Lue keskustelun säännöt.
Miten pääsee irti ahdistavista ja jumittavista ajatuksista?
28.06.2014 |
Kun joku yleisesti ottaen melko pieni asia alkaa omassa päässä suurentua hirveisiin mittasuhteisiin, niin miten sen saa siirrettyä taka-alalle tai miten saa suhteutettua sen muihin asioihin? Itselläni on huoli eräästä asiasta, johon en voi vaikuttaa kesäloman aikana, ja nyt päivät kuluvat miettien pahimpia skenaarioita. Tunnen itseni ihan tyhmäksi, kun en osaa relata.
Kommentit (66)
59, se asia oikeastaan on vasta alkamassa kuukauden kuluttua. Voi olla, että menee hyvin pitkään ennen kuin tilanne sen jälkeen muuttuu parempaan suuntaan. Ahdistus ja murehtiminen eivät tietysti auta yhtään, mutta kyse ei siis ole jonkin ohimenevän tilanteen pelkäämisestä. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut samassa tilanteessa. Kuvailemasi tunne on hyvin tuttu. Kun ahdistaa niin että ei saa tehtyä mitään eikä voi tarttua mihinkään, maailmassa on vain se ahdistus. Joku tekeminen, mieluisa tai epämieluisa, toi korkeintaan hetkellisen helpotuksen.
Minä kärsin siitä vuosien ajan aina ohimenevästi, mutta en edes itse huomannut, että se paheni joka kerta. Lopulta se oli niin paha, että minun oli pakko mennä lääkäriin. Sain pienien vaikeuksien jälkeen lääkityksen, joka on auttanut todella paljon. Sen myötä sain myös voimaa ja uskallusta tehdä ja muuttaa asioita. Ahdistuksen (näennäisesti ainakin) syyt olivat aina jälkikäteen katsottuna mitättömiä tai jopa naurettavia.
En oikein osaa antaa mitään neuvoja tähän hetkeen, mutta lääkityksen alkua odotellessa kävin kerran psykoterapeutilla tms. juttelemassa. Sain ajan erittäin nopeasti yksityiseltä, hinta oli jotain 60 muutama vuosi sitten, eli ei kauhean kallista, etenkään jos siitä on apua.
Toivotan kuitenkin sulle jaksamista, toivottavasti ahdistus pian hellittää.
64, kiitos toivotuksesta, täytyy varmaan mennä jonnekin valittamaan. Tässä on tosiaan tämä jumittuminen niin rasittavaa. Oudosti myös melkein mikä tahansa asia muistuttaa siitä, mikä ahdistaa. Ahdistus hyppää vastaan esimerkiksi jostain elokuvasta, tuoksusta tai otsikosta ja sitten on taas kaikki pilalla. ap
[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 15:42"]
kuulostaa kovin pakko-oireiselta häiriöltä. Ymmärrän hyvin että joku asia joka on tulossa ahdistaa ja varmaan toivoisit että se tapahtuisi jo huomenna, että se olisi ohi ja sinun ei tarvitsisi sitä pohtia. Voisiko olla, että se mikä on tulossa ei itseasiassa ole ahdistavaa, vaan se aika minkä joudut odottamaan? Tämä kuulostaa tyhmältä, mutta yritä sanoa itsellesi aina kun ajatus tulevasta tulee että "tämä on vain ahdistava ajatus ei muuta". Älä yritä estää ajatuksiasi, sillä se saa ne vaivaamaan vieläkin enemmän. On olemassa monia hyviä itsehoitokirjoja jotka saattavat autaa ja myös jos pystyt jollekin huoliasi kertomaan, saatat huomata kun sanot ne ääneen, että ne eivät ehkä ole niin ahdistavia kun mielessäsi kuvittelet.
[/quote]
Hyvä neuvo.
[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 14:05"]
Itselläni ainut mikä auttaa on dokaaminen. Ei ole terveellistä ei, mutta näin se on. Turruttaa. Ilman sitä olisin viiltänyt ranteet jo aikapäiviä.
[/quote]
Ja seuraavana päivänä on vielä pahempi ahdistus. Miten olisi kunnon urheilu, pyörä- tai metsälenkki?
[quote author="Vierailija" time="28.06.2014 klo 12:47"]
mene johonkin metsään yksin rauhalliselle kävelylle.toimii
[/quote]
Kyllä!
Ylös, ulos ja lenkille. Torille katsomaan ihmisiä, jos on mahdollista.Jätskille, aletankoja selailemaan. Uimaan, rannalle, saunaan. Rauhoittava kävely ja hikilenkki ovat molemmat yhtä hyviä murheenpoistajia.