Suuret ikäluokat eivät ihan oikeasti tunnu tajuavan mitään nykypäivän todellisuudesta

Mitäs tässä kuusikymppisenä. 80 luvulla töihin pääsi kunhan viitsi mennä. Nyt tilanne on toinen, pitää olla vähintään 10 erilaista korttia että ojaa saa edes kaivaa tai lattioita luututa.

Tuli potkut vajaa 10v sitten, pakko lähteä Saksaan töihin sinne pääsi helposti. Suomessa ei enää kelvannut minnekään.

työn hedelmät tarvitaan eläkkeiden kustantamiseen.

Miten 7,15 % palkasta voi olla joillekin näin massiivinen, kaiken muun alleen peittävä ongelma? Kun kuitenkin hyvin tiedetään, että kaikki saavat eläkettä noin kaksi kertaa sen määrän mitä ovat maksuja makselleet.

Valmistuin yliopistosta keskelle pahinta lamaa 1990. Tein pätkäduuneja nelivitoseksi. Vajaan kymmenen vuoden vakiduunipätkän jälkeen jouduin uudelleen tuntityöläiseksi Sipilän hallituksen säästöpäätösten myötä. Onneksi töitä on riittänyt. Mistään työtehtävästä ei kuitenkaan uskalla kieltäytyä.

Silti hyvinvointivalto on kantanut. Sairaudet on hoidettu, lapset ovat opiskelleet ilmaiseksi yliopistotutkinnot, ja eläkettäkin on kertynyt niin paljon, ettei nälkään kuole. Asuntovelasta olen laskenut pääseväni eroon juuri ennen eläkkeelle siirtymistä :)

Jos tuo on kultalusikkasuista, niin olkoon sitten. Ja kysyttäessä olen valmis neuvomaan nuorempia , että tutkintopaperi taskuun ja  pysyvä työpaikka hakuun.  Niillä pääsee kuitenkin helpoimmalla, eikä ns. kylmä rinki ole perseen alla koko ajan. Asuntosäästämisen järkevyyteen en uskalla ottaa kantaa:)

Työ on usein vituttanut. Silti ymmärrän, ettei tämän turvaverkon ylläpito ole ilmaista. Meitä kaikkia muurahaisia tarvitaan. Voi myös olla, että maailma on muuttunut enkä ole sitä huomannut. Silti uskon, että ammattitaitoisia ja ahkeria ihmisiä tarvitaan aina. Ammattitaitoa joutuu varmasti päivittämään koko ajan, ja jotkut ammatit vain katoavat alta. Niin se kapitalismi toimii.

On kaiketi kaksi vaihtoehtoa. Voidaan pitää yllä tätä hyvinvointivaltiota, joka turvan hinnaksi vaatii jokaiselta työelämässä jatkuvaa kilpailua ja pätevöitymistä. Tai voidaan siirtyä raaempaan kapitalismiin, jossa turvaverkkojen sijaan on tarjolla matalapalkkatöitä, mutta työllisyysaste on korkea. Voi olla, että minua 10-20 vuotta vanhemmat onnistuivat syntymään poikkeusoloihin, joissa kaikkien työpanokselle oli kysyntää, ja hyvinvointi kasvoi kohisten. Mutta se olikin jälleenrakennuksen aikaa, eikä uutta sellaista ole näkyvissä. 

Ennen oli paremmin kirjoitti:

Mitäs tässä kuusikymppisenä. 80 luvulla töihin pääsi kunhan viitsi mennä. Nyt tilanne on toinen, pitää olla vähintään 10 erilaista korttia että ojaa saa edes kaivaa tai lattioita luututa.

Tuli potkut vajaa 10v sitten, pakko lähteä Saksaan töihin sinne pääsi helposti. Suomessa ei enää kelvannut minnekään.

No nyt oli ainakin rehellinen postaus, näin nelikymppisen näkökulmasta. Kiitos!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On aivan totta, että kermapeppunuorisolle ei kelpaa pa**aduunit. Itketään, että ei saa kesätöitä ja samalla meille rahdataan lentokonelasteittain marjanpoimijoita Thaimaasta ja Ukrainasta. Raksoilla ei enää suomea kuule. Turha kadehtia, että meille riitti töitä, ne oli just noita hommia, mitä meille oli nuorina tarjolla. Useampi kaverini oli Suonenjoella mansikoita poimimassa ja nuoret miehet olivat raksoilla. Siivottiin hotelleja ja hoidettiin lapsia.

Tämä! Ei lisättävää.

Sulla ei ehkä lisättävää, mutta mulla olis korjattavaa.

Ulkomailta tulevat mansikanpoimijat eivät suinkaan tule tänne, koska nuoria ei kesätyöt kiinnostaisi. Päinvastoin he vievät nuorilta kesätyöpaikat.

