Lue keskustelun säännöt.
Suuret ikäluokat eivät ihan oikeasti tunnu tajuavan mitään nykypäivän todellisuudesta
Tulipa taas huomattua mökillä. Työttömäksi jäänyttä sukulaista arvosteltiin koska kuulemma työtä saa "kysymällä", minun lapsettomuuttani ihmeteltiin koska kaikilla "kuuluu olla" lapsi ja veljeni vuokralla asumista ihmeteltiin, koska on "järkevämpää" ostaa asunto (veli on pienipalkkainen Helsingissä, jonka asuntojen hinnat tietää kaikki paitsi nuo boomerit).
Alkaa mennä maku tähän. Nämä ihmiset ovat itse päässeet duuniin kansakoulun käymällä ja olleet vakituisessa työssä parikymppisestä lähtien. Lisäksi he ovat saaneet ylennyksiä ilman mitään koulutuksia, palkankorotuksia ja hyvät eläkkeet. He eivät tajua että sellainen ei ole nykypäivänä mahdollista. Ärsyttää selittää asiaa heille, kun he ovat täysi kielto päällä. Kaikki on vain velttoutta.
Kommentit (19798)
Vierailija kirjoitti:
Nykynuoriso ainakin osaa valittaa ja kitistä, muuta ei sitten osata tehdäkään.
Koulutus hankitaan jostain sukupuolentutkimuksesta ja itketään, kun ei vakkarityöpaikkaa 5000€n aloituspalkalla irtoa.Nuorten vaatimukset palkkatasosta on ihan käsittämättömiä, kun ymmärrystä ei riitä siihen, kuinka paljon töitä sen rahan eteen pitää tehdä. Ja jos sit vaaditaan tekemään töitä, niin nuoret saavat burnoutin kun "työnantaja vaatii, että palkan eteen pitää tehdä töitä" snif ja byääh!!
Itse olen milleniaali enkä tunnista mitään, tästä ruikutuksesta, mitä ikäryhmäni ja nuoremmat harrastaa.
Työhaastattelut eivät ole olleet mitään temppuratoja, nykyisen työpaikan sain n.5min haastattelulla (oletko oikeasti kiinnostunut ja sitoutunut? - joo -paikka on sun) ja ihan vakituinen koulutusta vastaava työ.Ehkä se sukupuolentutkimus on supermielenkiintoista, mutta täytyy ymmärtää, että ei kukaan ole valmis siitä maksamaan.
Sähän olet henkinen boomeri.
Omat milleniaalilapseni puhuvat täysin eri kieltä kuin sinä ja arvostelemasi ihmiset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen Mohikaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden päästä sun lapset toteaa sun ikäluokasta samaa.....
Enpä tiedä. Kyllä minä uskon että työelämä ja maailma yleensäkin menee haasteellisempaan suuntaan. En kiellä sitä kuten nuo vanhukset. Enkä varmasti mitätöi nuoria.
ap
No eipä aika moni nuori näytä tajuavan, että meistä 60-luvulla syntyneistä todella iso osa on kokenut 90-luvun alun alun laman, myös moni meitä vanhempi. Työttömäksi saattoi jäädä päivässä ilman mitään etukäteis yt-neuvotteluja kun konkursseja tuli enemmän kuin sieniä sateella. Itsekin olin vanhassa isossa yrityksessä, yhtäkkiä vain ilmoitettiin, että tämä loppuu nyt tähän, kaikki saavat lähteä, myös johtajat.
Mutta suurempi vaikutus on ollut lapsiin, jotka ovat kokeneet 90-luvun laman eli 80-luvulla syntyneet lapset. 40-70-luvuilla syntyneet ovat olleet parhaimmissa asemissa elämässä. 70-luvun alussa syntyneet ovat menestyneet työelämässä parhaiten, ovat myös kaikkein koulutetuin ryhmä kiitos mm. runsaiden opintotukien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien, 50-luvulla syntyneet eivät ole kokeneet minkäänlaista pula-aikaa enää, 40-luvun alussa syntyneet ovat nähneet vielä köyhyyttä, mutta loppupuolella syntyneet eivät. 60-luvulla syntyneille lama on tullut vasta kolmekymppisenä, kun lapsetkin oli jo useimmilla hankittuna.
