitiä” ja sama kuuluu nyt sinulle.

Kautta aikain perheissä on ollut hyvin selkeät roolit isovanhemmille, vanhemmille ja lapsille ja syystä, koska perimätietona tiedetään, että silloin asiat menevät paremmin.

Kaikista häiriintynein skenaario tällaisesta rajat ylittävästä isoäidistä oli, kun USA:ssa isoäiti kidnappasi poikansa lapsen poikansa avustuksella. Lapsen äiti ei ole vieläkään löytänyt omaa lastaan.

Jos ei halua olla ”mummeli” niin voi keksiä neutraalimman / nuorekkaamman nimen. Vrt. esim. Kris Jenner, joka halusi, että lapsenlapset kutsuvat häntä nimellä ”Lovey” eikä ”Grandma.”

Mummon ja äidin roolit ovat erilaisia. Osa ei ymmärrä tätä, vaan jatkaa hetken tauolla ollutta äitiyttään. Osalle tulee ikäkriisi mummo sanasta, sitä sitten kierretään millä milloinkin.

Vierailija kirjoitti:

Loukkaantuisin minäkin, isoäiti hän on ei varaäiti. Tämä asia pitää käsitellä lopullisesti. Lapsen äidillä on oikeus sanoa mielipiteensä ja sitä on muiden kunnioitettava. Mummo/mummi/isoäiti käy nyt ylikierroksilla. Olen tältä palstalta aiemminkin lukunut vastaavaa että mummi yrittää omia pienokaista itselleen.

Pidä puolesi, jos et tässä pidä niin sinun yli tullaan kävelemään jatkossakin.

Sano vaikka että lapsella on yksi äiti ja se olet sinä, anoppisi on äiti omalle lapselleen eli miehellesi.

On selkeää että anoppi ei ole sisäistänyt mummon rooliaan, liekö ikäkriisikin kaiken muun lisäksi,  vaihdevuodet tms.

Omien lasteni mummi oli tosi nuorekas ja ei ikäsensä näköinen tultuaan mummiksi, hänellä oli alkuun 747vaikeuksia sisäistää asiaa.

Näin minäkin ajattelisin. Se on aika yleistä, että naiset ainakin jollain tavalla "sekoavat" lapsenlapsen syntyessä.

Oma anoppini oli hyvin hiljainen ja ujokin, välimme olivat hiukan etäiset, mutta kohteliaat. Mutta herranjestas, mikä sieltä kuoriutuikaan, kun esikoisemme syntyi. Minä en sen jälkeen osannut enkä tiennyt enää mistään mitään. Sitäkin ihmeteltiin paheksuen, kun lapsi ei heti rynnännytkään mummon syliin sinne mennessämme, vaan turvautui aluksi äitiin. Nimityksistä ei ollut epäselvyyttä, mutta mummon rooli otti selvästi koville, ikäänkuin hän olisi halunnut syrjäyttää minut ja näyttää, kuinka lasta hoidetaan, ja kuinka lämmin suhde hänellä oli lapsen kanssa. Olikin, mutta paljon myöhemmin. Mummojen tulisi ymmärtää, että äidin ja vauvan väliin ei ole mitään asiaa, ellei pyydetä.

Annoin kuitenkin mummon kouhkata, enkä sanonut mitään, koska välimatkaa oli muutama sata kilometriä, niin ei ollut mahdollista jatkuvasti nähdä. Lopulta hän rauhoittui, ja loppuaikoina oli jopa mukava käydä siellä.

Usein käy niin, että isoäidit varastavat lapset ja oikeat äidit pilkotaan metsään kaivettuun monttuun.

Kutsu häntä jatkossa lapselle etunimellään. "Katso, Pirkko on tuolla", tai "haluaisitko, että Pirkko antaa sulle jätskiä?" jne. Tuskin mummo haluaa, että lapsenlapselleen häntä kutsutaan nimellä, tai ainakin mun korvaan sellainen särähtää. Mutta koska nimitys varaäiti mummon käyttämänä on törkeä, niin niin sanotusti samalla mitalla takaisin, ja onhan se kohteliastakin, nimellähän sitä ihmisiä ruukataan kutsua... Jos ei kerran mummo-nimi kelpaa, niin menköön sitten kutsumanimellään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ehkä mä sitten ylireagoin, tuntuu vaan pahalta. Minusta äiti nimi on varattu äidille.

Ap

Kun varaäiti on kielletty niin seuraavaksi se nimittää itseään isoäidiksi.

😂🤣

Vierailija kirjoitti:

Kutsu häntä jatkossa lapselle etunimellään. "Katso, Pirkko on tuolla", tai "haluaisitko, että Pirkko antaa sulle jätskiä?" jne. Tuskin mummo haluaa, että lapsenlapselleen häntä kutsutaan nimellä, tai ainakin mun korvaan sellainen särähtää. Mutta koska nimitys varaäiti mummon käyttämänä on törkeä, niin niin sanotusti samalla mitalla takaisin, ja onhan se kohteliastakin, nimellähän sitä ihmisiä ruukataan kutsua... Jos ei kerran mummo-nimi kelpaa, niin menköön sitten kutsumanimellään.

Tämä on hyvä, sillä silloin mummon on pakko hyväksyä se, että on pakko sopia hänelle sopivasta nimityksestä. Silloin myös varaäiti-nimen käyttö on pakko ottaa pöydälle.

