Lue keskustelun säännöt.
Mt. Everestin vainajat pyörivät mielessäni.
30.06.2021 |
Olen palstalla näkemäni kommentin johdosta kehittänyt itselleni kummallisen kiinnostuksen Mount Everestillä lepääviin kiipeilijöihin. Olin kuullut niistä aiemminkin, mutta luulin että on legendaa ettei ruumiita saada alas vuorelta.
Osa vainajista säilyy näkyvissä ja verrattain hyvässä kunnossa vuosiakin sääolosuhteiden vuoksi. Lämpötila ei koskaan laske alle nollan.
Niin sanotulla death zonella (lähellä huippua) on ollut nähtävissä useita ihmisiä jotka eivät koskaan selvinneet alas. Kiipeilijät siis kulkevat vainajien ohi pyrkiessään maailman korkeimmalle huipulle.
Ajatus on samaan aikaan tosi karmaiseva ja kiehtova. Miltä tuntuisi nähdä hautaamaton, vuorella vuosia levännyt ihminen? Miltä omaisista tuntuu kun läheistä ei koskaan saa haudata, vaikka ruumiin koordinaatit ovat tiedossa ja netti täynnä valokuvia? Miten nukkuvat yönsä ne kiipeilijät, jotka aikanaan ovat joutuneet hylkäämään vielä elossa olevan ihmisen mahdottomien pelastusolosuhteiden vuoksi?
En tiedä miksi tämä aihe nyt pälkähtää mieleeni säännöllisesti.
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Green_Boots
https://en.m.wikipedia.org/wiki/Francys_Arsentiev
https://sometimes-interesting.com/mount-everest-dead-bodies/
Kommentit (1996)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille itseään ja todellisuutta pakoonjuokseville kiipeilijöille (eivät kaikki varmaan ole sellaisia) mutta niille jotka ovat:
Se on raaka totuss joka ihmisestä kuoriutuu tiukimmissa paikoissa ja jos sinusta kuoriutuu ruumiitten yli kävelijä ja kaverin hylkääjä kun hän anoo apua on reissusi ihan turha. Olet arvoton luuseri vaikk aolisit käynyt 20 huipulla. Joskus tämä iskee päin näköäsi vielä.
Meidän sotaveteraanit pitivät kunnianaan ettei kavereita jätetä. Niitä jätettiin joskus mutta asialla ei hehkutettu. Se ei ole suurinta rakkautta että kääntää selän avun pyytäjälle, pitää mennä yhdessä jos niikseen. Ellei pyydä apua jää rakastava siihen siltikin.
Et voi verrata kiipeilijöitä sotaveteraaneihin.
Et selvästi ymmärrä vuoristo-olosuhteista riittävästi moralisoidaksesi. Miten sinä ajattelit, että kiipeilijä saisi autettua kävelykyvytöntä ja lumisokeaa toveriaan? Omaa lisähappea voi tarjota, mutta ei oman hengen kustannuksella. Apua voi hälyttää, mutta et voi jäädä toisen tueksi oman henkesi kustannuksella. Pelastusoperaatiot vaativat kokeneen retkikunnan, yksi ihminen ei ihmeisiin pysty.
Vähähappisessa ympäristössä ajattelu hämärtyy sekä pelastettavalla että pelastajalla. Monesti pelastettavat ovat niin heikossa kunnossa, että he eivät halua tai koe voivansa liikkua - paleltuminen ja hapettomuus laittaa ihmisen tilaan, jossa lepääminen ja torkkuminen tuntuu järkevältä idealta.
Mikäli pelastettava on jäänyt haastavaan paikkaan - kielekkeelle tai kiipeämistä vaativalle osuudelle, hänet pitää voida kantaa tiukkojen paikkojen yli. Miten tämä tapahtuisi?
Se tapahtuu niin ettet vie kaveriasi moisiin paikkoihin joissa et voi auttaa. Ja jos suinkin voit aina auttaa niin ehkä viet....näin se menee. Se on oma valintasi. Ja oma vastuusi.
Jokainen vastaa viime kädes itsestään. Happinaamari ensin omille kasvoille, sen jälkeen vieruskaverille. Kukaan ei vie ketään minnekään, jokainen päättää lähtemisestä itse. Kanssakiipeilijää autetaan siihen asti, kunnes auttaminen muuttuu mahdottomaksi.
Kansantajuinen esimerkki. Olet ystäväsi kanssa kävelemässä jäällä. Putoatte molemmat jäihin. Sinä pääset ylös, mutta ystäväsi ei. Sinulla on hypotermia, makaat jäällä, mutta voimasi eivät riitä saamaan ystävääsi ylös vedestä? Mitä teet? Kuinka kauan voit odottaa ennen, kuin kuolet itse?
Kansantajuinen vastaus kukaan vastuullinen ihminen ei vie kaveriaan heikoille jäille varmistamatta ettei se petä.
Viedäänkö sinua jotenkin joka paikkaan? Talutetaan kuten koiraa? Eikö sinulla ole minkäänlaista omaa tahtoa? Jos minä menen heikoille jäille, niin ei tasan tarkkaan ole minun vikani jos sinä seuraat perässä ja hukut sinne kun minusta ei ole auttamaan. Mikä ihmeen autisti täällä jankuttaa?!?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmiset voisivat kiivetä jonnekin muualle.
Everest on kirjaimellisesti jätteiden ja ulosteiden peitossa. Suurin riski alkaa olemaan jonot kun kiipeilijät seisoskelevat odottelemassa vuoroaan huipulle. Suurin osa kiipeilijöistä ei omaisi pienintäkään toivoa huipulle kiipeämisestä ilman sherpojen vetämiä köysiä, sherpojen leireihin kantamia happipulloja, jne.
Mutta sen sijaan että nämä tyypit kiipeäisivät omin avuin vaikka 5 000m korkealle vuorelle, he haluavat korkeimmalle vuorelle, on päästävä juuri Everestille.
Juri näin.
Targikoomista on se että molempien reittien kuuluisimmat kohdat, 2nd step ja Hillary Step, ovat nyt jonopaikkoja.
Yhäkin spekuloidaan selvittivätkö Mallory ja Irvine vaativan kallioseinämän tiellä huipulle. Nyt paikassa on tikkaat.
Hillary Step oli haaste jonka Hillary ja Norgay selvittivät. Nyt kaikki tietävät kuinka siitä päästään yli.
Molemmissa paikoissa on nyt pahat ruuhkat kun kovakuntoiset mutta osaamattomat "kiipeilijät" haluavat puhtaan narsismin vuoksi saada Everestin "valloituksen" CV:nsä lisäviitteeksi, ja siksi porukkaa paleltuu.
Keskiverto kiipeilijä on nyt keski-ikäinen pankkiiri tai treideri joka haluaa extreme-kokemuksia ja on valmis maksamaan siitä.