50 luvun alussa oli kyllä vielä elintarvikesäännöstelyä. Eli elintarvikkeita sai myönnetyillä korteilla ja vain määrätyn määrän. Eikä kaupoissa ollut mitään ulkomailta tuotua. Merkkitapaus oli kun kahvilaiva vihdoin tuli satamaan.
Moni tosin asui tuolloin maalla, ja söi kotipihalla kasvatettuja/kasvaneita kasviksia. Eli luomua ja vegaanista suoraan takapihalta tai lähimetsästä. Lähdevettä omasta kaivosta. Aikasmoista luksusta.
Mun suurten ikäluokkien isä valitti, kun aina joutui syömään kotona tehtyä vattuhilloa. Myös omalla hevosella ratsastaminen oli kuulemma kovaa työtä, kun aina piti ratsastaa hevonen laitumelle.
Uskomatonta kärsimystä on täytynyt lapsuuden olla :-) Hänelle varmaan einekset on sitten hienouden huippu? Musta tuntuu, että nuoremmat ikäpolvet arvostaa enemmän itse kokkailemista hyvistä raaka-aineista, mutta näille vanhemmille einekset on parhautta.
En yleistäìsi yhden tapauksen perusteella. Kuulun suuriin ikäluokkiin. Jos olisin nyt nuori, en ostaisi omaa asuntoa, koska se on nykyään epävarma sijoitus. Hinnat ovat pilvissä ja pankit voivat nostaa korkoja koska vain. Eivät suuretkaan ikäluokat saaneet sellaisia töitä, joita olisivat halunneet. Työttömyystukia ei juurikaan ollut, ja oli pakko ottaa työ kuin työ, että pysyi hengissä. Jos halusi ns. Parempia töitä, oli pakko kouluttautua. Äitiysloma oli 3 kuukautta ja lapset vietiin naapurin kotirouville hoitoon kovalla rahalla.
Vierailija kirjoitti:
Kokemukseni mukaan suuriin ikäluokkiin mahtuu monenlaisia ihmisiä. Kuvailemasi kaltaisia on varmaankin olemassa, sitä en epäile yhtään, ( harvinaisen typeriä kommennteja muuten). On olemassa myös toisenlaisia. Ehkä he seuraavat aktiivisemmin maailman tapahtumia ja osaavat ajatella. Koulutustasokaan ei tuohon välttämättä vaikuta.
Mutta ylipäätään suurilla ikäluokilla on ollut valtavan erilaiset lähtökohdat, lapsuus, nuoruus,kasvatus,koulutus. Siinä mielessä pystyn heitä ymmärtämään, mutta en tiedä jaksaisinko itse kuvailemasi kommentteja kuunnella. Ainahan voit yrittää keskustella asioista heidän kanssaan. Oletko kokeillut?
Kyllä tietynikäisillä 70+++ on kaikilla ne samat ylimieliset horinat. Oli koulutettuja maailmankansalaisia tai peräkylän juntteja. Fiksut saa aina töitä, miksi hait huonompaan paikkaan, mikset vaan perusta omaa yritystä, miksi tyydyt noin huonoon työpaikkaan/palkkaan, mikset hae parempaa oman alan työtä, miksette myy Venäjälle...
Äläpä yleistä, jos mökilläsi käy joku juntti, joka ajattelee noin, ei se tarkoita, että koko suuri ikäluokka ajattelisi samalla lailla.
Meistä ei kukaan voi vaikuttaa siihen, milloin syntyy ja minkälaiseen maailmantilanteeseen. Kaikkina aikoina on hyviä ja huonoja puolia, ja jos kateellisena luulee, että toisilla on helpompaa, ei se ihan koko totuus ole.
Itse olen syntynyt v. 50 ja keskinkertaisella koulutuksella tsempannut ja yksinhuoltajana pärjännyt elämässä. Töitä tehty 45 vuotta ennen eläkeikää. Nyt autan kahta lastani taloudellisesti ja jonkun verran perintöäkin on heille joskus lankeamassa, eli osansa saavat
”helposta” elämästäni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Näinhän se on aina mennyt- nuorempi sukupolvi valittaa, että vanhempi ei ymmärrä ja vanhempi, etyä nuoremmalla on liian helppoa.