Vierailija kirjoitti:

Kommenttini meni ylläpidon hyväksyttäväksi syystä, joten koetan vastata uudelleen korjaamalla sanan.

Anoppisi ei ehkä halua olla mummi. Kaikki naiset eivät pidä siitä sanasta ja siksi voisit diplomaattisesti kysyä onko anopillasi ajatus, miksi häntä voi kutsua.

Suomen kielessä  on kivoja nimiä isovanhemmille, joita valitettavan vähän käytetään. Karjalassa oli ämmä. Googlettamalla löysin nanna. Meillä isoäidit ovat suvussa m a a m u  tai m a a m a( tuo oli se sana, mikä ei mennyt moden seulasta läpi). Jotkut haluavat kutsuttavaksi etunimellään. Tai antavat lapsen itsensä keksiä, jolloin voi tulla hauskoja nimityksiä niinkin. 

Enpä haluaisi itseäni kutsuttavan joksikin maamuksi, tai vielä vähemmän ämmäksi  Hui ! Mummo vielä menee, tai isoäiti paremmin

Vierailija kirjoitti:

Mummon ja äidin roolit ovat erilaisia. Osa ei ymmärrä tätä, vaan jatkaa hetken tauolla ollutta äitiyttään. Osalle tulee ikäkriisi mummo sanasta, sitä sitten kierretään millä milloinkin.

Kun lapsenlapset ovat pieniä rooli ei todellakaan eroa siitä miten äiti toimii.

Huolenpitoa joka tavalla on myös isoäidin toiminta, jos on lapsesta välillä hoitovastuussa.

Ehkä jollain aikataululla kannattaa yrittää ulos sieltä vauvakuplasta, niin asiat alkavat taas asettua mittasuhteisiin. Ja sanon tämän ilman kettuilua. Kuulostaa siltä, että nyt on hieman liian hapetonta tuo meno teillä. Sillä, miksi joku muu itseään kutsuu, ei pitäisi olla ihan noin suurta merkitystä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mummon ja äidin roolit ovat erilaisia. Osa ei ymmärrä tätä, vaan jatkaa hetken tauolla ollutta äitiyttään. Osalle tulee ikäkriisi mummo sanasta, sitä sitten kierretään millä milloinkin.

Kun lapsenlapset ovat pieniä rooli ei todellakaan eroa siitä miten äiti toimii.

Huolenpitoa joka tavalla on myös isoäidin toiminta, jos on lapsesta välillä hoitovastuussa.

Tietenkin se eroaa. Täysin, sataprosenttisesti.

Mun anoppi sanoi joskus vahingossa itseään äidiksi mun lapselle. Tosiaan vahingossa, mutta kyllä se särähti korvaan.

Vierailija kirjoitti:

on AP:lla ongelmat

Sanoisin että varaäidillä on... Pappako on sitten varaisä? 🙄

Vierailija kirjoitti:

Ehkä jollain aikataululla kannattaa yrittää ulos sieltä vauvakuplasta, niin asiat alkavat taas asettua mittasuhteisiin. Ja sanon tämän ilman kettuilua. Kuulostaa siltä, että nyt on hieman liian hapetonta tuo meno teillä. Sillä, miksi joku muu itseään kutsuu, ei pitäisi olla ihan noin suurta merkitystä.

Varaäiti näyttää olleen kuplassaan vuosikymmeniä.

Saa luvan ottaa lusikan kauniiseen käteen ja valita isovanhemmuuteen viittaavan nimen, kuten ”mamma ja pappa.” Isoäiti, mamma yms. sanat osoittavat sen linkityksen äitiyteen mutta kuitenkin kuvastavat eri roolia kuin mikä äidille kuuluu. Siksi ne varmaan vakiintuivatkin, kun välittävät arvokkaan yhteyden äitiyden statukseen, mikä miellyttää isovanhempaa, mutta ei samalla astu äidin varpaille, koska äiti on aina äiti eikä kenenkään sovi koettaa murentaa sitä asemaa.

Paras ratkaisu pitkällä tähtäimellä saattaisi olla, jos lapsi luonnollisesti keksii myöhemmin oman söpön kutsumanimen mummille, esimerkiksi jos mummilla on hankalampi etunimi, jota lapsi ei osaa lausua alussa oikein. Silloin isoäiti ottaisi varmasti nimen ylpeänä käyttöön.

Alatte vain lapselle sanomaan häntä valitsemallanne nimellä, oli se sitten etunimi, mummo, isoäiti, mamma tai mikä tahansa. Joka välissä vaan juttelette lapselle "menetkö MUMMON syliin" "katsopa kun MUMMO laittaa sulle ruokaa lautaselle" "ei saa koskea MUMMON kukkavaasiin, se voi mennä rikki" - siinä saa mummo äkistä omaa varaäitiään, mutta lapsi oppii sanomaan sitä mummoksi. 

Joskus täällä oli ketju, jossa mummo halusi itseään kutsuttavan "Elisabeth-isoäidiksi", mutta kun se tajusi, että lapsi on kouluiässä ennenkuin osaa sanoa noin monimutkaisen nimen, keksi jonkun oman väännöksen, oliko se "Mamaleelee" tai joku. 

Heitä sitä jollain.