Saa sieltä varmaan kivoja kuvia someenkin.
Nuohan on sellaisia ihmisiä jotka eivät ole mitään vastuksia kokeneet elämässään ja varmaan siksi luulevat että aina kaikki traaginen tapahtuu vain muille. Itse olen kokenut kovia ja traagisia menetyksiä ja vaikeuksia elämässäni ja kunnioitan elämääni.
Tai sitten osa on niitä jotka nimenomaan hakee uutta uskoa elämään jonkun traagisen asian jälkeen. Tulee mieleen esim yksi jalkansa menettänyt ex-jenkkisotilas, naispuolinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille itseään ja todellisuutta pakoonjuokseville kiipeilijöille (eivät kaikki varmaan ole sellaisia) mutta niille jotka ovat:
Se on raaka totuss joka ihmisestä kuoriutuu tiukimmissa paikoissa ja jos sinusta kuoriutuu ruumiitten yli kävelijä ja kaverin hylkääjä kun hän anoo apua on reissusi ihan turha. Olet arvoton luuseri vaikk aolisit käynyt 20 huipulla. Joskus tämä iskee päin näköäsi vielä.
Meidän sotaveteraanit pitivät kunnianaan ettei kavereita jätetä. Niitä jätettiin joskus mutta asialla ei hehkutettu. Se ei ole suurinta rakkautta että kääntää selän avun pyytäjälle, pitää mennä yhdessä jos niikseen. Ellei pyydä apua jää rakastava siihen siltikin.
Et voi verrata kiipeilijöitä sotaveteraaneihin.
Et selvästi ymmärrä vuoristo-olosuhteista riittävästi moralisoidaksesi. Miten sinä ajattelit, että kiipeilijä saisi autettua kävelykyvytöntä ja lumisokeaa toveriaan? Omaa lisähappea voi tarjota, mutta ei oman hengen kustannuksella. Apua voi hälyttää, mutta et voi jäädä toisen tueksi oman henkesi kustannuksella. Pelastusoperaatiot vaativat kokeneen retkikunnan, yksi ihminen ei ihmeisiin pysty.
Vähähappisessa ympäristössä ajattelu hämärtyy sekä pelastettavalla että pelastajalla. Monesti pelastettavat ovat niin heikossa kunnossa, että he eivät halua tai koe voivansa liikkua - paleltuminen ja hapettomuus laittaa ihmisen tilaan, jossa lepääminen ja torkkuminen tuntuu järkevältä idealta.
Mikäli pelastettava on jäänyt haastavaan paikkaan - kielekkeelle tai kiipeämistä vaativalle osuudelle, hänet pitää voida kantaa tiukkojen paikkojen yli. Miten tämä tapahtuisi?
Se tapahtuu niin ettet vie kaveriasi moisiin paikkoihin joissa et voi auttaa. Ja jos suinkin voit aina auttaa niin ehkä viet....näin se menee. Se on oma valintasi. Ja oma vastuusi.
Jokainen vastaa viime kädes itsestään. Happinaamari ensin omille kasvoille, sen jälkeen vieruskaverille. Kukaan ei vie ketään minnekään, jokainen päättää lähtemisestä itse. Kanssakiipeilijää autetaan siihen asti, kunnes auttaminen muuttuu mahdottomaksi.
Kansantajuinen esimerkki. Olet ystäväsi kanssa kävelemässä jäällä. Putoatte molemmat jäihin. Sinä pääset ylös, mutta ystäväsi ei. Sinulla on hypotermia, makaat jäällä, mutta voimasi eivät riitä saamaan ystävääsi ylös vedestä? Mitä teet? Kuinka kauan voit odottaa ennen, kuin kuolet itse?
Kansantajuinen vastaus kukaan vastuullinen ihminen ei vie kaveriaan heikoille jäille varmistamatta ettei se petä.
.....................
"...kukaan vastuullinen ihminen ei vie..."
Montakos tuntia aurongonlaskun jälkeen tarvitaan aikaa sinulla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä jauhaminen ruumiiden kotiin tuomisesta on hämmentävää. Mikäli se olisi helppoa, järkevää tai edes mahdollista, olisi kuolleet kotiutettu.
Yhden ruumiin kotiuttaminen maksaisi kymmeniä tuhansia, tietyissä tapauksissa n. 70 000 dollaria. Everestille on menehtynyt yli 300 ihmistä ja heistä monen olinpaikkansa ei edes tiedetä. Ylipäätään ruumiin noutaminen sellaiseen paikkaan, josta sen voisi yrittää noutaa, voi maksaa ihmishenkiä.
Jokainen kiipeilijä tietää riskit ja sen, että vuori saattaa olla heidän hautansa.
Pulkka ja laskuvarjo joka jarruttaa tai Ilmapallo perään ei maksa kyllä paljoa. Kaikkea ei olla kokeiltu. Ruumiin luo vaikeaan paikkaan voi lähettää vaikka koiran kiinnittämään kamppeet.
Typerää trollausta tai hyvä esimerkki ylivertaisuusharhasta eli siitä että mitä vähemmän ihminen jostain ymmärtää, sitä isommalla äänellä se moukaa "ratkaisuja". Siinä 1% mahdollisuudessa että et ole trolli, ehdotuksesi on naurettavia.
En ole trolli haen vaan kaikkia mahdollisuuksia joita ei olla käytetty. Totuus on että maapallolta saadaan kaikkialta kaikkea pois jos halutaan kyse on tahdosta. Täysin. Marsistakin saadaan tavaraa.
Suosittelen perehtymään ensin aiheeseen edes vähän, koska nyt tuhlaat kaikkien aikaa, mukaan lukien omaasi.
Tuhlaisin kernaasti muutaman Marsin suunnittelijoitten aikaa ja omaani saadakseni kaikki ruumiit pois vuorilta. Ihmisen arvo on sellainen, että menee Marsin ohi. Kyllä siihen ratkaisu on. satavarmasti. Kenellekään ei ole eduksi että ruumiitten nesteet ja vesi valuu juomavesiinkään.
"Ihmisen arvo on sellainen, että menee Marsin ohi. "
Ei voi yleistää.
Kuten tunnettua, useimmat maat WW-2:ssa eivät tuoneet sankarivainajiaan pois rintamilta, Suomi yhtenä harvoista. Miksiköhän??
.
Kun ihminen on kuollut vuorelle; silloin ihminen on kuollut tietoisena mahdollisuudesta tulla jätetyksi sinne. ja on tapauksia, jossa torson hakemiseksi ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuuksia, vaikka miten paljon asiaan uhrattaisiin varoja ja resursseja.Luehan taas uudelleen: Sinä itse päätät vietkö kaverisi sille vuorelle ja sinä päätät lähdetkö luotaan auttamatta pois. Sinä tiedt etukäteen että tämä tilanne voi tulla ja menet silti? Kaikki eivät mene.