Paitsi että tässä kohtaa on ainutlaatuinen tilanne historiassa: vanhemmalla sukupolvella on faktisesti parempi elintaso kuin heitä nuoremmilla tulee koskaan olemaan. Aiemmin nuoremmilla on yleensä oikeasti ollut paremmin ja helpompaa, mutta nyt on päinvastoin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen Mohikaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden päästä sun lapset toteaa sun ikäluokasta samaa.....
Enpä tiedä. Kyllä minä uskon että työelämä ja maailma yleensäkin menee haasteellisempaan suuntaan. En kiellä sitä kuten nuo vanhukset. Enkä varmasti mitätöi nuoria.
ap
No eipä aika moni nuori näytä tajuavan, että meistä 60-luvulla syntyneistä todella iso osa on kokenut 90-luvun alun alun laman, myös moni meitä vanhempi. Työttömäksi saattoi jäädä päivässä ilman mitään etukäteis yt-neuvotteluja kun konkursseja tuli enemmän kuin sieniä sateella. Itsekin olin vanhassa isossa yrityksessä, yhtäkkiä vain ilmoitettiin, että tämä loppuu nyt tähän, kaikki saavat lähteä, myös johtajat.
Mutta suurempi vaikutus on ollut lapsiin, jotka ovat kokeneet 90-luvun laman eli 80-luvulla syntyneet lapset. 40-70-luvuilla syntyneet ovat olleet parhaimmissa asemissa elämässä. 70-luvun alussa syntyneet ovat menestyneet työelämässä parhaiten, ovat myös kaikkein koulutetuin ryhmä kiitos mm. runsaiden opintotukien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien, 50-luvulla syntyneet eivät ole kokeneet minkäänlaista pula-aikaa enää, 40-luvun alussa syntyneet ovat nähneet vielä köyhyyttä, mutta loppupuolella syntyneet eivät. 60-luvulla syntyneille lama on tullut vasta kolmekymppisenä, kun lapsetkin oli jo useimmilla hankittuna.
50 luvun alussa oli kyllä vielä elintarvikesäännöstelyä. Eli elintarvikkeita sai myönnetyillä korteilla ja vain määrätyn määrän. Eikä kaupoissa ollut mitään ulkomailta tuotua. Merkkitapaus oli kun kahvilaiva vihdoin tuli satamaan.
Moni tosin asui tuolloin maalla, ja söi kotipihalla kasvatettuja/kasvaneita kasviksia. Eli luomua ja vegaanista suoraan takapihalta tai lähimetsästä. Lähdevettä omasta kaivosta. Aikasmoista luksusta.
Mun suurten ikäluokkien isä valitti, kun aina joutui syömään kotona tehtyä vattuhilloa. Myös omalla hevosella ratsastaminen oli kuulemma kovaa työtä, kun aina piti ratsastaa hevonen laitumelle.
Uskomatonta kärsimystä on täytynyt lapsuuden olla :-) Hänelle varmaan einekset on sitten hienouden huippu? Musta tuntuu, että nuoremmat ikäpolvet arvostaa enemmän itse kokkailemista hyvistä raaka-aineista, mutta näille vanhemmille einekset on parhautta.
Ja kuule se mummoni tekemä vadelmahillo oli vielä niin hyvää, etten ole eläessäni parempaa hilloa syönyt. Muistan sen maun vieläkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yhden suvun idioottimaisen ajattelutavan perusteella yleistä kokonaisen yhden sulupolven? Ei ole omena puusta kauan pudonnut kohdallasi.
Kuka täällä on syntynyt kultalusikka suussa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ennen sai töitä syrjäkylilläkin kun meni työpaikalle ja sano et mä tulin ny. Kansakoulupohjalta pääsi etenemään vaikka kuinka pitkälle. Lukion jos kävi niin pääsi satavarmasti ns. herraksi ja kovapalkkaiset työt arvostetuissa viroissa oli taattu.
