Suuret ikäluokat eivät ihan oikeasti tunnu tajuavan mitään nykypäivän todellisuudesta
Tulipa taas huomattua mökillä. Työttömäksi jäänyttä sukulaista arvosteltiin koska kuulemma työtä saa "kysymällä", minun lapsettomuuttani ihmeteltiin koska kaikilla "kuuluu olla" lapsi ja veljeni vuokralla asumista ihmeteltiin, koska on "järkevämpää" ostaa asunto (veli on pienipalkkainen Helsingissä, jonka asuntojen hinnat tietää kaikki paitsi nuo boomerit).
Alkaa mennä maku tähän. Nämä ihmiset ovat itse päässeet duuniin kansakoulun käymällä ja olleet vakituisessa työssä parikymppisestä lähtien. Lisäksi he ovat saaneet ylennyksiä ilman mitään koulutuksia, palkankorotuksia ja hyvät eläkkeet. He eivät tajua että sellainen ei ole nykypäivänä mahdollista. Ärsyttää selittää asiaa heille, kun he ovat täysi kielto päällä. Kaikki on vain velttoutta.
Kommentit (19874)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan suuriin ikäluokkiin mahtuu monenlaisia ihmisiä. Kuvailemasi kaltaisia on varmaankin olemassa, sitä en epäile yhtään, ( harvinaisen typeriä kommennteja muuten). On olemassa myös toisenlaisia. Ehkä he seuraavat aktiivisemmin maailman tapahtumia ja osaavat ajatella. Koulutustasokaan ei tuohon välttämättä vaikuta.
Mutta ylipäätään suurilla ikäluokilla on ollut valtavan erilaiset lähtökohdat, lapsuus, nuoruus,kasvatus,koulutus. Siinä mielessä pystyn heitä ymmärtämään, mutta en tiedä jaksaisinko itse kuvailemasi kommentteja kuunnella. Ainahan voit yrittää keskustella asioista heidän kanssaan. Oletko kokeillut?Telkkarissa haastateltiin Fukushiman onnettomuuden aikaan muutamaa 55-65-vuotiasta. Siinä tikkitakkitantat silmälasivitjoissaan änkyttivät että "voi voi kun en ole tätä seurannut niin en osaa vastata". Sit kysyttiin, että mitä mieltä on, pitäisikö Suomessa olla enemmän tai vähemmän ydinvoimaa. "Voi kun minä en näistä asioista tiedä, en yhtään osaa sanoa."
Tämä on vain yksi esimerkki, mutta eivät nämä tuon ikäiset tantat ja ukonjäärät seuraa maailman tapahtumia eivätkä perehdy mihinkään. Äänestetään sitä "mukavaa miestä, joka tarjosi vaaliteltalla juhla mokkaa ja Fazerin konvehtia ja joka sanoi että jokainen on itsestään vastuussa" eikä sekuntiakaan perehdytä siihen ehdokkaaseen tavoitteineen. Kunhan oli hyvä slogan ja Juhla Mokkaa. "En minä tuota politiikkaa seuraa, mutta kyllä eläkkeet pitäisi olla meillä paremmat".
Nykynuoret eivät edes tule saamaan mitään eläkkeitä, saati että jäisivät eläkkeelle 60-vuotiaina.
Sitten on tämä sodan sukupolvi, eli näiden palikoiden vanhemmat. He kyllä seuraavat politiikkaa, maailman uutisia ja yhteiskunnan ilmiöitä paljon aktiivisemmin, ja ennen kaikkea osaavat keskustella ilman tuomitsemista ja narsismia.
Tämän takia sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus. Ei niitä vanhempia ihmisiä edes kiinnosta enää kuin oma vanhuus. Jos heidän kanssaan juttelee esimerkiksi ympäristöasioista ja siitä kuinka luonto ja meret on pilattu, hyvin usein kuulee vastauksen "enhän minä ole siitä lopullisesta tuhosta kärsimässä." Niin et SINÄ ole, mutta sun lapset ja lapsenlapset. Kyllä se asia pitäisi vähän edes kiinnostaa. Minuakin kiinnostaa, vaikka olen vapaaehtoisesti lapseton.