Raksahommat taas ovat muuttuneet valtavasti. Sen lisäksi, että suomalaisilta rakennustyömailta on vaikea löytää enemmän kuin yksi tai kaksi suomea puhuvaa henkilöä, erilaiset turvallisuusvaatimukset ovat vähentäneet töitä, joita kouluttamaton nuori voi rakennuksilla tehdä. Pitää olla suoritettuna kaikenlaisia turvallisuuskoulutuksia, että tietää ja osaa toimia rakennuksilla oikein.

Ennen ei paljon koulutusten perään kyselty. Ajoin ekassa kesätyöpaikassa trukkia ja sillä sain seuraavan paikan jne.

Vasta kolmannessa kesätyöpaikassa mut laitettiin kurssille, jossa opetettiin, miten tavaroita nostetaan oikein ja sielläkin ehdin olla ainakin yksi tai kaksi kesää ennen tuota kurssia.

Sitä ennen se oli tyypillisesti:”Pura tuo kuorma. Tuossa on trukki tai tässä on nosturin kaukosäädin.”

Molemmissa esimerkeissä edellä ulkomaalaisten valtavan osuuden työvoimassa selittää raha. Vaikka työntekijät tulevat pääsääntöisesti Euroopasta, on Suomen ja näiden työntekijöiden lähtömaiden välillä elintasokuilu. Jos siis yrittäjä laskee, että saa esim kaksi ulkomaalaista aikuista töihin samalla hinnalla kuin yhden kotimaisen nuoren, niin sehän on selvä, mihin ratkaisuun päädytään.

Eikä tämä johdu siitä, että kotimaisen nuoren kesätyöpalkka olisi jotenkin kotimaisen mittapuun mukaan kohtuuttoman iso vaan siitä, että se pieni kesätyöliksa on kahdelle ulkomaalaiselle jaettunakin heille iso.

Työn puolesta tiedän hyvin, että syy ulkomaalaisiin projektityöntekijöihin teollisuudessa, maataloudessa ja raksalla on tämä: Nämä ihmiset elävät vaeltamalla 4-10 kk vuodessa ympäri Eurooppaa työmaalta toiselle. Heille se on taloudellisesti niin kannattavaa, että erossa olo perheestä hyväksytään. Miettikääpä nyt oikein tarkasti olisitteko itse nuorina perheellisinä olleet valmiita samaan? Sellaisia yleismiesjantusien työtehtäviä ei enää juuri ole, jossa yhdelle ihmiselle riittää vaikkapa teollisuushuolloissa töitä vuoden jokaiselle päivälle. Nämä hitsarit ja asentajat ovat alansa ehdottomia ammattilaisia, mutta työ on projektiluontoista. Kausitöissä luonnollisesti sama ilmiö. Maiden väliset elintasoerot tekevät sitten näiden työmaiden välillä sukkuloimisen heille kannattavaksi. Teollisuudelle ja maataloudelle he ovat elinehto -Suomesta ei löydy riittävää määrää vaikkapa luokkahitsaajia jonkun biopolttoainejalostamon vuosihuoltoseisokkiin. Mitä kaikki nämä tarvittavat vaikkapa luokkahitsarit tekisivät kun kotipaikkakunnalla työllistävä projekti päättyy? Aivan niin, matkustaisivat toiselle paikkakunnalle, ja muutaman viikon päästä taas toiselle, ja sitten taas toiselle, vuoden ympäri. Näistä töistä ei makseta rittävästi, että monikaan, ainakaan perheellinen tuohon suostuu.

Vierailija kirjoitti:

Kulta- ja hopealusikka suussa syntynyt nykysukupolvi elää haavemaailmoissa ymmärtämättä arkitodelliseedesta mitään.

Nuoriso ei ollut muinaisessa Mesopotamiassa sen hyvätapaisempaa kuin myöhemminkään. Lättähattuja vaelteli tarunomaisen Baabelin kaduilla, ja nuoria vetelehti julkisilla paikoilla.

Kaksoisvirran maan nuoret myös vihasivat kouluja ja saattoivat vanhempansa huolesta sairaiksi, professori Armas Salonen kertoo esitelmässään vuonna 1963.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/lattahattuja-kaksoisvirran-maa…

1940- ja 1950-luvulla syntyneet ovat pääosin ahneita, itsekkäitä, hyvätuloisia ja rikkaita. Suurilla ikäluokilla on hyvät työeläkkeet ja leskeneläkkeet ja alhainen eläkeikä. 58-vuotiaana eläkkeelle julkisella puolella. On omistusasunto, kesämökki, sijoitusasuntoja, metsätiloja, tontteja, lomaosakkeita, pörssiosakkeita, rahaa ja omaisuutta.

Heillä on rahaa ja tavaraa, mutta ahneelle ei mikään riitä! Rikkaat ja hyvätuloiset suuret ikäluokat ovat ahneita, epäystävällisiä, katkeria, kateellisia, töykeitä ja narsistisia ihmisiä. Ainaista valitusta ja kitinää. Ja ne poikkeukset, jotka ovat köyhiä, varattomia ja pienituloisia, vahvistavat säännön.