Liitto piti huolta palkoista ja jos sattui olemaan joku pienipalkkainen niin sitten sen päälle sai monenlaista lisää ja etua toisen mokoman, jolloin käteen sai ihan hyvän summan. Töissäkin sai olla eläkeikään asti.
Normaaleilla duunariportaan ihmisillä oli lapset, omakotitalo, mökki ja 2 uutta autoa jo kauan ennen 30v syntymäpäiviä. Siis suurimalla osalla. Työttömänä oli vain ne jotka omasta halustaan tekivät niin ja siitä se halveksuva asenne onkin lähtöisin.
Täällä päin keskustan kupeessa ränsistyy omakotitalo. Omistaja oli aikoinaan muuttanut puolisonsa perässä etelä-suomeen ja jättänyt talonsa sikseen. Voisitteko nykypäivänä kuvitella että kellään olisi varaa jättää melko uutta, lähellä keskustaa sijaitsevaa, omakotitaloa tyhjilleen vain koska muuttaa muualle?? Edes lukion käyneillä. Eikä syy ole siinä etteikö ottajia olisi ollut, koska paikkakunta on ollut muuttovoittoinen "aina".
Nykyään ei siitä saa enää mitään vaikka myisikin kun ollut 80-luvulta asti tyhjillään. Tämähän ei sitten ole mikään essonbaarin juttu, vaan henkilöltä joka tuntee talon omistajan.
Vierailija kirjoitti:
Tilasto Suomen eläkkeensaajista 2019
Eläkkeensaajia 1,6 miljoonaa vuonna 2019
Vuoden 2019 lopussa eläkettä maksettiin Suomessa 1 612 000 henkilölle. Heistä naisia oli 886 000 (55 %) ja miehiä 726 000 (45 %).
Kaikista eläkkeensaajista 1 556 000 asui Suomessa. Suomen väestöstä 28 prosenttia sai siten jotain eläkettä, joko omaa eläkettä tai perhe-eläkettä tai molempia.
Ulkomailla asuvia eläkkeensaajia oli 57 000.
Vuonna 2019 eläkettä vain työeläkejärjestelmästä saavien henkilöiden määrä ylitti miljoonan rajan (1 006 000). Heidän osuutensa kaikista eläkkeensaajista oli 62 prosenttia. Miehistä pelkkää työeläkettä sai 70 prosenttia ja naisista 56 prosenttia.
Kaikista eläkkeensaajista työeläkkeen ohella kansaneläkettä sai 32 prosenttia. Miehillä tämä osuus oli 24 prosenttia ja naisilla 38 prosenttia. Pelkkää kansaneläkettä sai 6 prosenttia sekä miehistä että naisista.
Nuoremmista eläkkeensaajista monilla vain pelkkä kansaneläke.
https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140314/tilasto-suomen-ela…
On tässä maksamista työssäkäyvällä!
Tuohon yli miljoonaan työeläkkeen saajaan kun vertaa, että vuonna 2019 työttömyysetuutta sai 329 937 henkilöä, niin ei taida työttömyys olla syy Suomen kestävyysvajeeseen, eikä sen vähentäminen tai poistaminen ratkaisu siihen.
Mutta työttömiä on hyvä ruoskia, tietysti.
https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/322120/Tilasto_Suomen_…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Yhden suvun idioottimaisen ajattelutavan perusteella yleistä kokonaisen yhden sulupolven? Ei ole omena puusta kauan pudonnut kohdallasi.
Yhden? ÖÖÖÖÖööööö..... Tuollaillahan ajattelee 90% kultalusikkaboomereista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Viimeinen Mohikaani kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20 vuoden päästä sun lapset toteaa sun ikäluokasta samaa.....
Enpä tiedä. Kyllä minä uskon että työelämä ja maailma yleensäkin menee haasteellisempaan suuntaan. En kiellä sitä kuten nuo vanhukset. Enkä varmasti mitätöi nuoria.
ap
No eipä aika moni nuori näytä tajuavan, että meistä 60-luvulla syntyneistä todella iso osa on kokenut 90-luvun alun alun laman, myös moni meitä vanhempi. Työttömäksi saattoi jäädä päivässä ilman mitään etukäteis yt-neuvotteluja kun konkursseja tuli enemmän kuin sieniä sateella. Itsekin olin vanhassa isossa yrityksessä, yhtäkkiä vain ilmoitettiin, että tämä loppuu nyt tähän, kaikki saavat lähteä, myös johtajat.
