Pitääkö teillä lapsen syödä lautanen tyhjäksi?

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:25"]

Taidan nalkuttaa että söisivät kaiken. Usein mäkätän kun huomaan että lautaselle on jäänyt, tosin usein mäkätän että voisivat sitten ainakin siivota lautasen rippeistä itse.

Laitan aluksi ruokaa hyvin pienen määrän, koska tiedän että muuten sitä jää paljon.

Esimerkiksi nyt jos vaikkapa tiedän että toinen lapseni syö kokonaisen possun ulkofileepihvin koska rakastaa lihaa, laitan sellaisen, ehkä yhden perunan ja pari lusikallista salaattia.

Toinen syö puolikkaan pihvin, yhden perunan ja sitä salaattia.

Itse ottaisivat aivan olemattomia annoksia.

Usein ruokaa on esim. 2 dl, mielestäni 11- ja 13-vuotiaiden on kyllä sen verran syötävä, olen nähnyt taaperoiden syövän huomattavasti isompia annoksia.

Omani ovat hoikkia, aina olleet pieniruokaisia, mutta herkut maistuisivat. Usein kysellään että milloin se ruoka on kun on nälkä, pari tuntia ennen ruoka-aikaa. Mutta jos antaa vaikka leivän välipalaksi, niin sitten aterialla ei ruoka menekään.

Ja hyvin harvoin ottavat mitään lisää, sen saamarin 2 desinkin syömisessä niillä menee tunti, siksi en yleensä itse enää ole pöydässä istumassakaan kun olen itse ehtinyt syödä jo 45 minuuttia aiemmin.

Saan varmaan hirveästi paskaa niskaan, mutta meillä vain on pakko mennä näin.

Jos saavat vapaasti jättää niin 9 kertaa kymmenestä siellä on siitä parista desistä ruokaa jätetty puolet lautaselle.

[/quote]

Mutta mitä tapahtuisi, jos vain antaisit niiden lasten ottaa sen kokoisia annoksia kun tahtovat ja syödä ne? Ei mitään välipaloja ruoka-aikojen välillä. En vaan jaksa uskoa, että terveet tuon ikäiset lapset nääntyisivät nälkään nalkuttamatta...

[/quote]He ottaisivat pienempiä annoksia kuin puolivuotias, ja vinkuisivat väliajat nälkää, tai sitten lakkaisivat vinkumasta aikanaan, mutta lopputulos ei muutu, eivät söisi enempää. En anna nytkään niitä välipaloja, koska näin jo taaperona kuinka sitten elettiin pelkällä leivällä päivästä toiseen. Silloinkin välipalat olivat siis ns. normaaleina välipala-aikoina.

Isompi oli parivuotiaana täysin syömättä jos kuinka pitkään, välillä olin jo hädissäni että pakko kai sille on suklaapatukka syöttää että syö yhtään mitään pariin päivään.

Lopputulos on se että laihtuisivat entisestään, ja luultavasti lastensuojelu olisi minun kimpussani etten anna ruokaa, kuten jo vauvana tarkkailtiin. Se että olin laiha ja koin syömisen olevan vain välttämätön paha, tankkaus, oli merkki ilmeisesti siitä että lapsikaan ei saa ruokaa ja siirrän väärän asenteeni lapsiin.

Lapset eivät halua laihtua vaan kasvaa, vahinko vain että he ovat ruokahaluttomia.

Kaikki eivät sillä tavalla tunne nälkää tai se menee nopeasti itsestään ohi, itsekin voin olla useita päiviä syömättä enkä aina parissa päivässä edes huomaa sitä. Heikottaa alkaa vasta usean päivän jälkeen. Oman terveyteni olenkin varmaan tuhonnut jatkuvalla syömättömyydellä yksin ollessani vaikka nykyisin osaankin nauttia hyvästä ruoasta.

Se on kyllä mielenkiintoista että vasta noin viidentenä päivänä nälkä alkaa kurista ja olla epämiellyttävä olo vatsassa, henkinen mieliteko alkaa olla melko kova jo muutaman päivän jälkeen.

En usko lasten kärsivän vaikka nalkutetaan, ne annokset nyt ovat todella niin pieniä. Ja kuten sanoin, aika usein siitä vielä osa jää silti.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:49"]

Meillä piti kans syödä aina lautanen tyhjäks. Istuin pienenä monesti montakin tuntia kun en suostunut syömään kalaa. Nyt 23-vuotiaana todettiin kala-allergia.