Perinteet jatkuvat kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kulta- ja hopealusikka suussa syntynyt nykysukupolvi elää haavemaailmoissa ymmärtämättä arkitodelliseedesta mitään.

Nuoriso ei ollut muinaisessa Mesopotamiassa sen hyvätapaisempaa kuin myöhemminkään. Lättähattuja vaelteli tarunomaisen Baabelin kaduilla, ja nuoria vetelehti julkisilla paikoilla.

Kaksoisvirran maan nuoret myös vihasivat kouluja ja saattoivat vanhempansa huolesta sairaiksi, professori Armas Salonen kertoo esitelmässään vuonna 1963.

https://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08/lattahattuja-kaksoisvirran-maa…

Hauskaa :D

kuitenkin, olen lähipiirissäni -ja tässä keskustelussa -tehnyt havainnon; Minun ikäpolveni (70-90 syntyneet) haluamme lapsillemme tuleviasuudessa pelkkää hyvää ja olemme valmiita myös henkilökohtaisesti panostamaan asiaan. Meidän vanhempamme taas haluavat arvostella, haukkua ja tehdä valintoja puolestamme, eivätkä ole valmiita omastaan jakamaan yhtään. Ei ajasta, ei taloudellisesta hyvästä, ei mistään. Hyvinvointiyhteiskunta demareiden suosiollisella avustuksella ajetaan rahoituskriisiin ja ylivelkaan, koska "meillä on oikeus, koska rankkaa työtä, alkoholisoitunut isä ja hellahuone 60-luvulla"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eläkeläisten suuri määrä suhteessa populaatioon on muuttanut yhteiskunnan sykkeen geriatriseksi. Sellainen raisu nuoruuden meno puuttuu nykyään vähän kaikkialta. Boomereiden kukoistusaikaan kolmekymppisiä oli enemmistö yhteiskunnassa, nyt kuusi-seitsemänkymppiset ovat enemmistö. Tämä on erilainen yhteiskunta kuin missä koskaan ennen on eletty.

Ensimmäistä kertaa yhteiskunnassa on pysyvä massatyöttömyys ja eläkeläiset enemmistönä joille varallisuus on kasautunut. Ennen varallisuus oli kolme-nelikymppisillä. Tämä on ihan eri kuvio, kuin mihin soppariin nimeni alle laitoin syntyessäni. Tämä on täysin perverssi yhteiskunta, jossa vanhat juovat nuorten verta pelkällä määrällään jo yksinään. Varallisuus kuuluu kasautua kolme-nelikymppisille, ei eläkeläisille.

Ongelma on jatkuva työikäisten määrän väheneminen pienen syntyvyyden takia. Sama ilmiö kuin Japanissa.

Älkää te surko eläkkeitä, hoivayhtiöitä nousee kuin sieniä sateella, ja ne kuppaavat eläkkeet tileihinsä kyllä. Pääpaikka jossain Caymansaarilla, ettemme vahingossa pääse nauttimaan yhteisöverotuloista.

Suurin osa eläkeläisistä maksaa elämänsä omasta eläkkeestään. Yhteiskunta tulee vastaan vasta varattomille, joten he eivät voi olla näitä teidän rikkaita eläkeläisiä. Teidän pitäisikin päättää, kuppaako teidän verta nämä rikkaat vai köyhät eläkeläiset.

Minä katson sivusta, koska minä viisikymppisenä työssäkäyvänä, palkkakehitykseni huipulla, nyt vain maksan. Ette te silti minua nää täällä huutamassa verta, niin kuin joku jo ihmettelikin, miksi viisikymppiset puolustavat eläkeläisiä.

Minä näen, miten kovaa työtä vanhempani ovat tehneet. Näen myös, miten vaikea nuoremman polven on löytää pysyvä työpaikka.

Vain jossain Colosseumilla usutetaan orjat toistensa kurkkuun. Te voisitte miettiä, minne ja miksi ne työpaikat ja yritysten rahat ovat siirtyneet, eikä tappaa toisianne viimeisestä leipäpalasta.

Tässä viestissä on todella monta hyvää pointtia. Olen kanssasi melko lailla samassa asemassa, ikää about 50 ja varallisuus Ok, jne.

Koska asiat kuitenkin ovat juuri niin kuin ne ovat, on tämän päivän eläkeläisille lopputulos keskimäärin aika lailla positiivisempi mitä tämän päivän nuorille ja nuorille aikuisille on odotettavissa. Ellei siis mainitsemaasi yhteistyöhön (tappelun ja vertailun sijaan) Suomessa aidosti ryhdytä.

Ihmisen perusluonne on ikävä kyllä ahneus. Näin ollen en henkeäni jää pidättelemään yhteistyötä odotellessa. Henkilökohtainen ratkaisuni on ollut kannustaa lapsiani kansainvälisyyteen ja kerätä heille mahdollisuuksien mukaan sijoitusvarallisuutta. Ja samalla toivoa, että saan ”peloteltua” heidät riittävän hyvin, että osaavat myös aikuisena hoitaa heille kerättyä varallisuutta.