Kuule, ei tuo ole mikään sukupolvikysymys. Olen yläkoulun opettaja ja siellä kun näistä ilmastonmuutoksista ja kuluttamisista täytyy puhua, niin olenpa laittanut oppilaita tekemään mielipidepohdintoja aiheesta. 80% prosenttia pojista on sitä mieltä, ettei heitä lainkaan kiinnosta huolestua maailman tilasta tai tehdä mitään sen eteen. Maailma ei heidän mielestään ole tuhoutumassa vielä heidän elinaikanaan, eikä heitä kiinnosta miten heidän jälkeensä tuleville käy. Tytöistä noin 20% on samaa mieltä.
Ilmastonmuutostoimet -kriittisyys ei välttämättä kerro niinkään empatian puutteesta vaan realismista. Maapallon lämpötila on muuttunut noin 120'000 vuoden syklissä kautta aikojen ja nyt alamme jälleen olla sinikäyrän lämpöhuipussa. Ihmisen vaikutus ilmiötä voimistavasti lienee tieteellisesti osoitettu fakta, mutta luontaista lämpötilavaihtelun käyrää emme voi muuttaa nykytieteen keinoin. Olisikin ihan viimeiset hetket alkaa miettiä kuinka vääjäämättömän lämpötilanousun kanssa pystytään elämään. Elämä maapallolla on aina vaeltanut elinkelpoisten aluiden perässä, nykyihminen on vaan keksinyt ns kansallisvaltiot rajoineen ja lisäksi väestönkasvu on räjähtänyt juuri niillä alueilla, jotka lämpötilannoususta tulevat eniten kärsimään. Eikö tieteen ja teknologian keinoin voida näiden alueiden ahdinkoa mitenkään helpottaa? Onko tehokkain ja nopein keino todella rajoittaa hiilidioksipäästöjä leikaten näin (toivottavasti) murto-osan vääjäämättömästä lämpötilannoususta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eläkeläisten suuri määrä suhteessa populaatioon on muuttanut yhteiskunnan sykkeen geriatriseksi. Sellainen raisu nuoruuden meno puuttuu nykyään vähän kaikkialta. Boomereiden kukoistusaikaan kolmekymppisiä oli enemmistö yhteiskunnassa, nyt kuusi-seitsemänkymppiset ovat enemmistö. Tämä on erilainen yhteiskunta kuin missä koskaan ennen on eletty.
Ensimmäistä kertaa yhteiskunnassa on pysyvä massatyöttömyys ja eläkeläiset enemmistönä joille varallisuus on kasautunut. Ennen varallisuus oli kolme-nelikymppisillä. Tämä on ihan eri kuvio, kuin mihin soppariin nimeni alle laitoin syntyessäni. Tämä on täysin perverssi yhteiskunta, jossa vanhat juovat nuorten verta pelkällä määrällään jo yksinään. Varallisuus kuuluu kasautua kolme-nelikymppisille, ei eläkeläisille.
Ongelma on jatkuva työikäisten määrän väheneminen pienen syntyvyyden takia. Sama ilmiö kuin Japanissa.
Älkää te surko eläkkeitä, hoivayhtiöitä nousee kuin sieniä sateella, ja ne kuppaavat eläkkeet tileihinsä kyllä. Pääpaikka jossain Caymansaarilla, ettemme vahingossa pääse nauttimaan yhteisöverotuloista.
Suurin osa eläkeläisistä maksaa elämänsä omasta eläkkeestään. Yhteiskunta tulee vastaan vasta varattomille, joten he eivät voi olla näitä teidän rikkaita eläkeläisiä. Teidän pitäisikin päättää, kuppaako teidän verta nämä rikkaat vai köyhät eläkeläiset.
Minä katson sivusta, koska minä viisikymppisenä työssäkäyvänä, palkkakehitykseni huipulla, nyt vain maksan. Ette te silti minua nää täällä huutamassa verta, niin kuin joku jo ihmettelikin, miksi viisikymppiset puolustavat eläkeläisiä.
Minä näen, miten kovaa työtä vanhempani ovat tehneet. Näen myös, miten vaikea nuoremman polven on löytää pysyvä työpaikka.
Vain jossain Colosseumilla usutetaan orjat toistensa kurkkuun. Te voisitte miettiä, minne ja miksi ne työpaikat ja yritysten rahat ovat siirtyneet, eikä tappaa toisianne viimeisestä leipäpalasta.