[/quote]Ehkäpä sait pahemman allergian kun et siedättynyt. Aivan lievä allergia (et itsekään muista saaneesi pahoja oireita, vaikka muistat istuneesi) ei ole syy aloittaa välttämisdieettiä. Ja toisekseen kala-allergiakin liittyy usein vain osaan lajeista. Oletko itse kokeillut kaikkia?

Heitättekö te oikeasti pois kaiken sen ruoan, mitä lapsenne eivät syö? Ei sillä maailman nälänhätää pelasteta, mutta miettimään se kai laittaa...

Ei oo pakko jos ei haluu.

Ei oo pakko jos ei haluu.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:54"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:25"]

Taidan nalkuttaa että söisivät kaiken. Usein mäkätän kun huomaan että lautaselle on jäänyt, tosin usein mäkätän että voisivat sitten ainakin siivota lautasen rippeistä itse.

Laitan aluksi ruokaa hyvin pienen määrän, koska tiedän että muuten sitä jää paljon.

Esimerkiksi nyt jos vaikkapa tiedän että toinen lapseni syö kokonaisen possun ulkofileepihvin koska rakastaa lihaa, laitan sellaisen, ehkä yhden perunan ja pari lusikallista salaattia.

Toinen syö puolikkaan pihvin, yhden perunan ja sitä salaattia.

Itse ottaisivat aivan olemattomia annoksia.

Usein ruokaa on esim. 2 dl, mielestäni 11- ja 13-vuotiaiden on kyllä sen verran syötävä, olen nähnyt taaperoiden syövän huomattavasti isompia annoksia.

Omani ovat hoikkia, aina olleet pieniruokaisia, mutta herkut maistuisivat. Usein kysellään että milloin se ruoka on kun on nälkä, pari tuntia ennen ruoka-aikaa. Mutta jos antaa vaikka leivän välipalaksi, niin sitten aterialla ei ruoka menekään.

Ja hyvin harvoin ottavat mitään lisää, sen saamarin 2 desinkin syömisessä niillä menee tunti, siksi en yleensä itse enää ole pöydässä istumassakaan kun olen itse ehtinyt syödä jo 45 minuuttia aiemmin.

Saan varmaan hirveästi paskaa niskaan, mutta meillä vain on pakko mennä näin.

Jos saavat vapaasti jättää niin 9 kertaa kymmenestä siellä on siitä parista desistä ruokaa jätetty puolet lautaselle.

[/quote]

Mutta mitä tapahtuisi, jos vain antaisit niiden lasten ottaa sen kokoisia annoksia kun tahtovat ja syödä ne? Ei mitään välipaloja ruoka-aikojen välillä. En vaan jaksa uskoa, että terveet tuon ikäiset lapset nääntyisivät nälkään nalkuttamatta...

[/quote]He ottaisivat pienempiä annoksia kuin puolivuotias, ja vinkuisivat väliajat nälkää, tai sitten lakkaisivat vinkumasta aikanaan, mutta lopputulos ei muutu, eivät söisi enempää. En anna nytkään niitä välipaloja, koska näin jo taaperona kuinka sitten elettiin pelkällä leivällä päivästä toiseen. Silloinkin välipalat olivat siis ns. normaaleina välipala-aikoina.

Isompi oli parivuotiaana täysin syömättä jos kuinka pitkään, välillä olin jo hädissäni että pakko kai sille on suklaapatukka syöttää että syö yhtään mitään pariin päivään.

Lopputulos on se että laihtuisivat entisestään, ja luultavasti lastensuojelu olisi minun kimpussani etten anna ruokaa, kuten jo vauvana tarkkailtiin. Se että olin laiha ja koin syömisen olevan vain välttämätön paha, tankkaus, oli merkki ilmeisesti siitä että lapsikaan ei saa ruokaa ja siirrän väärän asenteeni lapsiin.

Lapset eivät halua laihtua vaan kasvaa, vahinko vain että he ovat ruokahaluttomia.

Kaikki eivät sillä tavalla tunne nälkää tai se menee nopeasti itsestään ohi, itsekin voin olla useita päiviä syömättä enkä aina parissa päivässä edes huomaa sitä. Heikottaa alkaa vasta usean päivän jälkeen. Oman terveyteni olenkin varmaan tuhonnut jatkuvalla syömättömyydellä yksin ollessani vaikka nykyisin osaankin nauttia hyvästä ruoasta.

Se on kyllä mielenkiintoista että vasta noin viidentenä päivänä nälkä alkaa kurista ja olla epämiellyttävä olo vatsassa, henkinen mieliteko alkaa olla melko kova jo muutaman päivän jälkeen.

