"Moni lapsi käy juuri nyt läpi kymmenen viikon selviytymistaistelua, jota toiset kutsuvat kesälomaksi"
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/e7d7028f-817b-4562-95b0-588eafaea483
Vain itkin, kun luin tätä artikkelia. Ajatukset, jotka ovat omassakin päässäni vuosien varrella muodostuneet ovat vihdoin sanoitettu.
Ja tämä osui kaikista lujiten:
”Eniten satuttaa, että jotkut perheet ovat niin rikki, etteivät perheenjäsenet koskaan opi tuntemaan toisiaan.”
Ja jotenkin tämä samalla helpotti. En ollut ainoa. Enkä minäkään vietä kesälomia vaan keskityn työntekoon.
"Hänen mukaansa heidän perheellään ei koskaan ollut perheen kesken yhteisiä reissuja. Hän ei ole käynyt äitinsä kanssa ikinä missään."
Sitä on todella monen vaikea ymmärtää, että ei ole käynyt missään tai tehnyt mitään. Ajatellaan, että se liioittelee tai valehtelee, mutta ei...
"Kadehdin sitä, että ystävieni perheet söivät samaan aikaan ja lasten kanssa tehtiin jotain."
Niin minäkin... Kaikki tässä vaan osuu suoraan sydämeen.
Ja hän kertoo, kuinka tekee itse asiat paremmin. Niin kuin hän olisi halunnut itselleen tehtävän. Se on hienoa, se on enemmänkin kuin hienoa, mutta ei hän saa niitä menetettyjä vuosia sillä takaisin enkä saa minäkään.
Kommentit (45)
Oli kamalaa.
Äiti ilmoitti, että lähden kesäleirille viikoksi. Kai heillä oli isän kanssa jotain aikuisten asioita.
Niin mut saatettiin bussille. Matkustin vieraassa porukassa vieraaseen paikkaan vieraisiin systeemeihin. En ollut koskaan ollut leirillä.
Olin 10-vuotias.
Äiti soitti leirille kerran. Vastasin että on kivaa, vaikka kaikki ei ollut.
No, mut lapset ei saa oppia mitään, ei altistua uusille asioille.
Kengännauhojakaan ei tarvitse oppia sitomaan. Ei käy kateeksi.
Entäs ne lapset, jotka käyvät lävitse 9 vuoden selviytymistaistelua jota myös kouluksi kutsutaan? Ainiin heillä ei ole väliä.
Itse lapsuudessa kävimme kerran kesässä huvipuistossa ja siinä kyllä riitti riemua, muulloin tuli leikittyä muiden kanssa. Ei oikein kukaan minnekään ulkomaille yms. lähtenyt. Paitsi maalle mummolaan jotkut kaverini, pääsin itsekin pari kertaa mukaan.
Ymmärrän kyllä, ettei huvipuistoon ole kaikilla varaa, mutta en kyllä koe, että olisin katkeroitunut siitä jos olisi jäänyt välistä. Olin siis lapsi 2000-luvun alussa ja kesät tuli juostua pihalla muiden lasten kanssa. Taisi toisinaan joskus porukat olla töissäkin, niin käytänössä itseksemme naapuruston lapsien kanssa pärjäilimme ihan hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Eihän tässä ollut kyse pelkästään kesäloman menojen ja matkojen puuttumisesta vaan lasten heitteillejätöstä alkoholistivanhempien takia.
Menkää itseenne, jotka kommentoivat oman lapsuutenne vapaista kesistä. Teillä varmaan oli kuitenkin turvallinen koti, johon sieltä riennoilta palata.
Mutta lasten heitteillejättö ei ole koulujen kesälomien (tai mahdollisten etäkoulujen) vika, vaan niiden alkoholistivanhempien. Alkoholistiperheen ongelmat eivät parane sillä, että lapset saavat olla mahdollisimman paljon koulussa (tai päiväkodissa), vaan lapset tarvitsevat turvallisen kodin, vaikka sitten sijaisperheestä.