Kaikkialla toistuu aina sama ilmiö, että jos keskustellaan siitä yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaisuudesta, mitä eläkejärjestelmä kieltämättä on nykyisille työssäkäyville ja tuleville, saamapuolen ihmiset tulevat kertoilemaan pitkiä stooreja niukasta lapsuudestaan ja hellahuoneista ja etujen puuttumisesta.
Olen niin kyllästynyt yksityiselämän kuvauksiin vastauksena todelliseen sukupolvien väliseen ongelmaan. Mitä sitten, vaikka vanhempi sukupolvi on tehnyt kovasti töitä? He ovat sen työn hedelmät keränneet kuitenkin, mutta nykyään kun tekee kovasti töitä, ei pääsekään siitä itse hyötymään samalla tavalla, kun työn hedelmät tarvitaan eläkkeiden kustantamiseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
40 ja 50 luvulla syntyneet painoi sen 40 vuotta samassa firmassa töissä. Joku sellainen työtehtävä, mitä tyyliin nykyään ei ole enää olemassa. Ostovoima oli sitä luokkaa että liksoilla pystyi hankkimaan neliön lauttasaaresta ja kesämökin saimaalta. Siitä sitten reilu kuuskymppisenä eläkkeelle.
En todellakaan tunne itseäni tuosta tekstistä!
terveisin vuokralla-asuja, 65 v
Ei tunne tällä suurin osa muistakaan, joku mouhoaa ihan omassa rinnakkaistodellisuudessa. Ilmeisesti nyt on ilmestynyt joku kirja "ahneista eläkeläisistä", ja joku pitää sitä raamattuna.
Osku Pajamäki kirjoitti tuon kirjan v 2006, Seuraavana vuonna hänen isänsä kuoli ja Osku sai mittavan perinnön. Hän irtisanoutui kirjansa väitteistä, piti niitä nuoren pahoinvointia. Nyt, 15 vuotta myöhemmin, jotkut vielä siteeraavat Pajamäen kirjaa.
Missä hän on sanonut pitävänsä kirjan väitteitä nuoren pahoinvointina? Kirjan julkaisun aikaan Pajamäki on ollut 36-vuotias, joten ainakaan nuoren pahoinvoinnista ei ole ollut kyse.
Oli kirjoittamisen motiivi mikä hyvänsä, väitteet eläkepuhalluksesta ovat kuitenkin totta sinänsä ja lukemat oikein.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ottaa asioista selvää ensin. Jokaisella sukupolvella on omat haasteet. Me olemme maksaneet asuntolainan 10 vuodessa,10 % korolla. Ei paljon inflaatio auttanut.
Opiskeltu on enemmän kuin kansakoulu. Mikään ei ollut ilmaista siinäkään.Työn ja opiskelun perässä muutettu kaupunkeihin. Hoidettu lapset ilman isovanhempia, ilman subjektiivista päivähoito-oikeutta, 3 kuukauden äitiyslomalla.
Työttömänä ei tosiaankaan ole oltu koskaan. On menty sinne missä työtä on ollut.
En ollenkaan väitä, että nuorten elämä olisi helppoa, mutta ei se ole ollut helppoa ennenkään.Voit verrata sitä näin, että kuinka moni pelkän peruskoulun käynyt nykyään saisi töitä tai asuntolainan (puhumattakaan siitä, että asuntolainan voisi maksaa kymmenessä vuodessa).
Kaikki ei ole ihan niin yksinkertaista jos vähänkin ajattelee.
Luin huolimattomasti; käytynä oli siis enemmän kuin pelkkä kansakoulu. No silti, moni pelkän kansakoulun käynyt meni töihin, otti lainat ja maksoi asunnon kymmenessä vuodessa. Nykyään tällainen on täydellistä harvinaisuutta.
Ennen ei saanut asuntolainaa pitkillä maksuajoilla. Silloin oli pakko vyötä kiristäen maksaa 10 tai korkeintaan 15 vuodessa tai myydä asunto. Lyhennysvapaita ei myönnetty. Lama-aikana sitten yhdistelmä osoittautui mahdottomaksi ja moni myi asunnon tappiolla ja velat jäi hirmukorolla maksettavaksi.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on aikuinen vasta sitten, kun ymmärtää vanhempia ikäpolvia ja varsinkin omia vanhempiaan ja isovanhempiaan. Yleensä tämä tapahtuu useimmilla vasta 50 vuotiaana, jos sittenkään.
Siihen asti ollaan teini-kapinallisia 'minä-minä-minä' - ihmisiä.