En usko lasten kärsivän vaikka nalkutetaan, ne annokset nyt ovat todella niin pieniä. Ja kuten sanoin, aika usein siitä vielä osa jää silti.

[/quote]

Mitä jos lapset söisivät useammin, mutta annokset olisivat pieniä. 

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 16:38"]

Sen verran syö kuin ottaa. Roskiin ei ruokaa heitetä! Ensin maistaa vaikka vähän ja sit ottaa lisää...

[/quote]

Mistä teitä tulee. Itse jätän ruokaa, ei todellakaan tarvitse syödä, ellei jaksa tai maistu. Meille vaan syömään kaikki kaltoinkohdellut, saa jättää lautaselle, ei ole rahasta kiinni. Lapset saavat olla vapaasti ihan kuin minäkin olen saanut. Tervetuloa!

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 18:01"]

Heitättekö te oikeasti pois kaiken sen ruoan, mitä lapsenne eivät syö? Ei sillä maailman nälänhätää pelasteta, mutta miettimään se kai laittaa...

[/quote]Näinpä, minusta on häpeällistä laittaa ruokaa roskiin, eikä meillä rahaakaan ole liikaa. Toisaalta olen niin bakteerikammoinen etten kyllä lasten lautasilta ala kerätä sitä puolta desiä mikä heiltä voi jäädä, jääkaappiin ja muutenkin olisi hirveää tarjota sitä seuraavalla aterialla kun vanhemmat syövät jo muuta.

Ja jokainen joka katsoo teinin syöneen syntymästään asti vain sen desin-kaksi ruokaa kerralla, (tai vauvana hedelmäsosepurkkia syötiin 2 päivää) alkaa kyllä huolestua ettei tuosta määrästä passaa jättää ainakaan.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 18:01"]

Heitättekö te oikeasti pois kaiken sen ruoan, mitä lapsenne eivät syö? Ei sillä maailman nälänhätää pelasteta, mutta miettimään se kai laittaa...

[/quote]

Ei sitä nälänhätää pelasteta silläkään, että lapset pakotetaan syömään lautanen tyhjäksi. Tai aikuinen. Ei se täällä kaupoissa oleva ruoka ole menossa niille nälkää näkeville, jos me emme sitä osta. 

Siinä ei ole mitään häpeämistä. Tervetuloa meille Haukilahteen, kaikki kaltoinkohdellut lapset. Isi maksaa ihan kaiken.

Ei tarvitse, lapsuudenkodissa kyllä piti. 

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 18:01"]

Heitättekö te oikeasti pois kaiken sen ruoan, mitä lapsenne eivät syö? Ei sillä maailman nälänhätää pelasteta, mutta miettimään se kai laittaa...

[/quote]

Joo kyllä, kaavin kaiken lautaselle jääneen suoraan roskiin. Ei se vanhemmallekaan hyvää tee sitä täysinäiseen mahaansa pihiyttään ahtaa, ja jääkaappiin tuollaista ruokaa ei enää voi laittaa. Eli roskiin vaan, mitä muutakaan?

Hmm... Tajusin ketjua lukiessani, että söin juuri lautasen tyhjäksi, vaikka maha oli täysi jo puolivälissä. Miksi? Ja kyllä, olen ylipainoinen. Kotona oli pakko syödä ja koulussa oli pakko syödä lautanen tyhjäksi. Voihan v*ttu.

Lasten ei tarvi syödä lautasta tyhjäksi meillä. Vielä kun tajuaisin, ettei munkaan tarvi!!

Olen niin onnellinen, miehellä alkoi loma, ja saamme laatuaikaa. Miestäni kiusaan isiksi, hän on vanhempi minua, ja meillä sitä osataan laittaa elämä risaiseksi. 

siis nro 23

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 18:13"]

Hmm... Tajusin ketjua lukiessani, että söin juuri lautasen tyhjäksi, vaikka maha oli täysi jo puolivälissä. Miksi? Ja kyllä, olen ylipainoinen. Kotona oli pakko syödä ja koulussa oli pakko syödä lautanen tyhjäksi. Voihan v*ttu.

Lasten ei tarvi syödä lautasta tyhjäksi meillä. Vielä kun tajuaisin, ettei munkaan tarvi!!

[/quote]

Ota itsellesi käyttöön pienempi lautanen. Et saa siihen mahtumaan niin paljoa ruokaa. Äläkä ota lisää!