Yli 70 vuotiaita kirjoitti:

Suuret ikäluokat - mitä ne ovat?

Viimeiset 50 vuotta Suomen ikärakennetta ovat hallinneet niin sanotut suuret ikäluokat. Niillä tarkoitetaan vuosina 1946-50 syntyneitä.

https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_03_nieminen.html

Suuriin ikäluokkiin kuuluvia on noin 300 000 tällä hetkellä. Suomalaisia on yli 5,5 miljoonaa. Varsinaista hallintaa.

Vierailija kirjoitti:

1940- ja 1950-luvulla syntyneet ovat pääosin ahneita, itsekkäitä, hyvätuloisia ja rikkaita. Suurilla ikäluokilla on hyvät työeläkkeet ja leskeneläkkeet ja alhainen eläkeikä. 58-vuotiaana eläkkeelle julkisella puolella. On omistusasunto, kesämökki, sijoitusasuntoja, metsätiloja, tontteja, lomaosakkeita, pörssiosakkeita, rahaa ja omaisuutta.

Heillä on rahaa ja tavaraa, mutta ahneelle ei mikään riitä! Rikkaat ja hyvätuloiset suuret ikäluokat ovat ahneita, epäystävällisiä, katkeria, kateellisia, töykeitä ja narsistisia ihmisiä. Ainaista valitusta ja kitinää. Ja ne poikkeukset, jotka ovat köyhiä, varattomia ja pienituloisia, vahvistavat säännön.

Tästä selvempää kuvaajaa lienee vaikea löytää:

https://www.hs.fi/talous/art-2000008036463.html

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi ottaa asioista selvää ensin. Jokaisella sukupolvella on omat haasteet. Me olemme maksaneet asuntolainan 10 vuodessa,10 % korolla. Ei paljon inflaatio auttanut.

Opiskeltu on enemmän kuin kansakoulu. Mikään ei ollut ilmaista siinäkään.Työn ja opiskelun perässä muutettu kaupunkeihin. Hoidettu lapset ilman isovanhempia, ilman subjektiivista päivähoito-oikeutta, 3 kuukauden äitiyslomalla.

Työttömänä ei tosiaankaan ole oltu koskaan. On menty sinne missä työtä on ollut.

En ollenkaan väitä, että nuorten elämä olisi helppoa, mutta ei se ole ollut helppoa ennenkään.

Tajuatko, että tuo, että teillä on ollut aina töitä, on mahdollistanut kaiken tuon? Teillä on ollut perusturvallisuus kunnossa talouden osalta. Nyt, kun sellaista EI OLE, mikään muukaan noista asioista ei toteudu.

Mikäs perusturvallisuus nyt puuttuu? Tässäkin ketjussa on lueteltu selityksiä sille, miksi ei muuteta työn perässä. Todellinen syy taitaa olla se, että ei ole pakko koska tuet. Ennen oli pakko. Se oli sen ajan perusturvaa että mentiin ja toimittiin.

Erikoinen käsitys teillä on työn perässä muuttaamisen trendistä eri vuosikymmeninä. Täällä voi sivistää itseään:

https://www.stat.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html

Selviää mm että Kainuun ja Lapin massanettomuutto on painunut negatiiviseksi 80-luvun jälkeen, pohjakosketuksen asettuessa vuosituhannen vaihteeseen. Suuret ikäluokatko siinä kohtaa ovat vaeltaneet työn perässä? Heillähän oli viimeiset työvuodet menossa.

Maaltamuutto puolestaan oli voimakkaimmillaan 50-luvun lopulta 70-luvun alkuun, mutta muutto kohdistui useimmiten lähimpään kasvukeskukseen. Nyt nämä maakuntien kaupungitkin näivettyvät ja väestö keskittyy muutamaan suureen kasvualueeseen.

1950-1970 luvulla keskimäärin 12'000 ihmistä vuosittain muutti Ruotsiin. Nyttemmin maastamuutto on asettunut 14'000 henkilön vuositasoon, joista valtaosa Suomalaisia. (https://siirtolaisuusinstituutti.fi/tutkimus/maastamuutto/). En näe tässäkään tukea väitteellesi passiivisista nuorista.

En kerta kaikkiaan ymmärrä mistä käsitys, että "nykynuoret" jäävät kotikylään makaamaan kun se ei tilastojenkaan valossa kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.

Niin  ja pitää myös ottaa huomioon, että kun ne junantuomat suuret ikäluokat muuttivat kaupunkeihin, niin heidän lapsillaan ja lapsenlapsillaan on koko elämä, perhe, ystävät, harrastukset, kiintopisteet jne. pääkaupunkiseudulla, niin toki sieltä voi muuttaa, mutta aika haasteellista on repiä koko perhe juuriltaan ja ystäväpiiristään. Ja saako tosiaan molemmat töitä ja löytyykö lapsille edes koulua ilman tunnin kyytiä. 