Täällä sallitaan yllättävän paljon tällaisia ketjuja, joissa jotakin ihmisryhmää negatiivisesti syyllistetään.
Se on vihaan yllyttämistä ja siksi rasismia. Rasismi ei koske vain ihonväriä, vaan kaikkea negatiivista yleistämistä jotain ihmisryhmää kohtaan.
Minä en koskaan lähde riitelemään vanhusten kanssa, vaikka he olisivat hankaliakin. Yritän katsoa heidän kannaltaan asioita.
Ongelmista täytyy voida keskustella, myös sukupolviin liittyvistä. Rasismikortti ei nyt tähän sovi, sillä se liittyy ihonväriin ja etniseen taustaan, ei ikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ottaa asioista selvää ensin. Jokaisella sukupolvella on omat haasteet. Me olemme maksaneet asuntolainan 10 vuodessa,10 % korolla. Ei paljon inflaatio auttanut.
Opiskeltu on enemmän kuin kansakoulu. Mikään ei ollut ilmaista siinäkään.Työn ja opiskelun perässä muutettu kaupunkeihin. Hoidettu lapset ilman isovanhempia, ilman subjektiivista päivähoito-oikeutta, 3 kuukauden äitiyslomalla.
Työttömänä ei tosiaankaan ole oltu koskaan. On menty sinne missä työtä on ollut.
En ollenkaan väitä, että nuorten elämä olisi helppoa, mutta ei se ole ollut helppoa ennenkään.Tajuatko, että tuo, että teillä on ollut aina töitä, on mahdollistanut kaiken tuon? Teillä on ollut perusturvallisuus kunnossa talouden osalta. Nyt, kun sellaista EI OLE, mikään muukaan noista asioista ei toteudu.
Miten niin ei ole? Nythän se vasta onkin, ei tarvitse mennä töihin kun saa niin hyvät tuet. Tai käy vain sen verran kurssilla tai töissä että pääsee taas ansiosidonnaiselle , jotka etuudet suuret ikäluokat ovat kaikille hankkineet.
Tälläista peliä on eräs tuttava ex insinööri harrastanut viimeiset 10 vuottaa, hekottaa että saa taas kesän nauttia, kun me vanhat raadetaan töissä.
Ihan käsittämätöntä tämmönen nillitys! Mutta se johtunee siitä, että suurelle osalle nuorisoa 70 luvulta alkaen kaikki on annettu valmiina. Mutta ei kaikki ole tyytymättömiä, ne jotka ovat koulunsa käyneet ja HALUAVAT tehdä töitä, sitä riittää ja hyvin menee.
Miksi kukaan viitsii kadehtia boomereita? Joo, rahaa niillä on niin ettei paskalle taivu, ovat ryöstäneet kolmen sukupolven rahat omiin taskuihinsa. Mutta muuten ovat niin tyhmää, kouluttamatonta, ymmärtämätöntä, yksinkertaista ja typerää sakkia että ei kukaan siihen sakkiin halua leimautua tai kuulua.
Ja joo poikkeuksia voi olla, ei tarvi tulla selittämään että isäni on lääkäri, puhun nyt YLEISELLÄ tasolla ja sitä leimaa typeryys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihminen on aikuinen vasta sitten, kun ymmärtää vanhempia ikäpolvia ja varsinkin omia vanhempiaan ja isovanhempiaan. Yleensä tämä tapahtuu useimmilla vasta 50 vuotiaana, jos sittenkään.
Siihen asti ollaan teini-kapinallisia 'minä-minä-minä' - ihmisiä.
Täällä sallitaan yllättävän paljon tällaisia ketjuja, joissa jotakin ihmisryhmää negatiivisesti syyllistetään.
Se on vihaan yllyttämistä ja siksi rasismia. Rasismi ei koske vain ihonväriä, vaan kaikkea negatiivista yleistämistä jotain ihmisryhmää kohtaan.
Minä en koskaan lähde riitelemään vanhusten kanssa, vaikka he olisivat hankaliakin. Yritän katsoa heidän kannaltaan asioita.
Ongelmista täytyy voida keskustella, myös sukupolviin liittyvistä. Rasismikortti ei nyt tähän sovi, sillä se liittyy ihonväriin ja etniseen taustaan, ei ikään.