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 18:15"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 18:13"]

Hmm... Tajusin ketjua lukiessani, että söin juuri lautasen tyhjäksi, vaikka maha oli täysi jo puolivälissä. Miksi? Ja kyllä, olen ylipainoinen. Kotona oli pakko syödä ja koulussa oli pakko syödä lautanen tyhjäksi. Voihan v*ttu.

Lasten ei tarvi syödä lautasta tyhjäksi meillä. Vielä kun tajuaisin, ettei munkaan tarvi!!

[/quote]

Ota itsellesi käyttöön pienempi lautanen. Et saa siihen mahtumaan niin paljoa ruokaa. Äläkä ota lisää!

[/quote]

Hyvä ajatus. Mun pitää uudelleenkouluttaa itseni. :D

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 18:04"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:54"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:32"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:25"]

Taidan nalkuttaa että söisivät kaiken. Usein mäkätän kun huomaan että lautaselle on jäänyt, tosin usein mäkätän että voisivat sitten ainakin siivota lautasen rippeistä itse.

Laitan aluksi ruokaa hyvin pienen määrän, koska tiedän että muuten sitä jää paljon.

Esimerkiksi nyt jos vaikkapa tiedän että toinen lapseni syö kokonaisen possun ulkofileepihvin koska rakastaa lihaa, laitan sellaisen, ehkä yhden perunan ja pari lusikallista salaattia.

Toinen syö puolikkaan pihvin, yhden perunan ja sitä salaattia.

Itse ottaisivat aivan olemattomia annoksia.

Usein ruokaa on esim. 2 dl, mielestäni 11- ja 13-vuotiaiden on kyllä sen verran syötävä, olen nähnyt taaperoiden syövän huomattavasti isompia annoksia.

Omani ovat hoikkia, aina olleet pieniruokaisia, mutta herkut maistuisivat. Usein kysellään että milloin se ruoka on kun on nälkä, pari tuntia ennen ruoka-aikaa. Mutta jos antaa vaikka leivän välipalaksi, niin sitten aterialla ei ruoka menekään.

Ja hyvin harvoin ottavat mitään lisää, sen saamarin 2 desinkin syömisessä niillä menee tunti, siksi en yleensä itse enää ole pöydässä istumassakaan kun olen itse ehtinyt syödä jo 45 minuuttia aiemmin.

Saan varmaan hirveästi paskaa niskaan, mutta meillä vain on pakko mennä näin.

Jos saavat vapaasti jättää niin 9 kertaa kymmenestä siellä on siitä parista desistä ruokaa jätetty puolet lautaselle.

[/quote]

Mutta mitä tapahtuisi, jos vain antaisit niiden lasten ottaa sen kokoisia annoksia kun tahtovat ja syödä ne? Ei mitään välipaloja ruoka-aikojen välillä. En vaan jaksa uskoa, että terveet tuon ikäiset lapset nääntyisivät nälkään nalkuttamatta...

[/quote]He ottaisivat pienempiä annoksia kuin puolivuotias, ja vinkuisivat väliajat nälkää, tai sitten lakkaisivat vinkumasta aikanaan, mutta lopputulos ei muutu, eivät söisi enempää. En anna nytkään niitä välipaloja, koska näin jo taaperona kuinka sitten elettiin pelkällä leivällä päivästä toiseen. Silloinkin välipalat olivat siis ns. normaaleina välipala-aikoina.

Isompi oli parivuotiaana täysin syömättä jos kuinka pitkään, välillä olin jo hädissäni että pakko kai sille on suklaapatukka syöttää että syö yhtään mitään pariin päivään.

Lopputulos on se että laihtuisivat entisestään, ja luultavasti lastensuojelu olisi minun kimpussani etten anna ruokaa, kuten jo vauvana tarkkailtiin. Se että olin laiha ja koin syömisen olevan vain välttämätön paha, tankkaus, oli merkki ilmeisesti siitä että lapsikaan ei saa ruokaa ja siirrän väärän asenteeni lapsiin.

Lapset eivät halua laihtua vaan kasvaa, vahinko vain että he ovat ruokahaluttomia.

Kaikki eivät sillä tavalla tunne nälkää tai se menee nopeasti itsestään ohi, itsekin voin olla useita päiviä syömättä enkä aina parissa päivässä edes huomaa sitä. Heikottaa alkaa vasta usean päivän jälkeen. Oman terveyteni olenkin varmaan tuhonnut jatkuvalla syömättömyydellä yksin ollessani vaikka nykyisin osaankin nauttia hyvästä ruoasta.

Se on kyllä mielenkiintoista että vasta noin viidentenä päivänä nälkä alkaa kurista ja olla epämiellyttävä olo vatsassa, henkinen mieliteko alkaa olla melko kova jo muutaman päivän jälkeen.