On myös eri asia muuttaa kyläpahasesta, jossa vain muutama tuttu ja vähän palveluita ja tekemistä kaupunkiin. Edelleen sieltä maalta ollaan muuttamassa kaupunkeihin, niin kuin silloin aikanaan, nyt ne kaupungit vaan alkavat olla täynnä.  

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan viitsii kadehtia boomereita? Joo, rahaa niillä on niin ettei paskalle taivu, ovat ryöstäneet kolmen sukupolven rahat omiin taskuihinsa. Mutta muuten ovat niin tyhmää, kouluttamatonta, ymmärtämätöntä, yksinkertaista ja typerää sakkia että ei kukaan siihen sakkiin halua leimautua tai kuulua.

Ja joo poikkeuksia voi olla, ei tarvi tulla selittämään että isäni on lääkäri, puhun nyt YLEISELLÄ tasolla ja sitä leimaa typeryys.

Missä meillä ne rahat on? Minun lähipiirini ja myös itse tehtiin pienipalkkaissia töitä ja nyt eläkkeemme netto on n 1000e/kk.

Niistö palkoista on säästetty ja talo itse rakennettu ja veloista päästy just ennen eläkeikää, joka meillä oli 65 v. Ei kaikki ole olleet valtion viroissa.

Pieni pesämuna saatiin, kun töitä piti hakea Ruotsista, kun ei mihinkään siään kävelemällä ollutkaan töitä.

Ruotsin liksoista sai vähän säästöön.

Missä ne meidän rahat ja rikkaudet luuraa.

Omat lapset sai jo onneksi yhteiskunnan tuella opiskella akateemisen ammatin ja valitessaan pitkän matikan, saivat amnatit, joissa on ollut töitä.

10 v olemme olleet heille lastenhoito ym apuna, koska normaali ihminen kuten myös eläin haluaa tukea poikasiaan.

Ikävä, jos osalla ihmisistä ei perhesuhteissa ole muuta kuin kateutta.

Vierailija kirjoitti:

Sen verran on kommentoitava, että minua kyllä ärsytti kun suurien ikäluokkien edustajat siirtyivät eläkkeelle omasta työpaikastani siinä 60-62 vuoden ikäisinä. Eikä siinä mitään, mutta voi hemmetti se vahingonilon määrä ja viimeisten vuosien saamattomuus ja laiskuus töissä. Puolet digihommista piti opastaa kädestä pitäen ja palkaksi sai vahingoniloista naurua miten "minä lähden tästä kohta menemään ja tännepä jäätte". Kun sanoin, että eläkeikäni näyttäisi olevan 67-vuotta, niin naurut tuli palkaksi. Että ei nämä mitään kovin empaattisia olleet. No, yksi oli kyllä ihan asiallinen ja sanoi että on väärin kun te joudutte olemaan töissä noin vanhoiksi, varsinkin kun työtahti vaan kiihtyy. Mutta muut vaan sössöttivät mökeistään ja reissuistaan, ei mitään empatiaa niille jotka olivat heitä kannatelleet viimeiset vuodet ja jotka jäivät sinne tekemään kolmen ihmisen hommat yksinään. 

Niin, tuollaista se on virkamies laitoksissa juuri parhaillaankin. Esim. juuri tapetilla oleva oikeutetusti pois potkittava. Ei ole vielä eläkeikä ihan lähellä.

Vierailija kirjoitti:

työn hedelmät tarvitaan eläkkeiden kustantamiseen.

Miten 7,15 % palkasta voi olla joillekin näin massiivinen, kaiken muun alleen peittävä ongelma? Kun kuitenkin hyvin tiedetään, että kaikki saavat eläkettä noin kaksi kertaa sen määrän mitä ovat maksuja makselleet.

Siis hetkinen. Eläkemaksu on 7.5% palkasta.

Jos tienaa keskimäärin vuodessa 100 000€ ja on työelämässä 45 vuotta, ehtii maksaa työeläkemaksuja 337 500€.

Eläkettä kertyy 1.5% vuosipalkasta.

Toisin sanoen 1500€/vuosi.

45 vuodessa eläkettä kertyy siis 67500€/vuosi.

Eli periaatteessa maksamansa työeläkemaksut saa takaisin 5:ssä vuodessa.

Käytännössä kuitenkin verotus pidentää aikaa.

Esimerkkieläkkeestä menee veroina noin kolmasosa, joten käteen jää 45000€ vuodessa eli kestää 7.5 vuotta saada omansa takaisin?

Paitsi, että kestää pitempään. Laskelmat ei huomioi inflaatiota. Jos oletetaan maltillinen 1% inflaatio/vuosi, on yhden nykyeuron arvo ollut 45 vuotta sitten nykyrahassa noin 0.64€.

Keskimääräinen inflaatio on siis 18% eli kestää 1.56 kertaa pidempään tienata omansa takaisin.