Kaikki ei tosiaankaan mene. Itsekään en ole menossa. Silti olen sitä mieltä, että jokainen sinne vuorelle lähtenyt, jopa tämä "kaveri" on vastuussa itsestään, eikä ole kenenkään velvollisuus oman henkensä uhalla sieltä yrittää, huom yrittää, pelastaa sitä kaveriaan. Ymmärrätkö että se "kaverikin" on sinne lähtenyt omasta tahdostaan, tietäen riskit? Tottakai silloin autetaan, kun voidaan, mutta ei oman hengen kaupalla jäädä ketään auttamaan, jos se on liian vaarallista. Ei ole mitään järkeä uhrata sen "kaverin" lisäksi muitakin henkiä.
Ja miten sitä kaveria auttaisi? Tiukoissa paikoissa jokainen on siellä fyysisten ja henkisten voimiensa äärirajoilla. Mitä siinä sitten tekisi auttaakseen? Alkaisi kantaa tai raahata kaveria perässä? Eihän sellainen onnistu millään, kun voimia on juuri ja juuri sen verran, että ne riittää itselle ja omaan selviytymiseen hengissä koitoksesta. Eihän siinä loppujen lopuksi voi muuta tehdä kuin jättää kaveri itsekseen, jos tilanne näyttää toivottomalta, ja sen jokainen tuonne lähtevä tietää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä jauhaminen ruumiiden kotiin tuomisesta on hämmentävää. Mikäli se olisi helppoa, järkevää tai edes mahdollista, olisi kuolleet kotiutettu.
Yhden ruumiin kotiuttaminen maksaisi kymmeniä tuhansia, tietyissä tapauksissa n. 70 000 dollaria. Everestille on menehtynyt yli 300 ihmistä ja heistä monen olinpaikkansa ei edes tiedetä. Ylipäätään ruumiin noutaminen sellaiseen paikkaan, josta sen voisi yrittää noutaa, voi maksaa ihmishenkiä.
Jokainen kiipeilijä tietää riskit ja sen, että vuori saattaa olla heidän hautansa.
Tämä on juuri se mitä joudut miettimään etukäteen jätätkö kaverisi. Hän voi pyytää ettet jätä vaikka etukäteen lupasikin. Mietihän vähän. Ja sinä menet?
Pulkka ja laskuvarjo joka jarruttaa tai Ilmapallo perään ei maksa kyllä paljoa. Kaikkea ei olla kokeiltu. Ruumiin luo vaikeaan paikkaan voi lähettää vaikka koiran kiinnittämään kamppeet.
Typerää trollausta tai hyvä esimerkki ylivertaisuusharhasta eli siitä että mitä vähemmän ihminen jostain ymmärtää, sitä isommalla äänellä se moukaa "ratkaisuja". Siinä 1% mahdollisuudessa että et ole trolli, ehdotuksesi on naurettavia.
En ole trolli haen vaan kaikkia mahdollisuuksia joita ei olla käytetty. Totuus on että maapallolta saadaan kaikkialta kaikkea pois jos halutaan kyse on tahdosta. Täysin. Marsistakin saadaan tavaraa.
Suosittelen perehtymään ensin aiheeseen edes vähän, koska nyt tuhlaat kaikkien aikaa, mukaan lukien omaasi.
Tuhlaisin kernaasti muutaman Marsin suunnittelijoitten aikaa ja omaani saadakseni kaikki ruumiit pois vuorilta. Ihmisen arvo on sellainen, että menee Marsin ohi. Kyllä siihen ratkaisu on. satavarmasti. Kenellekään ei ole eduksi että ruumiitten nesteet ja vesi valuu juomavesiinkään.
"Ihmisen arvo on sellainen, että menee Marsin ohi. "
Ei voi yleistää.
Kuten tunnettua, useimmat maat WW-2:ssa eivät tuoneet sankarivainajiaan pois rintamilta, Suomi yhtenä harvoista. Miksiköhän??
.
Kun ihminen on kuollut vuorelle; silloin ihminen on kuollut tietoisena mahdollisuudesta tulla jätetyksi sinne. ja on tapauksia, jossa torson hakemiseksi ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuuksia, vaikka miten paljon asiaan uhrattaisiin varoja ja resursseja.Luehan taas uudelleen: Sinä itse päätät vietkö kaverisi sille vuorelle ja sinä päätät lähdetkö luotaan auttamatta pois. Sinä tiedt etukäteen että tämä tilanne voi tulla ja menet silti? Kaikki eivät mene.
Kaikki ei tosiaankaan mene. Itsekään en ole menossa. Silti olen sitä mieltä, että jokainen sinne vuorelle lähtenyt, jopa tämä "kaveri" on vastuussa itsestään, eikä ole kenenkään velvollisuus oman henkensä uhalla sieltä yrittää, huom yrittää, pelastaa sitä kaveriaan. Ymmärrätkö että se "kaverikin" on sinne lähtenyt omasta tahdostaan, tietäen riskit? Tottakai silloin autetaan, kun voidaan, mutta ei oman hengen kaupalla jäädä ketään auttamaan, jos se on liian vaarallista. Ei ole mitään järkeä uhrata sen "kaverin" lisäksi muitakin henkiä.
Ja miten sitä kaveria auttaisi? Tiukoissa paikoissa jokainen on siellä fyysisten ja henkisten voimiensa äärirajoilla. Mitä siinä sitten tekisi auttaakseen? Alkaisi kantaa tai raahata kaveria perässä? Eihän sellainen onnistu millään, kun voimia on juuri ja juuri sen verran, että ne riittää itselle ja omaan selviytymiseen hengissä koitoksesta. Eihän siinä loppujen lopuksi voi muuta tehdä kuin jättää kaveri itsekseen, jos tilanne näyttää toivottomalta, ja sen jokainen tuonne lähtevä tietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille itseään ja todellisuutta pakoonjuokseville kiipeilijöille (eivät kaikki varmaan ole sellaisia) mutta niille jotka ovat:
Se on raaka totuss joka ihmisestä kuoriutuu tiukimmissa paikoissa ja jos sinusta kuoriutuu ruumiitten yli kävelijä ja kaverin hylkääjä kun hän anoo apua on reissusi ihan turha. Olet arvoton luuseri vaikk aolisit käynyt 20 huipulla. Joskus tämä iskee päin näköäsi vielä.
Meidän sotaveteraanit pitivät kunnianaan ettei kavereita jätetä. Niitä jätettiin joskus mutta asialla ei hehkutettu. Se ei ole suurinta rakkautta että kääntää selän avun pyytäjälle, pitää mennä yhdessä jos niikseen. Ellei pyydä apua jää rakastava siihen siltikin.
Et voi verrata kiipeilijöitä sotaveteraaneihin.