En usko lasten kärsivän vaikka nalkutetaan, ne annokset nyt ovat todella niin pieniä. Ja kuten sanoin, aika usein siitä vielä osa jää silti.

[/quote]

Mitä jos lapset söisivät useammin, mutta annokset olisivat pieniä. 

[/quote]Laittaisitko sinä ruokaa lapsille puoli desiä kerrallaan, teinille? Käytännössähän se tarkoittaisi kuitenkin tähteiden lämmittämistä, samaa ruokaa monta kertaa. Mielestäni annokset ovat oikeasti älyttömän pieniä jo nyt.

Ja niin, minun lapseni eivät syö aamupalaa ainakaan näin loma-aikoina, arkena on nalkutettu ja pakotettu syömään jotain ennen kouluunlähtöä. Nakkelen puoliksi syödyn leivän päälliset ja rippeet roskiin.

Ei myöskään iltapalaa kuin hyvin harvoin, mikäli on jotain herkkua, kuten ehkä pitsaa jos tyrkyttää niin kelpaa. Tai jokin makea joskus.

2 ateriaa päivä, ja niillä ei mene kummoisia annoksia. Ja ikinä ei oteta lisää, paitsi joskus esikoinen sitä rakastamaansa lihaa.

Tulikin mieleeni että tästähän on ollut joskus juttua lehdissä.

http://m.iltalehti.fi/terveys/2013020616643284_tr.shtml

http://static.iltalehti.fi/terveys/annos50602JOB_820_tr.jpg

Tältä suurin piirtein näyttäisi minun lasteni annos, kaksi kertaa päivässä. Ja tuosta voisivat jättää makkarat pois, meillä ei syödä koska lapsille ei kelpaa. Ettekö te sanoisi että on pakko syödä loppuun, ja vähän enemmänkin pitäisi kyllä syödä?

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:59"][quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:49"]

Meillä piti kans syödä aina lautanen tyhjäks. Istuin pienenä monesti montakin tuntia kun en suostunut syömään kalaa. Nyt 23-vuotiaana todettiin kala-allergia.

[/quote]Ehkäpä sait pahemman allergian kun et siedättynyt. Aivan lievä allergia (et itsekään muista saaneesi pahoja oireita, vaikka muistat istuneesi) ei ole syy aloittaa välttämisdieettiä. Ja toisekseen kala-allergiakin liittyy usein vain osaan lajeista. Oletko itse kokeillut kaikkia?

[/quote]

No en varmasti kaikkea ole kokeillut. Vuosi sitten kokeilin tonnikalaa ja lohta. Kumpikin tuli ylös ja loppupäivä kipeänä. Kalapuikotkin tekee saman.

Meillä noudatetaan sitä periaatetta, että se syödään mikä otetaan. Ja sama periaate on ollut lasten päiväkodissa ja koulussa. Tämä on minusta tärkeä oppi juuri siksi, että oppii arvioimaan paljonko kannattaa ottaa ja ruokaa ei turhaan mene roskiin.

Juuri työmatkalla katsoin hotellin aamupalalla perhettä, jotka kasasivat lautaset täyteen uudestaan ja uudestaan ja jättivät varmaan puolet syömättä. Samaan törmää aina seisovassa pöydässä ja jopa työpaikkaruokalassa. Minusta se on typerää ja tuhlausta ja toivon, että kasvatan lapseni paremmin.

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 18:28"]

[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:59"][quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 17:49"]

Meillä piti kans syödä aina lautanen tyhjäks. Istuin pienenä monesti montakin tuntia kun en suostunut syömään kalaa. Nyt 23-vuotiaana todettiin kala-allergia.

[/quote]Ehkäpä sait pahemman allergian kun et siedättynyt. Aivan lievä allergia (et itsekään muista saaneesi pahoja oireita, vaikka muistat istuneesi) ei ole syy aloittaa välttämisdieettiä. Ja toisekseen kala-allergiakin liittyy usein vain osaan lajeista. Oletko itse kokeillut kaikkia?

[/quote]

No en varmasti kaikkea ole kokeillut. Vuosi sitten kokeilin tonnikalaa ja lohta. Kumpikin tuli ylös ja loppupäivä kipeänä. Kalapuikotkin tekee saman.

[/quote]No merianturaa voisit vielä kokeilla. Oliko tonnikala tuoretta? Eikö siinä ole jotain histamiineja. Lohesta nyt ei tiedä mitä väriaineita sinne on isketty yms.