Suomessa on nyt systeemi, että kaikki kriittinen keskustelu torpataan, sivistyssanoilla ja syljetään heti rasismia joka tilanteessa. Suut kiinni olevaa kansaa on helppo hallita. Tikkari suuhun imeskelkää sitä ja olkaa hiljaa.
Vierailija kirjoitti:
Suurten ikäluokkien nuoruudessa Suomessa tapahtui ennätyksellinen muuttoliike maalta kaupunkeihin. Oli pakko muuttaa, ei ajateltu, että kaikilla on oikeus asua siellä minne on syntynyt.
Nyt palstalla pidetään itsestäänselvyytenä, että veronmaksajien pitää elättää, jos kotipaikkakunnalta ei löydy töitä. Maristaan vain pieniä tukia.
Paskapuhetta. Aina kun joku valittaa palstalla pk-seudun korkeita vuokria tai kalliita asuntoja, tulee joukko vihastuneita boomereita käskemään, että pitäisi muuttaa pois. Kaupungeissa asuminen ei enää ole kuulemma ihmisoikeus. Boomereillehan rakennettiin massiivisella panostuksella edullisia omistusasuntoja 60-70-luvulla, sitten he ajoivat alas sosiaalisen asuntotuotannon 80-90-luvuilla ja nyt pilkkaavat nuoria ikäluokkia siitä, että heillä ei ole varaa asua.
Mikään, mitä nuoret tekevät ei todellakaan ole oikein tämän porukan mielestä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ottaa asioista selvää ensin. Jokaisella sukupolvella on omat haasteet. Me olemme maksaneet asuntolainan 10 vuodessa,10 % korolla. Ei paljon inflaatio auttanut.
Opiskeltu on enemmän kuin kansakoulu. Mikään ei ollut ilmaista siinäkään.Työn ja opiskelun perässä muutettu kaupunkeihin. Hoidettu lapset ilman isovanhempia, ilman subjektiivista päivähoito-oikeutta, 3 kuukauden äitiyslomalla.
Työttömänä ei tosiaankaan ole oltu koskaan. On menty sinne missä työtä on ollut.
En ollenkaan väitä, että nuorten elämä olisi helppoa, mutta ei se ole ollut helppoa ennenkään.Voit verrata sitä näin, että kuinka moni pelkän peruskoulun käynyt nykyään saisi töitä tai asuntolainan (puhumattakaan siitä, että asuntolainan voisi maksaa kymmenessä vuodessa).
Kaikki ei ole ihan niin yksinkertaista jos vähänkin ajattelee.
Luin huolimattomasti; käytynä oli siis enemmän kuin pelkkä kansakoulu. No silti, moni pelkän kansakoulun käynyt meni töihin, otti lainat ja maksoi asunnon kymmenessä vuodessa. Nykyään tällainen on täydellistä harvinaisuutta.
Ennen ei saanut asuntolainaa pitkillä maksuajoilla. Silloin oli pakko vyötä kiristäen maksaa 10 tai korkeintaan 15 vuodessa tai myydä asunto. Lyhennysvapaita ei myönnetty. Lama-aikana sitten yhdistelmä osoittautui mahdottomaksi ja moni myi asunnon tappiolla ja velat jäi hirmukorolla maksettavaksi.
Pitkät asuntolainat ovat vastaavasti suurempia kuin ne lyhyet. Eli mitään etua niistä ei ole muille kuin lyhyiden lainojen aikaan halvalla asuntonsa hankkineille, jotka voivat rahastaa hinnannousun. Kun ennen asunto oli maksettu nelikymppisenä, nykyään on ilo lyhentää lainaa eläkkeelle asti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan suuriin ikäluokkiin mahtuu monenlaisia ihmisiä. Kuvailemasi kaltaisia on varmaankin olemassa, sitä en epäile yhtään, ( harvinaisen typeriä kommennteja muuten). On olemassa myös toisenlaisia. Ehkä he seuraavat aktiivisemmin maailman tapahtumia ja osaavat ajatella. Koulutustasokaan ei tuohon välttämättä vaikuta.
