Onko tyttö vai poika toivotumpi?

Hieman toivoin tyttöä mutta poika tuli. Ei kyllä haittaa yhtään, poika on aivan ihana vauva. Ja toisaalta olen onnellinen myös mieheni puolesta, että sai oman pojan koska tämä lapsi tuli hoidoilla joten toista lasta ei välttämättä enää tule.

Minulla 2 poikaa ja 1 tyttö. Tyttöä toivoin ja olen todella onnelline, kun tytön sain :).

Kolme tyttöä sain ensiksi, toivoin kolmannesta poikaa. Sitten halusin vielä yhden vauvan ja tekemällä yritettiin poikaa ja saatin poika. Kaikki on yhtä rakkaita , kauniit tytöt ja ihana poika "ihanapoika"

Kolme tyttöä sain ensiksi, toivoin kolmannesta poikaa. Sitten halusin vielä yhden vauvan ja tekemällä yritettiin poikaa ja saatin poika. Kaikki on yhtä rakkaita , kauniit tytöt ja ihana poika "ihanapoika"

Poika, se että esikoisemme oli poika oli helpotus, sen jälkeen ei tarvinnut jännätä sukupuolia, lapsia meillä neljä. Suomikin on valitettavasti salaa patriarkaalinen, sukulaiset kuitenkin usein poikalapsesta erityisen onnessaan, ainakin meidän äärikonservatiivisessa suvussa.  Onneksi meillä on nyt molempia ja kuten Marie  Antoinette sanoi tytön saatuaan: onneksi olet tyttö niin olet minun, jos olisit poika olisit Ranskan. Musta tuntuu että meidän  poikiamme esitellään ja riepotellaan sukujuhlissa ihan liikaakin kun tyttömme saa olla rauhassa. Itse siis rakastan kaikkia lapsiamme yhtä paljon mutta koin paineita suvun puolelta (en mieheni  taholta) pojan saamiseksi ja nimenomaa esikoiseksi.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 23:37"]Poika, se että esikoisemme oli poika oli helpotus, sen jälkeen ei tarvinnut jännätä sukupuolia, lapsia meillä neljä. Suomikin on valitettavasti salaa patriarkaalinen, sukulaiset kuitenkin usein poikalapsesta erityisen onnessaan, ainakin meidän äärikonservatiivisessa suvussa.  Onneksi meillä on nyt molempia ja kuten Marie  Antoinette sanoi tytön saatuaan: onneksi olet tyttö niin olet minun, jos olisit poika olisit Ranskan. Musta tuntuu että meidän  poikiamme esitellään ja riepotellaan sukujuhlissa ihan liikaakin kun tyttömme saa olla rauhassa. Itse siis rakastan kaikkia lapsiamme yhtä paljon mutta koin paineita suvun puolelta (en mieheni  taholta) pojan saamiseksi ja nimenomaa esikoiseksi.

[/quote]

Paluu pimeään keskiaikaan..

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 21:30"]Kumpi sukupuoli on yleisesti toivotumpi lapsi (lähinnä Suomessa eikä voimakkaasti patriarkaalisissa kulttuureissa)? Kumpaa teidän perheessä toivottiin/toivotaan enemmän tai kummasta itse unelmoit nuorempana? Itse olen aina unelmoinut tyttölapsesta ja näen poikalapset yleisesti epätoivotumpana - onko näin?

[/quote]

Tyttölapsia tässäkin perheessä ja itse olen aina ajatellut tyttöjen nimiä ja tyttöä toivoisinkin, mutta tottakai kummatkin ovat ihan yhtä tervetulleita :)

Mulla ei oo vielä lastenhankinta ajankohtasta, mutta suoraan sanottuna pelottaa, sillä oon eläny aina siinä ajatuksessa että mulla tulee olemaan kaksi poikaa. Mitä jos en saakaan lapsia? Tai entä jos ne onkin tyttöjä? Mietin tota asiaa just viimeks tänään ja tiiän, että tytön saaminen olis ihan pettymys. Ääneen en uskalla sanoo tätä kun av:llä :D

Ensimmäistä yritettiin yli neljä vuotta. Sinä aikana katosi sukupuolen merkitys, kun vain saisimme yhden terveen lapsen. Nyt on kolme lasta poika ja kaksi tyttöä.

Tuttava toivoi poikaa. Sen takia ettei tarvitse pelätä että tytär tulee raskaaksi teininä. Mielestäni typerin syy minkä olen kuullut. Ja voihan se poikakin ryhtyä teini isäksi...