Vierailija kirjoitti:
Ohhhohhojhaaaa.
Voi meitä aiempien vuosien lapsiraukkoja.
Kesällä kirmattiin maalla, mummolassa, serkkujen kanssa. Ennen muuta nautittiin vapaudesta.Oli se hirveää aikaa. Kesällä opittiin ihan erilaisia taitoja kuin koulussa.
Ressukat päästiin kesätöihin 12-vuotiaasta lähtien. Kamalaa! Taas oppi uutta ja tienasi omaa rahaa.
Juuri näin. Lomat kirmattiin sisarusten ja kavereiden kesken, enimmäkseen ulkona. Hain kirjastosta kirjoja, keksin kaikenlaista ajanvietettä muutenkin. Vapaus oli ihanaa, aikatauluttomuus, huolettomuus ja ettei ollut ohjelmaa. Perheen kesken kyllä syötiin kerran päivässä. Tämä kasarilla. Joskus saatettiin tehdä joku telttareissu tai eno vei päiväksi huvipuistoon.
Omilla lapsillani on ollut täysin erilaista. Myönnän… on rytmi, on käyty piknikillä, rannalla, retkillä, huvipuistoissa, ulkomailla ja ohjelmaa on riittänyt. Lopulta en tiedä onko heidän lomat olleet sen onnellisempia kaikesta toiminnasta huolimatta.
Vierailija kirjoitti:
Ohhhohhojhaaaa.
Voi meitä aiempien vuosien lapsiraukkoja.
Kesällä kirmattiin maalla, mummolassa, serkkujen kanssa. Ennen muuta nautittiin vapaudesta.Oli se hirveää aikaa. Kesällä opittiin ihan erilaisia taitoja kuin koulussa.
Ressukat päästiin kesätöihin 12-vuotiaasta lähtien. Kamalaa! Taas oppi uutta ja tienasi omaa rahaa.
Kun ei ollut yhtään sinun ulkonaolostasi kyse tässä jutussa. Vai oliko sinun vanhempasi alkkiksia jotka eivät huolehtineen lapsestaan? Saitko kuitenkin kotona ruokaa ja joku välitti että oletko kunnossa?
Miksi kaikki tarttuu tuohon lomamatka-asiaan, kun artikkelin pointi oli kuitenkin se, että on alkoholistivanhempia, joiden lapset joutuu huolehtimaan itse itsestään sen ajan kun koulu on kiinni - parempi olla vaikka pihalla koko yö kuin siellä humalaisten ja riitelevien juoppojen keskellä.
Missä ne sossut ovat silloin kun niitä tarvitaan?
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki tarttuu tuohon lomamatka-asiaan, kun artikkelin pointi oli kuitenkin se, että on alkoholistivanhempia, joiden lapset joutuu huolehtimaan itse itsestään sen ajan kun koulu on kiinni - parempi olla vaikka pihalla koko yö kuin siellä humalaisten ja riitelevien juoppojen keskellä.
Miksi tuollaisilta vanhemmilta ei oteta lapsia pois, sitä vartenhan meillä on lastensuojelu olemassa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kaikki tarttuu tuohon lomamatka-asiaan, kun artikkelin pointi oli kuitenkin se, että on alkoholistivanhempia, joiden lapset joutuu huolehtimaan itse itsestään sen ajan kun koulu on kiinni - parempi olla vaikka pihalla koko yö kuin siellä humalaisten ja riitelevien juoppojen keskellä.
Miksi tuollaisilta vanhemmilta ei oteta lapsia pois, sitä vartenhan meillä on lastensuojelu olemassa?