Et selvästi ymmärrä vuoristo-olosuhteista riittävästi moralisoidaksesi. Miten sinä ajattelit, että kiipeilijä saisi autettua kävelykyvytöntä ja lumisokeaa toveriaan? Omaa lisähappea voi tarjota, mutta ei oman hengen kustannuksella. Apua voi hälyttää, mutta et voi jäädä toisen tueksi oman henkesi kustannuksella. Pelastusoperaatiot vaativat kokeneen retkikunnan, yksi ihminen ei ihmeisiin pysty.
Vähähappisessa ympäristössä ajattelu hämärtyy sekä pelastettavalla että pelastajalla. Monesti pelastettavat ovat niin heikossa kunnossa, että he eivät halua tai koe voivansa liikkua - paleltuminen ja hapettomuus laittaa ihmisen tilaan, jossa lepääminen ja torkkuminen tuntuu järkevältä idealta.
Mikäli pelastettava on jäänyt haastavaan paikkaan - kielekkeelle tai kiipeämistä vaativalle osuudelle, hänet pitää voida kantaa tiukkojen paikkojen yli. Miten tämä tapahtuisi?
Se tapahtuu niin ettet vie kaveriasi moisiin paikkoihin joissa et voi auttaa. Ja jos suinkin voit aina auttaa niin ehkä viet....näin se menee. Se on oma valintasi. Ja oma vastuusi.
Jokainen vastaa viime kädes itsestään. Happinaamari ensin omille kasvoille, sen jälkeen vieruskaverille. Kukaan ei vie ketään minnekään, jokainen päättää lähtemisestä itse. Kanssakiipeilijää autetaan siihen asti, kunnes auttaminen muuttuu mahdottomaksi.
Kansantajuinen esimerkki. Olet ystäväsi kanssa kävelemässä jäällä. Putoatte molemmat jäihin. Sinä pääset ylös, mutta ystäväsi ei. Sinulla on hypotermia, makaat jäällä, mutta voimasi eivät riitä saamaan ystävääsi ylös vedestä? Mitä teet? Kuinka kauan voit odottaa ennen, kuin kuolet itse?
Kansantajuinen vastaus kukaan vastuullinen ihminen ei vie kaveriaan heikoille jäille varmistamatta ettei se petä.
Viedäänkö sinua jotenkin joka paikkaan? Talutetaan kuten koiraa? Eikö sinulla ole minkäänlaista omaa tahtoa? Jos minä menen heikoille jäille, niin ei tasan tarkkaan ole minun vikani jos sinä seuraat perässä ja hukut sinne kun minusta ei ole auttamaan. Mikä ihmeen autisti täällä jankuttaa?!?
Meillä on kaikilla vastuu minne viemme ketäkin sen ymmärryksen mukaan joka on annettu. Jos vie toisen tietoisesti vaaraan, on itsetutkistelun paikka.
- - - - -
"Jos vie toisen tietoisesti vaaraan, on itsetutkistelun paikka"
.
Niin montakos tuntia aurongonlaskun jälkeen tarvitaan aikaa sinulla; suuresta mielenkiinnosta?
.
Ja mistä tempaiset tuon, että "joku olisi vienyt jonkun jonnekin" kuin kyse olisi järjestetystä seuramatkasta. No, sinulle se maailma ja sen säännöt tuntuvat olevan tutumpia.
Pulkkaan vaan ja tuuppaisu perään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä jauhaminen ruumiiden kotiin tuomisesta on hämmentävää. Mikäli se olisi helppoa, järkevää tai edes mahdollista, olisi kuolleet kotiutettu.
Yhden ruumiin kotiuttaminen maksaisi kymmeniä tuhansia, tietyissä tapauksissa n. 70 000 dollaria. Everestille on menehtynyt yli 300 ihmistä ja heistä monen olinpaikkansa ei edes tiedetä. Ylipäätään ruumiin noutaminen sellaiseen paikkaan, josta sen voisi yrittää noutaa, voi maksaa ihmishenkiä.
Jokainen kiipeilijä tietää riskit ja sen, että vuori saattaa olla heidän hautansa.
Pulkka ja laskuvarjo joka jarruttaa tai Ilmapallo perään ei maksa kyllä paljoa. Kaikkea ei olla kokeiltu. Ruumiin luo vaikeaan paikkaan voi lähettää vaikka koiran kiinnittämään kamppeet.
Typerää trollausta tai hyvä esimerkki ylivertaisuusharhasta eli siitä että mitä vähemmän ihminen jostain ymmärtää, sitä isommalla äänellä se moukaa "ratkaisuja". Siinä 1% mahdollisuudessa että et ole trolli, ehdotuksesi on naurettavia.
En ole trolli haen vaan kaikkia mahdollisuuksia joita ei olla käytetty. Totuus on että maapallolta saadaan kaikkialta kaikkea pois jos halutaan kyse on tahdosta. Täysin. Marsistakin saadaan tavaraa.
Suosittelen perehtymään ensin aiheeseen edes vähän, koska nyt tuhlaat kaikkien aikaa, mukaan lukien omaasi.
Tuhlaisin kernaasti muutaman Marsin suunnittelijoitten aikaa ja omaani saadakseni kaikki ruumiit pois vuorilta. Ihmisen arvo on sellainen, että menee Marsin ohi. Kyllä siihen ratkaisu on. satavarmasti. Kenellekään ei ole eduksi että ruumiitten nesteet ja vesi valuu juomavesiinkään.
"Ihmisen arvo on sellainen, että menee Marsin ohi. "
Ei voi yleistää.
Kuten tunnettua, useimmat maat WW-2:ssa eivät tuoneet sankarivainajiaan pois rintamilta, Suomi yhtenä harvoista. Miksiköhän??
.
Kun ihminen on kuollut vuorelle; silloin ihminen on kuollut tietoisena mahdollisuudesta tulla jätetyksi sinne. ja on tapauksia, jossa torson hakemiseksi ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuuksia, vaikka miten paljon asiaan uhrattaisiin varoja ja resursseja.Luehan taas uudelleen: Sinä itse päätät vietkö kaverisi sille vuorelle ja sinä päätät lähdetkö luotaan auttamatta pois. Sinä tiedt etukäteen että tämä tilanne voi tulla ja menet silti? Kaikki eivät mene.
Kaikki ei tosiaankaan mene. Itsekään en ole menossa. Silti olen sitä mieltä, että jokainen sinne vuorelle lähtenyt, jopa tämä "kaveri" on vastuussa itsestään, eikä ole kenenkään velvollisuus oman henkensä uhalla sieltä yrittää, huom yrittää, pelastaa sitä kaveriaan. Ymmärrätkö että se "kaverikin" on sinne lähtenyt omasta tahdostaan, tietäen riskit? Tottakai silloin autetaan, kun voidaan, mutta ei oman hengen kaupalla jäädä ketään auttamaan, jos se on liian vaarallista. Ei ole mitään järkeä uhrata sen "kaverin" lisäksi muitakin henkiä.