Mutta ylipäätään suurilla ikäluokilla on ollut valtavan erilaiset lähtökohdat, lapsuus, nuoruus,kasvatus,koulutus. Siinä mielessä pystyn heitä ymmärtämään, mutta en tiedä jaksaisinko itse kuvailemasi kommentteja kuunnella. Ainahan voit yrittää keskustella asioista heidän kanssaan. Oletko kokeillut?Telkkarissa haastateltiin Fukushiman onnettomuuden aikaan muutamaa 55-65-vuotiasta. Siinä tikkitakkitantat silmälasivitjoissaan änkyttivät että "voi voi kun en ole tätä seurannut niin en osaa vastata". Sit kysyttiin, että mitä mieltä on, pitäisikö Suomessa olla enemmän tai vähemmän ydinvoimaa. "Voi kun minä en näistä asioista tiedä, en yhtään osaa sanoa."
Tämä on vain yksi esimerkki, mutta eivät nämä tuon ikäiset tantat ja ukonjäärät seuraa maailman tapahtumia eivätkä perehdy mihinkään. Äänestetään sitä "mukavaa miestä, joka tarjosi vaaliteltalla juhla mokkaa ja Fazerin konvehtia ja joka sanoi että jokainen on itsestään vastuussa" eikä sekuntiakaan perehdytä siihen ehdokkaaseen tavoitteineen. Kunhan oli hyvä slogan ja Juhla Mokkaa. "En minä tuota politiikkaa seuraa, mutta kyllä eläkkeet pitäisi olla meillä paremmat".
Nykynuoret eivät edes tule saamaan mitään eläkkeitä, saati että jäisivät eläkkeelle 60-vuotiaina.
Sitten on tämä sodan sukupolvi, eli näiden palikoiden vanhemmat. He kyllä seuraavat politiikkaa, maailman uutisia ja yhteiskunnan ilmiöitä paljon aktiivisemmin, ja ennen kaikkea osaavat keskustella ilman tuomitsemista ja narsismia.
Tämän takia sanotaan, että nuorissa on tulevaisuus. Ei niitä vanhempia ihmisiä edes kiinnosta enää kuin oma vanhuus. Jos heidän kanssaan juttelee esimerkiksi ympäristöasioista ja siitä kuinka luonto ja meret on pilattu, hyvin usein kuulee vastauksen "enhän minä ole siitä lopullisesta tuhosta kärsimässä." Niin et SINÄ ole, mutta sun lapset ja lapsenlapset. Kyllä se asia pitäisi vähän edes kiinnostaa. Minuakin kiinnostaa, vaikka olen vapaaehtoisesti lapseton.
Kuule, ei tuo ole mikään sukupolvikysymys. Olen yläkoulun opettaja ja siellä kun näistä ilmastonmuutoksista ja kuluttamisista täytyy puhua, niin olenpa laittanut oppilaita tekemään mielipidepohdintoja aiheesta. 80% prosenttia pojista on sitä mieltä, ettei heitä lainkaan kiinnosta huolestua maailman tilasta tai tehdä mitään sen eteen. Maailma ei heidän mielestään ole tuhoutumassa vielä heidän elinaikanaan, eikä heitä kiinnosta miten heidän jälkeensä tuleville käy. Tytöistä noin 20% on samaa mieltä.
Itsekin olen yläkoulun ope, ja olen huomannut, että ekologinen ajattelu on tosi harvinaista. Monet pojat haluaa mopon heti kun ikää riittää. Mäkkäri ja muu roskaruoka on heidän suosikkinsa. Muoti on tärkeää, vaikka se kuormittaa luontoa. No, valistuneimmat tytöt ei käytä eläintestattuja meikkejä, jess! Harvat syövät kasvisruokaa, ehkä kymmenkunta 500 oppilaan koulussa. En näe tuon sukupolven muuttavan mitään, he ovat somen ja mainostajien avuttomia uhreja useimmat.
Vierailija kirjoitti:
Tuohon asuntoasiaan sen verran, että itse ostin oman asunnon Helsingistä 10 v sitten, kun vuokranantaja halusi nostaa vuokraa. Lainanlyhennystä ja yhtiövastiketta maksoin 100 euroa vähemmän kuin se vuokra oli. Tulot olivat tuolloin 3000 euroa/kk bruttona, takaajan tarvitsin.
Tietenkään en voinut ostaa asuntoa suoraan keskustasta, mutta juna- ja metroyhteydet ovat toimivia Helsingissä. Ei siis ole mitenkään mahdotonta hankkia omaa asuntoa, jos ei välttämättä halua asua Eirassa. Asennekysymys.
Entä jos tulot eivät ole 3000€/kk bruttona, on ollut koko työelämän ajan pätkätöissä, mies elää minimitoimeentulolla 1000€/kk ja takaajia ei ole.