Minä toivoin tyttöä, vaikken sitä kellekään myöntänyt. Poika tuli, ei haluttu tietää raskausaikana sukupuolta....

toivoin tyttöä koska pojat tuntuivat vierailta. Nyt rakastan poikaani yli kaiken. Ja ehkä ihanin oivallus on ollut Se, että haluan kasvattaa pojastani rehdin ja ihanan miehen. Pojat ovat herkkiä ja ihania, mutta ovat minulle olleet niin vieraita ja ilkeitä (minua ovat koulussa kiusanneet pojat). Toivoin raskausaikana niin paljon tyttöä kuin vain voi olla. Ajattelin, etten voi rakastaa poikaa.

hassua, mutta nyt haluaisin toisen lapsen ja salaa toivon että hän olisi poika!!!! Olisi leikkikaveri pojalle samaaa sukupuolta jne. :) toki tyttökin 100% tervetullut.

Itselleni sukupuolella ei ole ollut merkitystä, mutta yleisesti ottaen tytöt tuntuvat olevan toivotumpia Suomessa (länsimaissa). Siis en tiedä onko näin oikeasti, mutta intuitioni on tämä.

Minulla on tyttö ja poika.

32 nostaa vielä :)

Pakko myöntää, että  uskon tuohon, että naisen sukuun pidetään enemmän yhteyttä. Ja että äiti muodostaa tyttäreen kestävämmän siteen tai jotain? Mutta: varmaan riippuu paljon äidistä ja muutenkin vanhemmista.

Meillä tosiaan poika, ja aika paljonhan se on vanhemmista kiinni, millaisen suhteen hän luo lapseensa, oli sitten kyseessä tyttö tai poika. Esim minusta on ikävää, että mieheni vanhemmat pitävät melko vähän yhteyttä poikaansa. 

Esikoisesta toivoin poikaa, ja sen myös sain. Toisesta toivoin tyttöä - poika tuli. Jos kolmannen saisin, hassua kyllä, toivoisin siitä poikaa, on sen verran ihaniksi osottautuneet nuo pienet pojat ja muutenkin luulen että olen parempi äiti pojille. En osaa selittä miksi.

Minusta tuntuu, että tytöt ovat toivotumpia.

Itse taas olen aina toivonut poikaa. Noh, nyt on sekä tyttö että poika.

Sinällään sukupuolella ei kuitenkaan ole ollut väliä. Tuskin olisin mitään itkupotkuraivareita saanut vaikka molemmat lapset olisivat olleet tyttöjä.

Miehet ainakin toivoo yleensä aina poikaa... Tiedän miehiä, jotka tosi pettyneitä kun saaneet useamman tytön, tai vaan yhden lapsen ja se tyttö..

Terveydenhoitajani kertoi, että useimmat naiset toivovat tyttöä. Tytöt enemmän yhteydessä lapsuudenperheeseensä aikuisena. Joku tutkimuskin julkaistiin joitakin vuosia sitten, jossa todettiin että länsimaissa tyttövauva hieman poikavauva toivotumpi. 

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 23:07"]Ihan sama tyttö vai poika ja tuleeko hänestä homo vai hetero isona! Kunpa vaan terve ois ja onnellista, turvallista elämää saisi viettää. <3

[/quote]

Toivo nyt vielä maailmanrauhaa

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 23:37"]Poika, se että esikoisemme oli poika oli helpotus, sen jälkeen ei tarvinnut jännätä sukupuolia, lapsia meillä neljä. Suomikin on valitettavasti salaa patriarkaalinen, sukulaiset kuitenkin usein poikalapsesta erityisen onnessaan, ainakin meidän äärikonservatiivisessa suvussa.  Onneksi meillä on nyt molempia ja kuten Marie  Antoinette sanoi tytön saatuaan: onneksi olet tyttö niin olet minun, jos olisit poika olisit Ranskan. Musta tuntuu että meidän  poikiamme esitellään ja riepotellaan sukujuhlissa ihan liikaakin kun tyttömme saa olla rauhassa. Itse siis rakastan kaikkia lapsiamme yhtä paljon mutta koin paineita suvun puolelta (en mieheni  taholta) pojan saamiseksi ja nimenomaa esikoiseksi.

[/quote]

No hoh hoh. Äläpä nyt yleistä tätä kieroutunutta ja keskiaikaista ajatusmallia koskemaan koko suomea. Eiköhän kyse oo ihan vaan teidän perheestä ja aivopestyistä lapsista.

Aika jännä, että oikeasti toivotaan useammin tyttöä. Olen itse kuvitellut asian olevan juurikin toisin päin... Mutta ehkä näin vain vanhemmassa ikäpolvessa. Miksköhän tyttö on toivotumpi? Mietin vaan, kun olen itse nainen, mutta monesti toivonut olevani mies...

Uskon että tyttäret välittävät minusta enemmän kun olen vanha. Tyttö siksi. Jalkapallo ei kiinnosta yhtään eikä poikien jutut. Pojassa enemmän statusta jos ei ole mikään surkea hissukkapoika. Molempi parempi.