Mutta kun se kaveri joutuu hätään kuolemansa edessä ja pyytää jäämään niin joudut päättämään ihan sinä itse menetkö ja vastuu on sinulla siitä. Loppuelämän. Se voi olla lapsesi, aikuinen lapsi vaikka tai veljesi tai kuka vaan. Sinä jätit vaikka pyydettiin jäämään ja sinä veit hänet sinne myös. Kaikki ei lähtisi.
Sun mielestä on parempi jäädä kaverin viereen kuolemaan molemmat vai yrittää pelastautua edes toisen. Molemmat siellä ovat vaarassa. Voin vaikka vannoa jos kiipeän ystäväni kanssa vuorelle ja tiedän kuolevani sinne etten halua kaverikin kuolevan. Toivon totisesti, että hän pääsee turvallisesti alas.
Vielä enemmän haluisin, että puolisoni tai lapseni pelastuvat. Jos minun täytyisi hypätä rotkoon sen takia niin tekisin sen.
Vierailija kirjoitti:
Pulkkaan vaan ja tuuppaisu perään.
Ja liitovarjo, niin liitelee alas.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näille itseään ja todellisuutta pakoonjuokseville kiipeilijöille (eivät kaikki varmaan ole sellaisia) mutta niille jotka ovat:
Se on raaka totuss joka ihmisestä kuoriutuu tiukimmissa paikoissa ja jos sinusta kuoriutuu ruumiitten yli kävelijä ja kaverin hylkääjä kun hän anoo apua on reissusi ihan turha. Olet arvoton luuseri vaikk aolisit käynyt 20 huipulla. Joskus tämä iskee päin näköäsi vielä.
Meidän sotaveteraanit pitivät kunnianaan ettei kavereita jätetä. Niitä jätettiin joskus mutta asialla ei hehkutettu. Se ei ole suurinta rakkautta että kääntää selän avun pyytäjälle, pitää mennä yhdessä jos niikseen. Ellei pyydä apua jää rakastava siihen siltikin.
Et voi verrata kiipeilijöitä sotaveteraaneihin.
Et selvästi ymmärrä vuoristo-olosuhteista riittävästi moralisoidaksesi. Miten sinä ajattelit, että kiipeilijä saisi autettua kävelykyvytöntä ja lumisokeaa toveriaan? Omaa lisähappea voi tarjota, mutta ei oman hengen kustannuksella. Apua voi hälyttää, mutta et voi jäädä toisen tueksi oman henkesi kustannuksella. Pelastusoperaatiot vaativat kokeneen retkikunnan, yksi ihminen ei ihmeisiin pysty.
Vähähappisessa ympäristössä ajattelu hämärtyy sekä pelastettavalla että pelastajalla. Monesti pelastettavat ovat niin heikossa kunnossa, että he eivät halua tai koe voivansa liikkua - paleltuminen ja hapettomuus laittaa ihmisen tilaan, jossa lepääminen ja torkkuminen tuntuu järkevältä idealta.
Mikäli pelastettava on jäänyt haastavaan paikkaan - kielekkeelle tai kiipeämistä vaativalle osuudelle, hänet pitää voida kantaa tiukkojen paikkojen yli. Miten tämä tapahtuisi?
Se tapahtuu niin ettet vie kaveriasi moisiin paikkoihin joissa et voi auttaa. Ja jos suinkin voit aina auttaa niin ehkä viet....näin se menee. Se on oma valintasi. Ja oma vastuusi.
Jokainen vastaa viime kädes itsestään. Happinaamari ensin omille kasvoille, sen jälkeen vieruskaverille. Kukaan ei vie ketään minnekään, jokainen päättää lähtemisestä itse. Kanssakiipeilijää autetaan siihen asti, kunnes auttaminen muuttuu mahdottomaksi.
Kansantajuinen esimerkki. Olet ystäväsi kanssa kävelemässä jäällä. Putoatte molemmat jäihin. Sinä pääset ylös, mutta ystäväsi ei. Sinulla on hypotermia, makaat jäällä, mutta voimasi eivät riitä saamaan ystävääsi ylös vedestä? Mitä teet? Kuinka kauan voit odottaa ennen, kuin kuolet itse?
Kansantajuinen vastaus kukaan vastuullinen ihminen ei vie kaveriaan heikoille jäille varmistamatta ettei se petä.
Viedäänkö sinua jotenkin joka paikkaan? Talutetaan kuten koiraa? Eikö sinulla ole minkäänlaista omaa tahtoa? Jos minä menen heikoille jäille, niin ei tasan tarkkaan ole minun vikani jos sinä seuraat perässä ja hukut sinne kun minusta ei ole auttamaan. Mikä ihmeen autisti täällä jankuttaa?!?
Meillä on kaikilla vastuu minne viemme ketäkin sen ymmärryksen mukaan joka on annettu. Jos vie toisen tietoisesti vaaraan, on itsetutkistelun paikka.
Saa olla kyllä melkoinen hölmö, jos tuolla tavalla on vain "vietävissä". Minua ei ainakaan kukaan vie mihinkään, vaan valitsen itse menenkö ja minne menen. Ei siellä vuorellakaan tuollaisia tahdottomia tolvanoita ole, joten ei hätää, kukaan ei ole viemässä sua sinne kuolemaan. Se taitaakin tässä jankkauksessa olla takana: hylätyksi tulemisen ja yksin kuolemaan jäämisen pelko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä jauhaminen ruumiiden kotiin tuomisesta on hämmentävää. Mikäli se olisi helppoa, järkevää tai edes mahdollista, olisi kuolleet kotiutettu.
Yhden ruumiin kotiuttaminen maksaisi kymmeniä tuhansia, tietyissä tapauksissa n. 70 000 dollaria. Everestille on menehtynyt yli 300 ihmistä ja heistä monen olinpaikkansa ei edes tiedetä. Ylipäätään ruumiin noutaminen sellaiseen paikkaan, josta sen voisi yrittää noutaa, voi maksaa ihmishenkiä.
Jokainen kiipeilijä tietää riskit ja sen, että vuori saattaa olla heidän hautansa.
Pulkka ja laskuvarjo joka jarruttaa tai Ilmapallo perään ei maksa kyllä paljoa. Kaikkea ei olla kokeiltu. Ruumiin luo vaikeaan paikkaan voi lähettää vaikka koiran kiinnittämään kamppeet.
Typerää trollausta tai hyvä esimerkki ylivertaisuusharhasta eli siitä että mitä vähemmän ihminen jostain ymmärtää, sitä isommalla äänellä se moukaa "ratkaisuja". Siinä 1% mahdollisuudessa että et ole trolli, ehdotuksesi on naurettavia.