Jotkut alkoholistiperheet osaa piilotella hyvin asiaa eikä lapset uskalla kertoa kun pelkäävät sitä että viedään pois kotoa, vaikka olisikin ehkä lapselle parasta. Naapurit eivät halua työntää nokkaansa asioihin siinä pelossa että tulee riitaa jne. Valitettavaa, mutta ei ne sosiaalityöntekijät voi auttaa, jos he eivät nää sitä ongelmaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä välttämättä ollut kesäisin mitään ohjelmaa. Alta kouluikäisenä temmellettiin naapuruston lasten kanssa ulkona aamusta iltaan ja se oli riittävää. Eikö nykylapset tee niin? Vähän vanhempana vietettiin kaikki kesät mökillä, jossa oli välillä vietävän tylsää. Välillä käytiin isommassa kaupungissa tuulettumassa kun äitiäkin alkoi kyllästyttää ja sitten taas oltiin mökillä ja vaan uitiin ja tapeltiin veljen kanssa. Se ei toki ole ok, jos lapset eivät ole rakastettuja ja vanhemmat eivät välitä. Toivottavasti näillä lapsilla on niitä kavereita keiden kanssa voi möyrytä ja pitää hauskaa.
Ei tee. Etkö ole huomannut, että nykyään näkee harvoin lapsilaumaa leikkimässä kerrostalojen pihalla.
Aika yksipuolinen näkökulma, vaikka varmasti monille myös tuttu. Itselläni on tilanne, että kesäloma on selviytymistaistelu meille vanhemmille. Yksi lapsi valittaa koko ajan kaikesta ja on negatiivinen. Muun ajan kiukuttelee, kun ei kaikki ei hypi hänen pillin mukaan. Kymmenen viikon negatiivileiri väsyttää kaikki osalliset. Voisiko näille valittajalapsille järjestää koko kesän mittaisen leirin, jossa saavat valittaa keskenään. Vetäjiksi valittavia aikuisia. Kaikilla yhtä mukavaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei meillä välttämättä ollut kesäisin mitään ohjelmaa. Alta kouluikäisenä temmellettiin naapuruston lasten kanssa ulkona aamusta iltaan ja se oli riittävää. Eikö nykylapset tee niin? Vähän vanhempana vietettiin kaikki kesät mökillä, jossa oli välillä vietävän tylsää. Välillä käytiin isommassa kaupungissa tuulettumassa kun äitiäkin alkoi kyllästyttää ja sitten taas oltiin mökillä ja vaan uitiin ja tapeltiin veljen kanssa. Se ei toki ole ok, jos lapset eivät ole rakastettuja ja vanhemmat eivät välitä. Toivottavasti näillä lapsilla on niitä kavereita keiden kanssa voi möyrytä ja pitää hauskaa.
Ei tee. Etkö ole huomannut, että nykyään näkee harvoin lapsilaumaa leikkimässä kerrostalojen pihalla.
Kyllä meidänkin pihalla on, mutta jokaisella on vanhempi vahdissa jossain päin pihaa.
Vierailija kirjoitti:
Aika yksipuolinen näkökulma, vaikka varmasti monille myös tuttu. Itselläni on tilanne, että kesäloma on selviytymistaistelu meille vanhemmille. Yksi lapsi valittaa koko ajan kaikesta ja on negatiivinen. Muun ajan kiukuttelee, kun ei kaikki ei hypi hänen pillin mukaan. Kymmenen viikon negatiivileiri väsyttää kaikki osalliset. Voisiko näille valittajalapsille järjestää koko kesän mittaisen leirin, jossa saavat valittaa keskenään. Vetäjiksi valittavia aikuisia. Kaikilla yhtä mukavaa.
Ai kun on kamalaa, kun omat lapset osaa olla hankalia. Ainakin teillä kaikilla on ruokaa pöydässä, puhtaat vaatteet ja turvallinen koti. Väittäisin, että aika hyvin pyyhkii loppujen lopuksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika yksipuolinen näkökulma, vaikka varmasti monille myös tuttu. Itselläni on tilanne, että kesäloma on selviytymistaistelu meille vanhemmille. Yksi lapsi valittaa koko ajan kaikesta ja on negatiivinen. Muun ajan kiukuttelee, kun ei kaikki ei hypi hänen pillin mukaan. Kymmenen viikon negatiivileiri väsyttää kaikki osalliset. Voisiko näille valittajalapsille järjestää koko kesän mittaisen leirin, jossa saavat valittaa keskenään. Vetäjiksi valittavia aikuisia. Kaikilla yhtä mukavaa.