Tästä saadaan jo 11.7 vuotta.

Inflaatio vaikuttaa myös eläkkeen maksun aikana. Eläkkeet ei tyypillisesti nouse elinkustannusten kanssa samaa tahtia. Arvioidaan tämä vaje puolikkaalla vuosittaisella inflaatiolla. Tästä seuraa, että 11.7 pyöristyy 12 vuoteen.

Esimerkkihenkilömme täytyy siis olla 12 vuotta eläkkeellä ennen kuin alkaa kuluttaa muiden rahoja.

Jos henkilö jäi eläkkeelle 65-vuotiaana tänä vuonna, hän oli siis syntynyt 1956, joten hänen elinajanodotteensa on noin 65, jos hän on mies ja 72, jos hän on nainen.

Tästä seuraa, että suurin osa ei ehdi saada aikoinaan maksamiaan työeläkemaksuja takaisin eläkkeinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kokemukseni mukaan suuriin ikäluokkiin mahtuu monenlaisia ihmisiä. Kuvailemasi kaltaisia on varmaankin olemassa, sitä en epäile yhtään, ( harvinaisen typeriä kommennteja muuten). On olemassa myös toisenlaisia. Ehkä he seuraavat aktiivisemmin maailman tapahtumia ja osaavat ajatella. Koulutustasokaan ei tuohon välttämättä vaikuta.

Mutta ylipäätään suurilla ikäluokilla on ollut valtavan erilaiset lähtökohdat, lapsuus, nuoruus,kasvatus,koulutus. Siinä mielessä pystyn heitä ymmärtämään, mutta en tiedä jaksaisinko itse kuvailemasi kommentteja kuunnella. Ainahan voit yrittää keskustella asioista heidän kanssaan. Oletko kokeillut?

Telkkarissa haastateltiin Fukushiman onnettomuuden aikaan muutamaa 55-65-vuotiasta. Siinä tikkitakkitantat silmälasivitjoissaan änkyttivät että "voi voi kun en ole tätä seurannut niin en osaa vastata". Sit kysyttiin, että mitä mieltä on, pitäisikö Suomessa olla enemmän tai vähemmän ydinvoimaa. "Voi kun minä en näistä asioista tiedä, en yhtään osaa sanoa."

Tämä on vain yksi esimerkki, mutta eivät nämä tuon ikäiset tantat ja ukonjäärät seuraa maailman tapahtumia eivätkä perehdy mihinkään. Äänestetään sitä "mukavaa miestä, joka tarjosi vaaliteltalla juhla mokkaa ja Fazerin konvehtia ja joka sanoi että jokainen on itsestään vastuussa" eikä sekuntiakaan perehdytä siihen ehdokkaaseen tavoitteineen. Kunhan oli hyvä slogan ja Juhla Mokkaa. "En minä tuota politiikkaa seuraa, mutta kyllä eläkkeet pitäisi olla meillä paremmat".

Nykynuoret eivät edes tule saamaan mitään eläkkeitä, saati että jäisivät eläkkeelle 60-vuotiaina.

Sitten on tämä sodan sukupolvi, eli näiden palikoiden vanhemmat. He kyllä seuraavat politiikkaa, maailman uutisia ja yhteiskunnan ilmiöitä paljon aktiivisemmin, ja ennen kaikkea osaavat keskustella ilman tuomitsemista ja narsismia.

Tämän takia sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus. Ei niitä vanhempia ihmisiä edes kiinnosta enää kuin oma vanhuus. Jos heidän kanssaan juttelee esimerkiksi ympäristöasioista ja siitä kuinka luonto ja meret on pilattu, hyvin usein kuulee vastauksen "enhän minä ole siitä lopullisesta tuhosta kärsimässä." Niin et SINÄ ole, mutta sun lapset ja lapsenlapset. Kyllä se asia pitäisi vähän edes kiinnostaa. Minuakin kiinnostaa, vaikka olen vapaaehtoisesti lapseton.

Kuule, ei tuo ole mikään sukupolvikysymys.  Olen yläkoulun opettaja ja siellä kun näistä ilmastonmuutoksista ja kuluttamisista täytyy puhua, niin olenpa laittanut oppilaita tekemään mielipidepohdintoja aiheesta. 80% prosenttia pojista on sitä mieltä, ettei heitä lainkaan kiinnosta huolestua maailman tilasta tai tehdä mitään sen eteen. Maailma ei heidän mielestään ole tuhoutumassa vielä heidän elinaikanaan, eikä heitä kiinnosta miten heidän jälkeensä tuleville käy. Tytöistä noin 20% on samaa mieltä.

Itsekin olen yläkoulun ope, ja olen huomannut, että ekologinen ajattelu on tosi harvinaista. Monet pojat haluaa mopon heti kun ikää riittää.  Mäkkäri ja muu roskaruoka on heidän suosikkinsa.  Muoti on tärkeää, vaikka se kuormittaa luontoa. No, valistuneimmat tytöt ei käytä eläintestattuja meikkejä, jess!  Harvat syövät kasvisruokaa, ehkä kymmenkunta 500 oppilaan koulussa. En näe tuon sukupolven muuttavan mitään, he ovat somen ja mainostajien avuttomia uhreja useimmat.