En ole trolli haen vaan kaikkia mahdollisuuksia joita ei olla käytetty. Totuus on että maapallolta saadaan kaikkialta kaikkea pois jos halutaan kyse on tahdosta. Täysin. Marsistakin saadaan tavaraa.
Suosittelen perehtymään ensin aiheeseen edes vähän, koska nyt tuhlaat kaikkien aikaa, mukaan lukien omaasi.
Tuhlaisin kernaasti muutaman Marsin suunnittelijoitten aikaa ja omaani saadakseni kaikki ruumiit pois vuorilta. Ihmisen arvo on sellainen, että menee Marsin ohi. Kyllä siihen ratkaisu on. satavarmasti. Kenellekään ei ole eduksi että ruumiitten nesteet ja vesi valuu juomavesiinkään.
"Ihmisen arvo on sellainen, että menee Marsin ohi. "
Ei voi yleistää.
Kuten tunnettua, useimmat maat WW-2:ssa eivät tuoneet sankarivainajiaan pois rintamilta, Suomi yhtenä harvoista. Miksiköhän??
.
Kun ihminen on kuollut vuorelle; silloin ihminen on kuollut tietoisena mahdollisuudesta tulla jätetyksi sinne. ja on tapauksia, jossa torson hakemiseksi ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuuksia, vaikka miten paljon asiaan uhrattaisiin varoja ja resursseja.Luehan taas uudelleen: Sinä itse päätät vietkö kaverisi sille vuorelle ja sinä päätät lähdetkö luotaan auttamatta pois. Sinä tiedt etukäteen että tämä tilanne voi tulla ja menet silti? Kaikki eivät mene.
Kaikki ei tosiaankaan mene. Itsekään en ole menossa. Silti olen sitä mieltä, että jokainen sinne vuorelle lähtenyt, jopa tämä "kaveri" on vastuussa itsestään, eikä ole kenenkään velvollisuus oman henkensä uhalla sieltä yrittää, huom yrittää, pelastaa sitä kaveriaan. Ymmärrätkö että se "kaverikin" on sinne lähtenyt omasta tahdostaan, tietäen riskit? Tottakai silloin autetaan, kun voidaan, mutta ei oman hengen kaupalla jäädä ketään auttamaan, jos se on liian vaarallista. Ei ole mitään järkeä uhrata sen "kaverin" lisäksi muitakin henkiä.
Mutta kun se kaveri joutuu hätään kuolemansa edessä ja pyytää jäämään niin joudut päättämään ihan sinä itse menetkö ja vastuu on sinulla siitä. Loppuelämän. Se voi olla lapsesi, aikuinen lapsi vaikka tai veljesi tai kuka vaan. Sinä jätit vaikka pyydettiin jäämään ja sinä veit hänet sinne myös. Kaikki ei lähtisi.
Sun mielestä on parempi jäädä kaverin viereen kuolemaan molemmat vai yrittää pelastautua edes toisen. Molemmat siellä ovat vaarassa. Voin vaikka vannoa jos kiipeän ystäväni kanssa vuorelle ja tiedän kuolevani sinne etten halua kaverikin kuolevan. Toivon totisesti, että hän pääsee turvallisesti alas.
Vielä enemmän haluisin, että puolisoni tai lapseni pelastuvat. Jos minun täytyisi hypätä rotkoon sen takia niin tekisin sen.
Läheskään kaikki sitä uhoavat eivät tiedä puoliakaan tositilanteista joita vuorilla voi tulla, mukaan lukien ihmisen käytöstä kuoleman edessä jos on vielä toivoakin kavereitten suhteen. Niin vaan olen kuullut monen anoelevan apua kun ne kaverit lähtivät.
Ei ne olisi sinne menneet jos olisivat edes aavistaneet mitä sillä voi tapahtua. t inäkään joka kenties hyppäisit rotkoon toivoisi sitä surua omaisillesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ne on jo mädäntyneet sinne, ja luut vaan jäljellä , pitäis vaan olla hammarivistökin tunnistettavissa no , ihmettelen miksi , vainajia ei otettu silloin kun ne löydettiin.
Onhan vieläkin vanhempia haudattu kun sankarivainajiankin on löydetty ja tuotu tänne Suomeen,
Ja haudattu oman paikkakunnan multiin.
Haudankaivajan tytär kirjoitti:
Ne on jo mädäntyneet sinne, ja luut vaan jäljellä , pitäis vaan olla hammarivistökin tunnistettavissa no , ihmettelen miksi , vainajia ei otettu silloin kun ne löydettiin.
Onhan vieläkin vanhempia haudattu kun sankarivainajiankin on löydetty ja tuotu tänne Suomeen,
Ja haudattu oman paikkakunnan multiin.
Eivät ne ruumiit Everestillä mädänny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen toki tiennyt näistä Everestin ruumiista, mutta eivät ne ole mieleeni jääneet sen kummemmin pyörimään. Olen aina pitänyt vuorikiipeilyä, ym. extremeurheilua hullujen hommana. Moni muukin on ollut samaa mieltä tässä keskustelussa. Se on toki heidän valintansa, mutta minä ne sitä ymmärrä.
Luin pikaisesti tuosta Francys Arsentievista joltain sivustolta, en tiedä oliko totta, vai oli joku huuhaasivusto, mutta siinä muka joku kertoi yrittäneensä auttaa tätä Francystä toisen ihmisen kanssa. Francys oli mutissut koko ajan "I'm American. Please do not leave me."
Nää kaks tyyppiä oli 8 vuoden päästä menneet uudestaan vuorelle (vai olivatko käyneet yhdesti jo tässä välissäkin) ja löytäneet Francysin samasta paikasta edelleen ja käärineet hänet Amerikan lippuun ja sysänneet alas "jonnekin" pois muiden kiipeilijöiden silmistä.
Onko joku enemmän asiaa tunteva tietoinen tästä, eli Sleeping Beauty ei olisi enää "maamerkkinä" Everestillä?
Vai että I ama American ihan, just. Kultakortilla ajatteli sitten vielä yrittävänsä. Eipä sanonut että olen intiaani älkää antako mun kuolla. Miksikähän se optio olisi ollutkaan vihonviimeinen?
Luulisin että ihminen yrittää käyttää sillä hetkellä ihan kaikki mahdolliset kortit, kun tajuaa että on jäämässä yksin kuolemaan. Minä ainakin yrittäisin lyödä koko pakan pöytään epätoivoisuuksissani.
Ja eivätkö ne auttajatkin olleet amerikkalaisia..?
Ap
P.S. Mahtava ketju, en tiennyt että tämä ottaa näin tuulta alleen! En ole ehtinyt lukea vielä läheskään kaikkea. Kiitoksia siis osallistuneille ja tuleville sellaisille! Aihe kiinnostaa näemmä muutamaa muutakin.
