Miten te muut jaksatte elää kerrostalossa jossa on olematon äänieristys?
Kysyn siis. Miten muut pystytte olemaan kotona ja nukkua talossa jossa on olematon äänieristys ja kovaäänisiä naapureita?
Mä oon aivan loppu. Kantapääkävelyt, ovien paiskominen voimalla, sitä sun tätä. Meillä vielä asuu aika äänekäs porukka talossa.
Normaali elämisen äänet eivät häiritse, vaan ne kaikki tarpeettoman kovia.
Joo joo en ole muuttamassa maalle eikä korvatulpilla voi elää. Mua ei yleensä haittaa äänet mut nyt on kyllä menossa aika sietämättömäksi tämä eläminen tässä talossa.
Kommentit (69)
Nyt ei ole vaihtoehtoja. Huono rahatilanne estää muuttamasta minnekään. Ei ole rahaa muuttoautoon, takuuvuokraan yms... Yritän viettää mahdollisimman paljon aikaa muualla.
Ihmettelen että miten jotkut eivät ymmärrä että kantapäiden töminä kuuluu kauas?! Tuhoavat ihmisten yöunia. Ainahan voi rauhallisemmin kävellä, ei tartte marssia.
Olen siitä omituinen että ahdistun jos ei ole ääniä ympärillä. Yläkerrassa asuu kanta-astuja ja se tums tums tums ei häiritse yhtään, päinvastoin se auttaa ahdistukseen. Sama muut äänet joita kuuluu jokapuolelta.
Ihmiset voivat niin huonosti nykyään että pitää osoittaa mieltään paiskomalla ovet kiinni ja jalat maahan.
Vierailija kirjoitti:
Olen siitä omituinen että ahdistun jos ei ole ääniä ympärillä. Yläkerrassa asuu kanta-astuja ja se tums tums tums ei häiritse yhtään, päinvastoin se auttaa ahdistukseen. Sama muut äänet joita kuuluu jokapuolelta.
Eikö häiritse yölläkään kun heräät kävelyyn?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siitä omituinen että ahdistun jos ei ole ääniä ympärillä. Yläkerrassa asuu kanta-astuja ja se tums tums tums ei häiritse yhtään, päinvastoin se auttaa ahdistukseen. Sama muut äänet joita kuuluu jokapuolelta.
Eikö häiritse yölläkään kun heräät kävelyyn?
Nukun sikeästi enkä helpolla herää. Ainut kerta kun olen herännyt on ollut kun joku piti kovat bileet ja basso raikasi + ihmiset kiljuivat. Se kyllä häiritsi. Muuten nukun aina kuin tukki.
En jaksanutkaan. Elämä oli yhtä helvettiä silloin kun ei ollut mahdollisuuksia muuttaa. Kului paljon lääkkeitä ja päihteitä ja vähillä yöunilla mentiin.
Vierailija kirjoitti:
Olen siitä omituinen että ahdistun jos ei ole ääniä ympärillä. Yläkerrassa asuu kanta-astuja ja se tums tums tums ei häiritse yhtään, päinvastoin se auttaa ahdistukseen. Sama muut äänet joita kuuluu jokapuolelta.
En ymmärrä, miten niiden kantapääastujien jalat kestävät sitä jatkuvaa hakkaamista. Luulisi tuosta tulevan jalkavikoja, kun vuosikausia on hakannut kantapäitä lattiaan.
En mä jaksakaan. Kyttään koko ajan ilmoituksia jos jostain vapautuisi hyvän hintainen ylimmän kerroksen asunto
se on hyvin ahdistavaa, ja olen aivan romuna. liikenteen äänet kuuluvat ulkoa, naapurin hengityskin kuuluu vessassa minun puolelleni, pierut puolin ja toisin kuunnellaan, ihan ihan hirveää. Mitään intimiteettiä ei ole ja tosiaan liikennemelu vie yöunet. Kun pääsen tästä helvetistä pois, kiitä jumalaa vaikka uskovainen en olekaan. painajaismaista.
Miksi minun piti saada yöeläjä yläkertaani!
Olen todella menettämässä terveyteni, kun tömpsyttelyä ja ovien paiskomista kestää nykyisin aamukolmeen.
Onhan tuommoinen jo terveyshaitta!
Ja uusi, muka laadukkaasti rakennettu talo on kyseessä.
Mä en käsitä miksi ei kielletä tota melua. Kunnon sakot vaa niille jotka paiskoo ovet yöllä!
En jaksakaan. Lisäksi naapurit eivät välitä yörauhasta yhtään. Olen kesäloman vanhempani luona, jotta saan nukkua.
Tekisi mieli välillä valittaa yläpuolellani olevan asunnon omistajalle, että voisko se laittaa seuraavaa alivuokralaista etsiessään ilmoitukseen että HILJAINEN HENKILÖ KIITOS. Naapuri on vaihtunut tässä asumiseni aikana joku kolme-neljä kertaa, ja joka kerta kyseiseen asuntoon on muuttanut aina edellistä äänekkäämpi henkilö. Seinät on tietty niinku paperia joten metelöinti kuuluu asuntooni aivan kuin joku mölyäisi viereisessä huoneessa. Nykyinen asukas on tähän mennessä pahin, joku nuori ämmä jolla on jatkuvasti ihmisiä kylässä ja hörötetään, kiljutaan, kanta-astutaan ja juostaan kuin elefanttilauma edestakaisin jatkuvalla tahdilla, ovia paiskotaan ja rappukäytävässä mesotaan ja soittavatpa ne vielä kaiken lisäksi täysillä paskaa musiikkiakin. Hiljaisuuden alkamisaikakaan ei ole vissiin mennyt jakeluun niin asukkaalla kuin hänen vieraillaankaan sillä rasittava räkätys jatkuu välillä aamuyöhönkin asti. Iltaisin voin vaan survoa pään tyynyyn ja toivoa että nukahdan syvimpään uneen mahdollisimman nopeasti ennen kuin rääkyminen voimistuu totaalisen sietämättömäksi ja että saisin edes pari yhtenäistä tuntia unta ennen kuin pitää herätä kukonlaulun aikaan töihin. Mitta on siis melkoisen täynnä.
Onko yleensä mahdollista, että yläkerran asukkaat e i v ä t olisi kantapää-astujia?
Mara keskeltä.
Kerrostaloasuminen on täydellistä paskaa. Vain pakon edestähän niissä asutaan.
En jaksanutkaan ja muutin vanhaan kivitaloon jossa parempi äänieristys eikä juuri mitään kuulu ikinä (paitsi rappukäytävästä jos lapset mesoavat tai juoksevat portaita).
Viime asunnossa oli arkkitehti kaikessa neroudessaan laittanut n. 5 sentin päästä makuuhuoneeni seinästä naapurin kylpyhuoneen. Se veden kohina kuului varmaan 70db voimakkuudella suoraan korvan juurelle, kaikki räkimiset, hammasharjan kolistelut lavuaariin jne. kuuluivat aivan kuin ne olisivat omassa asunnossa.
Päätin että mielenterveyteni kannalta todellakin kannattaa maksaa n. 60€ isompaa vuokraa ja ottaa parempi asunto. Samalla tuli neliöitä lisää joten en valita.