Mutta suurempi vaikutus on ollut lapsiin, jotka ovat kokeneet 90-luvun laman eli 80-luvulla syntyneet lapset. 40-70-luvuilla syntyneet ovat olleet parhaimmissa asemissa elämässä. 70-luvun alussa syntyneet ovat menestyneet työelämässä parhaiten, ovat myös kaikkein koulutetuin ryhmä kiitos mm. runsaiden opintotukien ja joustavien opiskelumahdollisuuksien, 50-luvulla syntyneet eivät ole kokeneet minkäänlaista pula-aikaa enää, 40-luvun alussa syntyneet ovat nähneet vielä köyhyyttä, mutta loppupuolella syntyneet eivät. 60-luvulla syntyneille lama on tullut vasta kolmekymppisenä, kun lapsetkin oli jo useimmilla hankittuna.
50 luvun alussa oli kyllä vielä elintarvikesäännöstelyä. Eli elintarvikkeita sai myönnetyillä korteilla ja vain määrätyn määrän. Eikä kaupoissa ollut mitään ulkomailta tuotua. Merkkitapaus oli kun kahvilaiva vihdoin tuli satamaan.
Moni tosin asui tuolloin maalla, ja söi kotipihalla kasvatettuja/kasvaneita kasviksia. Eli luomua ja vegaanista suoraan takapihalta tai lähimetsästä. Lähdevettä omasta kaivosta. Aikasmoista luksusta.
Mun suurten ikäluokkien isä valitti, kun aina joutui syömään kotona tehtyä vattuhilloa. Myös omalla hevosella ratsastaminen oli kuulemma kovaa työtä, kun aina piti ratsastaa hevonen laitumelle.
Uskomatonta kärsimystä on täytynyt lapsuuden olla :-) Hänelle varmaan einekset on sitten hienouden huippu? Musta tuntuu, että nuoremmat ikäpolvet arvostaa enemmän itse kokkailemista hyvistä raaka-aineista, mutta näille vanhemmille einekset on parhautta.
Koska eines on tasalaatuista ja helppoa, mutta tavallaan kotiruokaa.
Tällä oli väliä fyysisen työn aikana, kun melkein kaikki piti tehdä ja tuottaa, jalostaa ja säilyttää itse ties missä oloissa ties millä välineillä ja taidoilla. Ruualla korvattiin palkkaa ja sen taso oli suora arvostuksen mittari. Kaupastakaan ei välttämättä saanut rahojaan takaisin, jos sieltä myytiin huonoa laatua.
Lisäksi eines vapautti pesukoneen lailla yhden tai useamman ihmisen työvoiman pois kotipiiristä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sukupolvien välinen kuilu.
Äitini ei käsittääkseni ole suurta ikäluokkaa, mutta paljon on silti sellaista mitä en hänen toiminnastaan ymmärrä, yksi on juurikin jo täällä mainittu materian haaliminen: Ostelee ja ostelee uutta tavaraa ihan jatkuvalla syötöllä ja sitten ei välttämättä niitä käytäkkään tai käyttää ehkä kerran vuodessa niin, että hyvin sen kerrankin pärjäisi ilmankin. Tuntuu myös olevan vaikeuksia luopua turhasta krääsästä.
Surullistakin jopa, juurikin tässä tilanteessa, kun kulutusta tulisi pienentää eikä lisätä, ei tunnu kiinnostavan se, mitä jälkipolville jää.
Isälläni on erittäin todennäköisesti ADHD ja sai aikoinaan tehdastyötä kun meni kysymään, ei vaadittu mitään koulutuksia ja isä oli tuolla tehtaalla eläkkeelle jäämiseen asti. Nykyään ei olisi yhtä helppoa. Isä ei varmaan saisi nykykriteerellä ajokorttiakaan..