En ymmärrä miten monet kommentoijat täällä ovat yhtä tyhmiä kuin monet Everestille pyrkijät. Täällä väitetään että he "tietävät kaikki riskit erittäin tarkasti" -mikä on tietenkin täyttä puppua. Jos he tietäisivät kaikki riskit "erittäin tarkasti" niin he ku*lisivat sinne hymy huulillaan kun saisivat kuolla tehden sitä mitä rakastavat.
Näinhän ei kuitenkaan ole asian laita vaan nämä pösilöt vänisevät siellä apua anoen ennen kuin kuukahtavat.
Haudankaivajan tytär kirjoitti:
Ne on jo mädäntyneet sinne, ja luut vaan jäljellä , pitäis vaan olla hammarivistökin tunnistettavissa no , ihmettelen miksi , vainajia ei otettu silloin kun ne löydettiin.
Onhan vieläkin vanhempia haudattu kun sankarivainajiankin on löydetty ja tuotu tänne Suomeen,
Ja haudattu oman paikkakunnan multiin.
Jotkut heistä ovat itse asiassa säilyneet ihan yllättävänkin hyvin. Evät ole mädänneet, vaan jäätyneet tai muumioituneet.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen toki tiennyt näistä Everestin ruumiista, mutta eivät ne ole mieleeni jääneet sen kummemmin pyörimään. Olen aina pitänyt vuorikiipeilyä, ym. extremeurheilua hullujen hommana. Moni muukin on ollut samaa mieltä tässä keskustelussa. Se on toki heidän valintansa, mutta minä ne sitä ymmärrä.
Luin pikaisesti tuosta Francys Arsentievista joltain sivustolta, en tiedä oliko totta, vai oli joku huuhaasivusto, mutta siinä muka joku kertoi yrittäneensä auttaa tätä Francystä toisen ihmisen kanssa. Francys oli mutissut koko ajan "I'm American. Please do not leave me."
Nää kaks tyyppiä oli 8 vuoden päästä menneet uudestaan vuorelle (vai olivatko käyneet yhdesti jo tässä välissäkin) ja löytäneet Francysin samasta paikasta edelleen ja käärineet hänet Amerikan lippuun ja sysänneet alas "jonnekin" pois muiden kiipeilijöiden silmistä.
Onko joku enemmän asiaa tunteva tietoinen tästä, eli Sleeping Beauty ei olisi enää "maamerkkinä" Everestillä?
Vai että I ama American ihan, just. Kultakortilla ajatteli sitten vielä yrittävänsä. Eipä sanonut että olen intiaani älkää antako mun kuolla. Miksikähän se optio olisi ollutkaan vihonviimeinen?
Luulisin että ihminen yrittää käyttää sillä hetkellä ihan kaikki mahdolliset kortit, kun tajuaa että on jäämässä yksin kuolemaan. Minä ainakin yrittäisin lyödä koko pakan pöytään epätoivoisuuksissani.
Ja eivätkö ne auttajatkin olleet amerikkalaisia..?
Ap
P.S. Mahtava ketju, en tiennyt että tämä ottaa näin tuulta alleen! En ole ehtinyt lukea vielä läheskään kaikkea. Kiitoksia siis osallistuneille ja tuleville sellaisille! Aihe kiinnostaa näemmä muutamaa muutakin.
En ymmärrä miten monet kommentoijat täällä ovat yhtä tyhmiä kuin monet Everestille pyrkijät. Täällä väitetään että he "tietävät kaikki riskit erittäin tarkasti" -mikä on tietenkin täyttä puppua. Jos he tietäisivät kaikki riskit "erittäin tarkasti" niin he ku*lisivat sinne hymy huulillaan kun saisivat kuolla tehden sitä mitä rakastavat.
Näinhän ei kuitenkaan ole asian laita vaan nämä pösilöt vänisevät siellä apua anoen ennen kuin kuukahtavat.
johtuu siitä, että järki sammuu vähähappisissa oloissa...
No ei se nyt aina ihan niin suoraviivaistakaan välttämättä ole, että joku "tiesi mihin ryhtyy ja valitsi näin ja oli sitten lohdullinen kuolema kun teki mistä nautti". Ei moni extreme lajin harrastaja silti halua kuolla. Tiedostaa riskit, mutta ei ehkä ajattele että niin käy itselle. Everest on toki jo eri luokan juttu, mutta on sinnekin moni varmasti yrittänyt uskossa että onnistuu tulemaan elävänä takaisin, on voinut olla aika suru tajuta että takaisin ei päässytkään. Sitä kun ihminen tuppaa ajattelemaan että moni asia ei satu omalle kohdalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen toki tiennyt näistä Everestin ruumiista, mutta eivät ne ole mieleeni jääneet sen kummemmin pyörimään. Olen aina pitänyt vuorikiipeilyä, ym. extremeurheilua hullujen hommana. Moni muukin on ollut samaa mieltä tässä keskustelussa. Se on toki heidän valintansa, mutta minä ne sitä ymmärrä.
Luin pikaisesti tuosta Francys Arsentievista joltain sivustolta, en tiedä oliko totta, vai oli joku huuhaasivusto, mutta siinä muka joku kertoi yrittäneensä auttaa tätä Francystä toisen ihmisen kanssa. Francys oli mutissut koko ajan "I'm American. Please do not leave me."
Nää kaks tyyppiä oli 8 vuoden päästä menneet uudestaan vuorelle (vai olivatko käyneet yhdesti jo tässä välissäkin) ja löytäneet Francysin samasta paikasta edelleen ja käärineet hänet Amerikan lippuun ja sysänneet alas "jonnekin" pois muiden kiipeilijöiden silmistä.
Onko joku enemmän asiaa tunteva tietoinen tästä, eli Sleeping Beauty ei olisi enää "maamerkkinä" Everestillä?
Vai että I ama American ihan, just. Kultakortilla ajatteli sitten vielä yrittävänsä. Eipä sanonut että olen intiaani älkää antako mun kuolla. Miksikähän se optio olisi ollutkaan vihonviimeinen?
Luulisin että ihminen yrittää käyttää sillä hetkellä ihan kaikki mahdolliset kortit, kun tajuaa että on jäämässä yksin kuolemaan. Minä ainakin yrittäisin lyödä koko pakan pöytään epätoivoisuuksissani.
Ja eivätkö ne auttajatkin olleet amerikkalaisia..?
Ap
P.S. Mahtava ketju, en tiennyt että tämä ottaa näin tuulta alleen! En ole ehtinyt lukea vielä läheskään kaikkea. Kiitoksia siis osallistuneille ja tuleville sellaisille! Aihe kiinnostaa näemmä muutamaa muutakin.
En ymmärrä miten monet kommentoijat täällä ovat yhtä tyhmiä kuin monet Everestille pyrkijät. Täällä väitetään että he "tietävät kaikki riskit erittäin tarkasti" -mikä on tietenkin täyttä puppua. Jos he tietäisivät kaikki riskit "erittäin tarkasti" niin he ku*lisivat sinne hymy huulillaan kun saisivat kuolla tehden sitä mitä rakastavat.