Ai kun on kamalaa, kun omat lapset osaa olla hankalia. Ainakin teillä kaikilla on ruokaa pöydässä, puhtaat vaatteet ja turvallinen koti. Väittäisin, että aika hyvin pyyhkii loppujen lopuksi.
Totta on, että kurjuudesta ei voi kilpailla. Pitäisikin antaa lapselle vähän perspektiiviä ja ruveta ryyppäämään loppukesäksi.
Kyllä taas palstamamma oli pakko ymmärtää artikkelin pointti tahallaan väärin, että varmasti pääsee loukkaantumaan.
Alkoholismiakin on monenlaista. Tarkoitan, että kaikki alkoholistit eivät suinkaan ole suurimman osan ajastaan ryyppääviä ja reuhaavia rapajuoppoja. Esimerkiksi omat vanhempani pitivät suurimman osan ajasta langat kädessä, mutta sortuivat aina välillä. Toki nekin satunnaiset päivät tai viikonloput riittivät rikkomaan perusturvallisuuden tunteen, että eipä sillä.
Meillä kyllä silti reissattiin paljon kotimaassa, pääsin Lintsille, Korkeasaareen, Muumimaailmaan, laivalle... Mutta silti on jäänyt rakkaimpana mieleen se, miten ihan kotikulmilla tehtiin yhdessä hyvinkin paljon asioita. Aika paljon ihan tavallisia juttuja, kuten pyöräretkiä, makkaranpaistoa, onkimista, leipomista, kävelyllä käyntiä, marjastusta, kirjastossa käyntejä, museokäyntejä. Lämmöllä muistelen näitä, sekä sitä, että kanssani kyllä ollaan leikitty, laulettu ja luettu. Paljon hyvääkin siis, onneksi.
Mutta tarkoituksena olikin oikeastaan sanoa, että vaikka ulkomaanmatkat ja lapsille suunnatut teemapuistot onkin mukavia, niin voi olla, että ne on ihan toiset asiat jotka kantavat.
Lastensuojelussa töissä olleena totean, että rikkaushan ei poista kenenkään alkoholiongelmaa. Mutta sen se tekee, että se ei tule esille yhtä nopeaa mitä perheissä, joissa on muitakin ongelmia.
Ja olen lähtenyt ulkomaille kerran niin, että vanhemmat eivät päässeet koneeseen, koska olivat niin kännissä. Ja voisin todeta kohteesta, että tuskin oli mitään köyhän perheen lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä kirjoitus. Te jotka mollaatte kirjoitusta, tunnetteko piston omassa sydämessänne? Ei tässä pointtina ollut ulkomaanmatkat tai niiden puute, vaan se että alkoholi on perheen tärkein asia jossa kaikki muu, jopa lapsi, menee edelle. Suomessa alkoholisteja on paljon, ja riskikäyttäjiä puoli miljoonaa. Se vaikuttaa väistämättä aika monen lapsen elämään.
Ei köyhyys tee automaattisesti huonoa kesää. Lapselle turva ja luotettavuus on pääasia.
Jutussa kyllä alleviivataan juuri matkoja. Lapsen kasvoista näkee onko päässyt ulkomaille, kylpylöihin ja huvipuistoihin. Kumpikin henkilö tuossa korostaa juuri matkustelua.
Kyllä artikkelin ydin oli aivan muu kuin lomamatkat, vaikka molemmat lomamatkat mainitsi. Ilmeisesti meni vaan ohi ja kovaa.
Jutussa kyllä alleviivataan juuri matkoja. Lapsen kasvoista näkee onko päässyt ulkomaille, kylpylöihin ja huvipuistoihin. Kumpikin henkilö tuossa korostaa juuri matkustelua.