Tässä on kyllä todella suuret koulukohtaiset erot. Suuremmissa kaupungeissa nuoret ovat usein hyvinkin ympäristötietoisia. Ja onneksi muutos ”valuu” yleensä kaupungeista maaseudulle sekä ”paremmalta väeltä rahvaalle”. :)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi kukaan viitsii kadehtia boomereita? Joo, rahaa niillä on niin ettei paskalle taivu, ovat ryöstäneet kolmen sukupolven rahat omiin taskuihinsa. Mutta muuten ovat niin tyhmää, kouluttamatonta, ymmärtämätöntä, yksinkertaista ja typerää sakkia että ei kukaan siihen sakkiin halua leimautua tai kuulua.

Ja joo poikkeuksia voi olla, ei tarvi tulla selittämään että isäni on lääkäri, puhun nyt YLEISELLÄ tasolla ja sitä leimaa typeryys.

Missä meillä ne rahat on? Minun lähipiirini ja myös itse tehtiin pienipalkkaissia töitä ja nyt eläkkeemme netto on n 1000e/kk.

Niistö palkoista on säästetty ja talo itse rakennettu ja veloista päästy just ennen eläkeikää, joka meillä oli 65 v. Ei kaikki ole olleet valtion viroissa.

Pieni pesämuna saatiin, kun töitä piti hakea Ruotsista, kun ei mihinkään siään kävelemällä ollutkaan töitä.

Ruotsin liksoista sai vähän säästöön.

Missä ne meidän rahat ja rikkaudet luuraa.

Omat lapset sai jo onneksi yhteiskunnan tuella opiskella akateemisen ammatin ja valitessaan pitkän matikan, saivat amnatit, joissa on ollut töitä.

10 v olemme olleet heille lastenhoito ym apuna, koska normaali ihminen kuten myös eläin haluaa tukea poikasiaan.

Ikävä, jos osalla ihmisistä ei perhesuhteissa ole muuta kuin kateutta.

Hyvä juttu. Tutkimukset kuitenkin kertovat, että lapsiperheet elävät aiempaa enemmän ilman sosiaalisia turvaverkkoja ja nykyisovanhemmat osallistuvat aiempia vähemmän lastenlasten hoitoon. Mukavaa, että te olette halunneet tarjota omalle jälkikasvullenne apua. Useimmat isovanhemmat taitavat kuitenkin olla tälläkin hetkellä mökkeilemässä, veneilemässä, golfaamassa ja sinne ei muksuja haluta mukaan.

Vierailija kirjoitti:

1940- ja 1950-luvulla syntyneet ovat pääosin ahneita, itsekkäitä, hyvätuloisia ja rikkaita. Suurilla ikäluokilla on hyvät työeläkkeet ja leskeneläkkeet ja alhainen eläkeikä. 58-vuotiaana eläkkeelle julkisella puolella. On omistusasunto, kesämökki, sijoitusasuntoja, metsätiloja, tontteja, lomaosakkeita, pörssiosakkeita, rahaa ja omaisuutta.

Heillä on rahaa ja tavaraa, mutta ahneelle ei mikään riitä! Rikkaat ja hyvätuloiset suuret ikäluokat ovat ahneita, epäystävällisiä, katkeria, kateellisia, töykeitä ja narsistisia ihmisiä. Ainaista valitusta ja kitinää. Ja ne poikkeukset, jotka ovat köyhiä, varattomia ja pienituloisia, vahvistavat säännön.

Kyllä nauratti kun luin tätä kateellista vuodatusta.Mikä estää sinua saavuttamasta samaa?Etkö pysty?Pitäisikö kaikki-mulle-heti-sukupolven saada kaikki sama mitä muut ovat saavuttaneet vuosikymmeniä säästeläästi elämällä?Itse omistan kaiiki edelämainitut paitsi metsää ja tuloni ovat olleet max.2400 kuukaudessa,miehellä vielä vähemmän.,etkö pysty tienaamaan saman verran?Eläke tulee olemaan n.1200 euroa mutta en todellakaan valita.Sinä taas syyllistyt siihen mistä syytät muita-olet kateellinen ja katkera.

Vierailija kirjoitti:

1940- ja 1950-luvulla syntyneet ovat pääosin ahneita, itsekkäitä, hyvätuloisia ja rikkaita. Suurilla ikäluokilla on hyvät työeläkkeet ja leskeneläkkeet ja alhainen eläkeikä. 58-vuotiaana eläkkeelle julkisella puolella. On omistusasunto, kesämökki, sijoitusasuntoja, metsätiloja, tontteja, lomaosakkeita, pörssiosakkeita, rahaa ja omaisuutta.

