Tyttären poikaystävälläni lapsi, jota ei tapaa
Tytär (20) seurustellut muutamaa vuotta vanhemman miehen kanssa, jolla lapsi edellisestä suhteesta. Mies ei kuitenkaan tapaa lastaan olen ymmärtänyt; jotain ongelmia lapsen äidin kanssa. Olen yrittänyt kysyä miksi ei tapaa, mutta ei tytär ole osannut sanoa tarkemmin. Mies ei kuitenkaan esim ole käsittääkseni yrittänyt oikeusteitse tehdä mitään ja sen olen myös ymmärtänyt, että myöskään elatusmaksuja ei maksa, mutta juuri kävivät tyttäreni kanssa Euroopan matkalla.
En oikein tiedä mitä asiasta ajatella. Minusta tuollaiset eivät kerro hyvää miehestä ja itse en voisi kuvitellakaan tapailevani miestä, joka ei tapaa omia lapsiaan tai maksa elatusmaksuja.
Pitäisiköhän puhua asiasta tyttären kanssa?
Kommentit (64)
Vaikutat fiksukta äidiltä. Kyllä kieltämättä vähän hälytyskellot soi kyseisen miehen kohdalla. Varmaan kannattaa yrittää keskustella asiasta, jotenkin syyllistämättä tietenkin.
Ei minun äiti koskaan kysellyt nuoruuden miesystävistä, joskus olisi ehkä ollut aihetta.
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat fiksukta äidiltä. Kyllä kieltämättä vähän hälytyskellot soi kyseisen miehen kohdalla. Varmaan kannattaa yrittää keskustella asiasta, jotenkin syyllistämättä tietenkin.
Ei minun äiti koskaan kysellyt nuoruuden miesystävistä, joskus olisi ehkä ollut aihetta.
Tämä on ihan totta, että moni vanhemmiten toivoo, että nuorena omat vanhemmat olisivat jollain lailla neuvoneet tietyistä asioista vaikka olikin jo ns. aikuinen. Aika usein tuntuu siltä, että "älä puutu, anna elää omaa elämää"- kommenttien taustalla on jonkinlainen käsitys siitä, että nuoruudesta ei pitäisi selvitä ilman isoja kolhuja. Että vasta kaikenlaisen kivun ja elämän sekavuuden kautta voi kasvaa vahvaksi aikuiseksi. Välillä tuntuu jopa, että se, että on elänyt turvallista, onnellista ja tasaista elämää jo nuorena olisi osan ihmisistä mielestä huono asia eivätkä vanhemmat saisi varoitella lapsiaan niistä asioista joita ehkä itsekin ovat kokeneet, vaan aina uusi sukupolvi pitäisi heittää nuoruuteen yhtä suojattomana kuin edellinenkin. En ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaikutat fiksukta äidiltä. Kyllä kieltämättä vähän hälytyskellot soi kyseisen miehen kohdalla. Varmaan kannattaa yrittää keskustella asiasta, jotenkin syyllistämättä tietenkin.
Ei minun äiti koskaan kysellyt nuoruuden miesystävistä, joskus olisi ehkä ollut aihetta.
Tämä on ihan totta, että moni vanhemmiten toivoo, että nuorena omat vanhemmat olisivat jollain lailla neuvoneet tietyistä asioista vaikka olikin jo ns. aikuinen. Aika usein tuntuu siltä, että "älä puutu, anna elää omaa elämää"- kommenttien taustalla on jonkinlainen käsitys siitä, että nuoruudesta ei pitäisi selvitä ilman isoja kolhuja. Että vasta kaikenlaisen kivun ja elämän sekavuuden kautta voi kasvaa vahvaksi aikuiseksi. Välillä tuntuu jopa, että se, että on elänyt turvallista, onnellista ja tasaista elämää jo nuorena olisi osan ihmisistä mielestä huono asia eivätkä vanhemmat saisi varoitella lapsiaan niistä asioista joita ehkä itsekin ovat kokeneet, vaan aina uusi sukupolvi pitäisi heittää nuoruuteen yhtä suojattomana kuin edellinenkin. En ymmärrä.
Samaa mieltä. Kaikki tekee omat virheensä, mutta kyllä minustakin vanhempien tehtäväkin kertoa omansa, jotta seuraava sukupolvi voisi niistä jotain oppia.
Koska tässä esimerkissä ap kertonut, että mies ei maksa elareita ja matkustelee silti ulkomailla ja lakannut tapaamasta lasta kokonaan aloitettuaan seurustelun ap:n tyttären kanssa. Siihen saakka oli tavannut.
Kyllä on naisia, jotka tekee juuri tuota mitä sanoit, minkäkin tiedän sellaisen, mutta tiedän myös miehiä, jotka tekee juuri tuota mitä ap kuvailee.
Miehiä ja naisia löytyy moneen junaan.