Nimimerkillä korkeakoulutettu nainen pk-seutu
on totta että omaisuus on maksettu pienistä palkoista kovalla työllä,ja nyt maksamme tyttären perheen velkoja ,heillä oli talo menossa vasaran alle,tarjouduimme pelastamaan ottamalla lainaa muutama kymppitonni sillä sopimuksella että he maksavat meille takaisin kuukausittain koska he itse ei olisi pankista lainaa saaneet,sanoin silloin että ei niin tarkkaa takaisinmaksun kanssa jos oikein tiukkaa tekee,on varmaan tehnyt tiukkaa kun takaisinmaksua ei juurikaan ole tapahtunut,kaikkeen muuhun ei niin tarpeelliseen on kyllä rahaa riittänyt,pitää paikkansa vanha viisaus että kiittämättömyys on maailman palkka !
Suuret ikäluokat - mitä ne ovat?
Viimeiset 50 vuotta Suomen ikärakennetta ovat hallinneet niin sanotut suuret ikäluokat. Niillä tarkoitetaan vuosina 1946-50 syntyneitä.
https://www.stat.fi/tup/tietoaika/tilaajat/ta_06_03_nieminen.html
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaisi ottaa asioista selvää ensin. Jokaisella sukupolvella on omat haasteet. Me olemme maksaneet asuntolainan 10 vuodessa,10 % korolla. Ei paljon inflaatio auttanut.
Opiskeltu on enemmän kuin kansakoulu. Mikään ei ollut ilmaista siinäkään.Työn ja opiskelun perässä muutettu kaupunkeihin. Hoidettu lapset ilman isovanhempia, ilman subjektiivista päivähoito-oikeutta, 3 kuukauden äitiyslomalla.
Työttömänä ei tosiaankaan ole oltu koskaan. On menty sinne missä työtä on ollut.
En ollenkaan väitä, että nuorten elämä olisi helppoa, mutta ei se ole ollut helppoa ennenkään.Tajuatko, että tuo, että teillä on ollut aina töitä, on mahdollistanut kaiken tuon? Teillä on ollut perusturvallisuus kunnossa talouden osalta. Nyt, kun sellaista EI OLE, mikään muukaan noista asioista ei toteudu.
Mikäs perusturvallisuus nyt puuttuu? Tässäkin ketjussa on lueteltu selityksiä sille, miksi ei muuteta työn perässä. Todellinen syy taitaa olla se, että ei ole pakko koska tuet. Ennen oli pakko. Se oli sen ajan perusturvaa että mentiin ja toimittiin.
Erikoinen käsitys teillä on työn perässä muuttaamisen trendistä eri vuosikymmeninä. Täällä voi sivistää itseään:
https://www.stat.fi/til/muutl/2020/muutl_2020_2021-05-12_tie_001_fi.html
Selviää mm että Kainuun ja Lapin massanettomuutto on painunut negatiiviseksi 80-luvun jälkeen, pohjakosketuksen asettuessa vuosituhannen vaihteeseen. Suuret ikäluokatko siinä kohtaa ovat vaeltaneet työn perässä? Heillähän oli viimeiset työvuodet menossa.
Maaltamuutto puolestaan oli voimakkaimmillaan 50-luvun lopulta 70-luvun alkuun, mutta muutto kohdistui useimmiten lähimpään kasvukeskukseen. Nyt nämä maakuntien kaupungitkin näivettyvät ja väestö keskittyy muutamaan suureen kasvualueeseen.
1950-1970 luvulla keskimäärin 12'000 ihmistä vuosittain muutti Ruotsiin. Nyttemmin maastamuutto on asettunut 14'000 henkilön vuositasoon, joista valtaosa Suomalaisia. (https://siirtolaisuusinstituutti.fi/tutkimus/maastamuutto/). En näe tässäkään tukea väitteellesi passiivisista nuorista.
En kerta kaikkiaan ymmärrä mistä käsitys, että "nykynuoret" jäävät kotikylään makaamaan kun se ei tilastojenkaan valossa kerta kaikkiaan pidä paikkaansa.