Vierailija kirjoitti:
Jos nyt tulisi sota (jonkalaista ei enää voi tulla) niin löisikö nämä lökäpöksyt, sushin syöjät vihollista lesesäkillä?
Asepalveluksen suorittaneet kutsutaan palvelukseen ja heille armeija antaa parhaaksi katsomansa aseet. Lesesäkit tarvitaan kotirintamalla.
Omakotitalot ja kaikki muutkin kämpät ovat edullisia tai paikoin puoli-ilmaisia kaikkialla paitsi pääkaupunkiseudun suosituimmissa osissa. En ymmärrä tätä valitusta siitä, etteikö asunnot ja talot olisi perustallaajille saavutettavissa. Eira ja Ullanlinna ehkä ei ole, mutta Suomessa on paljon muutakin.
Vierailija kirjoitti:
Nykynuoriso ainakin osaa valittaa ja kitistä, muuta ei sitten osata tehdäkään.
Koulutus hankitaan jostain sukupuolentutkimuksesta ja itketään, kun ei vakkarityöpaikkaa 5000€n aloituspalkalla irtoa.Nuorten vaatimukset palkkatasosta on ihan käsittämättömiä, kun ymmärrystä ei riitä siihen, kuinka paljon töitä sen rahan eteen pitää tehdä. Ja jos sit vaaditaan tekemään töitä, niin nuoret saavat burnoutin kun "työnantaja vaatii, että palkan eteen pitää tehdä töitä" snif ja byääh!!
Itse olen milleniaali enkä tunnista mitään, tästä ruikutuksesta, mitä ikäryhmäni ja nuoremmat harrastaa.
Työhaastattelut eivät ole olleet mitään temppuratoja, nykyisen työpaikan sain n.5min haastattelulla (oletko oikeasti kiinnostunut ja sitoutunut? - joo -paikka on sun) ja ihan vakituinen koulutusta vastaava työ.Ehkä se sukupuolentutkimus on supermielenkiintoista, mutta täytyy ymmärtää, että ei kukaan ole valmis siitä maksamaan.
Ketäs kokoomuslaista äänestit vaaleissa?
Vierailija kirjoitti:
Isälläni on erittäin todennäköisesti ADHD ja sai aikoinaan tehdastyötä kun meni kysymään, ei vaadittu mitään koulutuksia ja isä oli tuolla tehtaalla eläkkeelle jäämiseen asti. Nykyään ei olisi yhtä helppoa. Isä ei varmaan saisi nykykriteerellä ajokorttiakaan..
Olipa mahtava etuoikeus. Vastaavaan paskaduuniin pääsee kyllä nykyäänkin. Vaikkapa Wolt-kuskiksi.
Jep, ja kyllä me keski-ikäisetkin (olen kohta 50) joudumme vielä kimppakämpissä Helsingin seudulla asumaan. Tai itse asuin juuri pari vuotta alivuokralaisena, kun olin määräaikaisessa työssä siellä.
Tosin kimppakämpässä tai alivuokralaisena asuminen voi olla hauskaakin, mutta pointti on se, ettei se edelleenkään tavatonta ole.
Pikku detalji muuten kun tuota asumisratkaisua etsin. Tarjolla olisi ollut myös kälyinen vinttikamari Espoosta, juuri boomeri-ikäluokan pariskunta tarjosi alivuokralle. Yksi huone, joka sisustettu sekalaisilla vanhoilla toimistokalusteilla (varmaan entiseltä työpaikalta ilmaiseksi otettu/saatu). 500 euroa oli pyynti huoneesta, ja kahden kuukauden takuuvuokraa vaativat :-D Pyörääkin olisivat vuokranneet 30 eurolla/kk. Täytyy olla aika huikea polkupyörä, kun käytettyinä saa tuohon hintaan passeleita menopelejä ihan ikiomaksi.
Talo oli ulkoapäin pramea, mutta sisätiloissa näkyi, että kaikesta, mikä ei näy ulkopuolisille, oli pihistelty. Esim. yläkertaa ei ollut rempattu ja sisustettu oli tosiaan noilla hylätyillä toimistokalusteilla.
En nyt sano, että kaikki boomerit on tällaisia, mutta on tuollainen ikäluokalle tyypillistä.