Näinhän ei kuitenkaan ole asian laita vaan nämä pösilöt vänisevät siellä apua anoen ennen kuin kuukahtavat.
johtuu siitä, että järki sammuu vähähappisissa oloissa...
tialle tulee epätoivo ja eläimellinen taistele viimeinen taistosi tilanne. SIksi alkavat anella apua, kuneivät osaa enää ajatella missä ovat ja miksi apua ei vain ole enää saatavaksi asti
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämä jauhaminen ruumiiden kotiin tuomisesta on hämmentävää. Mikäli se olisi helppoa, järkevää tai edes mahdollista, olisi kuolleet kotiutettu.
Yhden ruumiin kotiuttaminen maksaisi kymmeniä tuhansia, tietyissä tapauksissa n. 70 000 dollaria. Everestille on menehtynyt yli 300 ihmistä ja heistä monen olinpaikkansa ei edes tiedetä. Ylipäätään ruumiin noutaminen sellaiseen paikkaan, josta sen voisi yrittää noutaa, voi maksaa ihmishenkiä.
Jokainen kiipeilijä tietää riskit ja sen, että vuori saattaa olla heidän hautansa.
Pulkka ja laskuvarjo joka jarruttaa tai Ilmapallo perään ei maksa kyllä paljoa. Kaikkea ei olla kokeiltu. Ruumiin luo vaikeaan paikkaan voi lähettää vaikka koiran kiinnittämään kamppeet.
Typerää trollausta tai hyvä esimerkki ylivertaisuusharhasta eli siitä että mitä vähemmän ihminen jostain ymmärtää, sitä isommalla äänellä se moukaa "ratkaisuja". Siinä 1% mahdollisuudessa että et ole trolli, ehdotuksesi on naurettavia.
En ole trolli haen vaan kaikkia mahdollisuuksia joita ei olla käytetty. Totuus on että maapallolta saadaan kaikkialta kaikkea pois jos halutaan kyse on tahdosta. Täysin. Marsistakin saadaan tavaraa.
Suosittelen perehtymään ensin aiheeseen edes vähän, koska nyt tuhlaat kaikkien aikaa, mukaan lukien omaasi.
Tuhlaisin kernaasti muutaman Marsin suunnittelijoitten aikaa ja omaani saadakseni kaikki ruumiit pois vuorilta. Ihmisen arvo on sellainen, että menee Marsin ohi. Kyllä siihen ratkaisu on. satavarmasti. Kenellekään ei ole eduksi että ruumiitten nesteet ja vesi valuu juomavesiinkään.
"Ihmisen arvo on sellainen, että menee Marsin ohi. "
Ei voi yleistää.
Kuten tunnettua, useimmat maat WW-2:ssa eivät tuoneet sankarivainajiaan pois rintamilta, Suomi yhtenä harvoista. Miksiköhän??
.
Kun ihminen on kuollut vuorelle; silloin ihminen on kuollut tietoisena mahdollisuudesta tulla jätetyksi sinne. ja on tapauksia, jossa torson hakemiseksi ei kerta kaikkiaan ole mahdollisuuksia, vaikka miten paljon asiaan uhrattaisiin varoja ja resursseja.Luehan taas uudelleen: Sinä itse päätät vietkö kaverisi sille vuorelle ja sinä päätät lähdetkö luotaan auttamatta pois. Sinä tiedt etukäteen että tämä tilanne voi tulla ja menet silti? Kaikki eivät mene.
Kaikki ei tosiaankaan mene. Itsekään en ole menossa. Silti olen sitä mieltä, että jokainen sinne vuorelle lähtenyt, jopa tämä "kaveri" on vastuussa itsestään, eikä ole kenenkään velvollisuus oman henkensä uhalla sieltä yrittää, huom yrittää, pelastaa sitä kaveriaan. Ymmärrätkö että se "kaverikin" on sinne lähtenyt omasta tahdostaan, tietäen riskit? Tottakai silloin autetaan, kun voidaan, mutta ei oman hengen kaupalla jäädä ketään auttamaan, jos se on liian vaarallista. Ei ole mitään järkeä uhrata sen "kaverin" lisäksi muitakin henkiä.
Ja miten sitä kaveria auttaisi? Tiukoissa paikoissa jokainen on siellä fyysisten ja henkisten voimiensa äärirajoilla. Mitä siinä sitten tekisi auttaakseen? Alkaisi kantaa tai raahata kaveria perässä? Eihän sellainen onnistu millään, kun voimia on juuri ja juuri sen verran, että ne riittää itselle ja omaan selviytymiseen hengissä koitoksesta. Eihän siinä loppujen lopuksi voi muuta tehdä kuin jättää kaveri itsekseen, jos tilanne näyttää toivottomalta, ja sen jokainen tuonne lähtevä tietää.
Tämä on juuri se mitä joudut miettimään etukäteen jätätkö kaverisi. Hän voi pyytää ettet jätä vaikka etukäteen lupasikin. Mietihän vähän. Ja sinä menet?
Ihminen ei ole yhdessä tasossa, hän on useammassa tasossa ja se todellinen toive on siellä pintojen alla. Hädässä hän pyytää. Sellaiseen sinä lähdet, muista se. Se on vastuullasi.
......................
Etpä sitten saa vastatuksi, montako tuntia menee auringonlaskun jälkeen, ennen kuin pyhimyskehäsi alkaa loistamaan näkyvästi.
-Tiedän muutamia tapauksia, ehkä kaltaisiasi.... toinen nappaa keppanaa ja shotteja ja käy vieraissa. Hänen pyhimyskehää ei erota kuin himmeästi joulukuun kaamoksen räntäsateessa keskellä yötä Vätsärin korvessa. Siis ilman pienimpiä hajavaloja. Ihan jees kaveri, sädekehän kiiluminen välillä ei oikeastaan porukoita häiritse.
Toisella, kaltaisellasi, ½-tutussa naapuriporukassa, pyhimyskehä erottuu kesälläkin, kohta kun aurinko vähänkin menee pilveen. Hänkin kirjoittelee ja messuaa tavallasi ja vastoin parempaa tietoa jeesustelevia viestejä ja juttuja eri asioista, vaikka ei niistä oikeasti mitään tiedä. Erona on se, ettei yhden yksi suostu yhtä päivää/iltaa pidempiin sessioihin tämä itse Mooseksen kanssa.
"Tämä on juuri se mitä joudut miettimään etukäteen jätätkö kaverisi."
Noup! Tuo asia on tiedossa ja sovittu jo ennalta. Kukaan ei uhraa itseään toivottomassa tilanteessa. Länkötä mitä länkötät. Muista silti sammuttaa sädekehäsi yöksi!
........................
Höpöhöpöt jonninjoutavalle jeesustelullesi.