Heillä on rahaa ja tavaraa, mutta ahneelle ei mikään riitä! Rikkaat ja hyvätuloiset suuret ikäluokat ovat ahneita, epäystävällisiä, katkeria, kateellisia, töykeitä ja narsistisia ihmisiä. Ainaista valitusta ja kitinää. Ja ne poikkeukset, jotka ovat köyhiä, varattomia ja pienituloisia, vahvistavat säännön.

Ikävää elää laillasi, töykeiden hyvätuloisten ja rikkaiden  ihmisten keskellä.

Muuten maailman rikkaimpiin kuuluu vain muutama, varallisuus kasaantuu yksille. Nallekarkit eivät mene koskaan tasan. ON tyhmää edes kuvitella, että kaikki menee tasan,  tyhmää kantaa katkeruttaa mukanaan, syö vain sinua itseäsi sisältä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaisi ottaa asioista selvää ensin. Jokaisella sukupolvella on omat haasteet. Me olemme maksaneet asuntolainan 10 vuodessa,10 % korolla. Ei paljon inflaatio auttanut.

Opiskeltu on enemmän kuin kansakoulu. Mikään ei ollut ilmaista siinäkään.Työn ja opiskelun perässä muutettu kaupunkeihin. Hoidettu lapset ilman isovanhempia, ilman subjektiivista päivähoito-oikeutta, 3 kuukauden äitiyslomalla.

Työttömänä ei tosiaankaan ole oltu koskaan. On menty sinne missä työtä on ollut.

En ollenkaan väitä, että nuorten elämä olisi helppoa, mutta ei se ole ollut helppoa ennenkään.

Tajuatko, että tuo, että teillä on ollut aina töitä, on mahdollistanut kaiken tuon? Teillä on ollut perusturvallisuus kunnossa talouden osalta. Nyt, kun sellaista EI OLE, mikään muukaan noista asioista ei toteudu.

Mikäs perusturvallisuus nyt puuttuu? Tässäkin ketjussa on lueteltu selityksiä sille, miksi ei muuteta työn perässä. Todellinen syy taitaa olla se, että ei ole pakko koska tuet. Ennen oli pakko. Se oli sen ajan perusturvaa että mentiin ja toimittiin.

Erikoinen käsitys teillä on työn perässä muuttaamisen trendistä eri vuosikymmeninä. Täällä voi sivistää itseään:

https://www.stat.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html

Selviää mm että Kainuun ja Lapin massanettomuutto on painunut negatiiviseksi 80-luvun jälkeen, pohjakosketuksen asettuessa vuosituhannen vaihteeseen. Suuret ikäluokatko siinä kohtaa ovat vaeltaneet työn perässä? Heillähän oli viimeiset työvuodet menossa.

Maaltamuutto puolestaan oli voimakkaimmillaan 50-luvun lopulta 70-luvun alkuun, mutta muutto kohdistui useimmiten lähimpään kasvukeskukseen. Nyt nämä maakuntien kaupungitkin näivettyvät ja väestö keskittyy muutamaan suureen kasvualueeseen.

1950-1970 luvulla keskimäärin 12'000 ihmistä vuosittain muutti Ruotsiin. Nyttemmin maastamuutto on asettunut 14'000 henkilön vuositasoon, joista valtaosa Suomalaisia. (https://siirtolaisuusinstituutti.fi/tutkimus/maastamuutto/). En näe tässäkään tukea väitteellesi passiivisista nuorista.

En kerta kaikkiaan ymmärrä mistä käsitys, että "nykynuoret" jäävät kotikylään makaamaan kun se ei tilastojenkaan valossa kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.

Niin  ja pitää myös ottaa huomioon, että kun ne junantuomat suuret ikäluokat muuttivat kaupunkeihin, niin heidän lapsillaan ja lapsenlapsillaan on koko elämä, perhe, ystävät, harrastukset, kiintopisteet jne. pääkaupunkiseudulla, niin toki sieltä voi muuttaa, mutta aika haasteellista on repiä koko perhe juuriltaan ja ystäväpiiristään. Ja saako tosiaan molemmat töitä ja löytyykö lapsille edes koulua ilman tunnin kyytiä. 

On myös eri asia muuttaa kyläpahasesta, jossa vain muutama tuttu ja vähän palveluita ja tekemistä kaupunkiin. Edelleen sieltä maalta ollaan muuttamassa kaupunkeihin, niin kuin silloin aikanaan, nyt ne kaupungit vaan alkavat olla täynnä.  

Ei ne kaupungit ole "täynnä" vaan kasvavat ja niihin rakennetaan. 60-70 -luvuilla kärsittiin asuntopulasta ja oli tavallista, että asuttiin ahtaasti. Lapsille löytyy kaupungeista koulu ilman tunnin kyytiä, maalta sen sijaan nykyään harvemmin. Ja 60-70 -luvuilla muuttamassa oli paljon perheitä ihan ulkomaitakin myöten. Ei se perhe estänyt.