Vierailija kirjoitti:
on totta että omaisuus on maksettu pienistä palkoista kovalla työllä,ja nyt maksamme tyttären perheen velkoja ,heillä oli talo menossa vasaran alle,tarjouduimme pelastamaan ottamalla lainaa muutama kymppitonni sillä sopimuksella että he maksavat meille takaisin kuukausittain koska he itse ei olisi pankista lainaa saaneet,sanoin silloin että ei niin tarkkaa takaisinmaksun kanssa jos oikein tiukkaa tekee,on varmaan tehnyt tiukkaa kun takaisinmaksua ei juurikaan ole tapahtunut,kaikkeen muuhun ei niin tarpeelliseen on kyllä rahaa riittänyt,pitää paikkansa vanha viisaus että kiittämättömyys on maailman palkka !
Aika hyvin olet pärjännyt, vaikka et osaa edes kirjoittaa suomen kieltä. Nykyään ei kouluttamattomat simpanssit ostele taloja ja kesämökkejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden päästä sun lapset toteaa sun ikäluokasta samaa.....
Enpä tiedä. Kyllä minä uskon että työelämä ja maailma yleensäkin menee haasteellisempaan suuntaan. En kiellä sitä kuten nuo vanhukset. Enkä varmasti mitätöi nuoria.
ap
Kannattaa laittaa johonkin kirjaan ylös tuo ajatus, katot sitten 20 - 30 vuoden kuluttua onko mieli muuttunut.
Nuoruus on ajanjakso jolloin ihminen kieltäytyy uskomasta että eräänä päivänä hän on samanlainen pölkkypää kuin vanhempansa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On aivan totta, että kermapeppunuorisolle ei kelpaa pa**aduunit. Itketään, että ei saa kesätöitä ja samalla meille rahdataan lentokonelasteittain marjanpoimijoita Thaimaasta ja Ukrainasta. Raksoilla ei enää suomea kuule. Turha kadehtia, että meille riitti töitä, ne oli just noita hommia, mitä meille oli nuorina tarjolla. Useampi kaverini oli Suonenjoella mansikoita poimimassa ja nuoret miehet olivat raksoilla. Siivottiin hotelleja ja hoidettiin lapsia.
Tämä! Ei lisättävää.
Sulla ei ehkä lisättävää, mutta mulla olis korjattavaa.
Ulkomailta tulevat mansikanpoimijat eivät suinkaan tule tänne, koska nuoria ei kesätyöt kiinnostaisi. Päinvastoin he vievät nuorilta kesätyöpaikat.
Raksahommat taas ovat muuttuneet valtavasti. Sen lisäksi, että suomalaisilta rakennustyömailta on vaikea löytää enemmän kuin yksi tai kaksi suomea puhuvaa henkilöä, erilaiset turvallisuusvaatimukset ovat vähentäneet töitä, joita kouluttamaton nuori voi rakennuksilla tehdä. Pitää olla suoritettuna kaikenlaisia turvallisuuskoulutuksia, että tietää ja osaa toimia rakennuksilla oikein.
Ennen ei paljon koulutusten perään kyselty. Ajoin ekassa kesätyöpaikassa trukkia ja sillä sain seuraavan paikan jne.
Vasta kolmannessa kesätyöpaikassa mut laitettiin kurssille, jossa opetettiin, miten tavaroita nostetaan oikein ja sielläkin ehdin olla ainakin yksi tai kaksi kesää ennen tuota kurssia.
Sitä ennen se oli tyypillisesti:”Pura tuo kuorma. Tuossa on trukki tai tässä on nosturin kaukosäädin.”
Molemmissa esimerkeissä edellä ulkomaalaisten valtavan osuuden työvoimassa selittää raha. Vaikka työntekijät tulevat pääsääntöisesti Euroopasta, on Suomen ja näiden työntekijöiden lähtömaiden välillä elintasokuilu. Jos siis yrittäjä laskee, että saa esim kaksi ulkomaalaista aikuista töihin samalla hinnalla kuin yhden kotimaisen nuoren, niin sehän on selvä, mihin ratkaisuun päädytään.
Eikä tämä johdu siitä, että kotimaisen nuoren kesätyöpalkka olisi jotenkin kotimaisen mittapuun mukaan kohtuuttoman iso vaan siitä, että se pieni kesätyöliksa on kahdelle ulkomaalaiselle jaettunakin heille iso.
Luin huolimattomasti; käytynä oli siis enemmän kuin pelkkä kansakoulu. No silti, moni pelkän kansakoulun käynyt meni töihin, otti lainat ja maksoi asunnon kymmenessä vuodessa. Nykyään tällainen on täydellistä harvinaisuutta.